Melinin järjestelmä on ruotsalaisen Olof Werling Melinin kehittämä pikakirjoitusjärjestelmä ruotsin kielelle. Melin julkaisi järjestelmänsä vuonna 1892, ja 1900-luvun alkupuoliskolla se syrjäytti muut Ruotsissa käytetyt järjestelmät.
Järjestelmän synty Melin opiskeli nuorena upseerina vapaa-ajallaan pikakirjoitusta 1880-luvun alussa, käyttäen Gabelsbergerin järjestelmää. Hän oli aktiivinen Gabelsbergerin järjestelmän kannattaja ja julkaisi siitä oppikirjankin, mutta halusi kuitenkin kehittää vielä paremmin ruotsin kielelle sopivan järjestelmän.Melin 1929, s. 382–383
Vuosina 1887–88 Melin kävi läpi esivalmisteluna 100 000 sanan aineiston, joka koostui Ruotsin valtiopäivien puheista. Hän kokosi tilastot sanojen lukumääristä ja alku- ja lopputavujen sekä eri äänteiden esiintymisistä.Ekman, s. 88–89 Melin julkaisi järjestelmänsä vuonna 1892 kirjassa Lärobok i Förenklad snabbskrift.Ekman, s. 143
Järjestelmän leviäminen Vuonna 1896 valittiin pikakirjoitus Melinin järjestelmällä pakolliseksi oppiaineeksi Tukholman ja Göteborgin kauppaopistoissa.Melin 1929, s. 391
Ruotsin valtiopäivillä ensimmäinen Melinin järjestelmää käyttänyt pikakirjoittaja aloitti 1898. Vuonna 1935 Melinin järjestelmää käytti jo yli puolet valtiopäiväpikakirjoittajista.Ekman, s. 222
Järjestelmän rakenne Konsonanteilla ja vokaaleilla on kullakin oma merkkinsä, samoin tavallisimmilla konsonanttiyhdistelmillä.
160px|Vokaalit 150px|Konsonantit 250px|Konsonanttiyhdistelmät
Lähteet
Viitteet
Luokka:Pikakirjoitus