Rykmentin murheenkryyni on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1938. Lajityypiltään se on sotilasfarssi. Elokuva perustuu nimimerkki Topiaksen näytelmäkäsikirjoitukseen.Filmiopas, Telvis.fi
Aikoinaan menestyksekäs sotilasfarssi oli tuotantoyhtiön siihenastisista elokuvista yleisömenestykseltään paras, oli lajissaan ensimmäinen suomalainen. Se kertoo alokas Aaltosen edesottamuksista Suomen armeijan palveluksessa. Elokuva sai 20 vuotta myöhemmin jatko-osan Murheenkryynin poika.
Elokuva on kuvattu Utin leirikentällä.
Juoni
Kaarlo Angerkoski esittää tarinan nimihenkilöä joka on kehittänyt pinnaamisesta ja lorvimisesta suorastaan taiteen; tuon tuostakin kuuluu vääpelín (Toppo Elonperä) raivonkarjaisu:
Kun vääpeli tapaa murheenkryynin marssin jälkeen vetämästä lonkkaa perässä ajaneesta varuskuormasta.
Oma harminsa tulee uudesta alokkaasta, "mammanpoika" maisterista (Leo Lähteenmäki) joka kuvittelee tullessaan voivansa armeijassakin jatkaa tutkintaansa - ja vielä pahempi harmi hänen äidistään joka ei usko että armeija ei toimi hänen tai pojan ehdoilla. Esimerkiksi runsaat matkatavarat, tutkimusaineisto ja varta vasten hankitut huonekalut onkin viety suoraan kasarmin vinttiin.
Riemukkaita hetkiä syntyy kun maisteri ripustelee hyönteissyöttejä ympäriinsä ja väärät kohteet osuvat niihin.
Pyykkäri jättää vääpelin asetakin toimistoon ja paikalla lorviva Aaltonen lainaa sen - ja juuri silloin kävelee sisään kenraali. Kaiken huipuksi Ansa Ikonen lainaa kapteenin tyttären roolissaan isänsä univormun ja farssi saavuttaa huippunsa.
Tarkastajakenraalin (Jalmari Rinne) käynti synnyttää väärinkäsitysten hullunmyllyn, joka kiteytyy kenraalin loppupuuskahdukseen:
Vääpeli haukkuu yhdessä vaiheessa murheenkryynit pataluhaksi – niin että saa kurkkunsa kipeäksi. Hän kirjoittaa haukut paperille – mutta yksioikoinen päivystäjä lukea jollottaa ne katkonaiseen tapaan – ja perään lukee vielä itse saamansa vääpelin haukut.
Näyttelijät
Arviot Kritiikeissä elokuvaa on luonnehdittu toisaalta lapselliseksi sotilasfarssiksi,Päivän elokuvia. Tv-maailma 21/2011, s. 13. mutta toisaalta on todettu myös, että huumorin kautta sillä pyritään nostattamaan maanpuolustushenkeä toista maailmansotaa edeltävässä kiristyvässä poliittisessa tilanteessa.Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 30.5.2011, s. D 5.
Lähteet
Luokka:Vuoden 1938 suomalaiset elokuvat Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat Luokka:Sotilasfarssit Luokka:Toivo Särkän käsikirjoittamat elokuvat Luokka:Toivo Särkän ohjaamat elokuvat Luokka:Yrjö Nortan ohjaamat elokuvat