pienoiskuva|Juho Aitamurto (toinen vasemmalta) vuonna 1893. Juho Aitamurto (14. maaliskuuta 1864 Utajärvi – 12. joulukuuta 1939 Utajärvi) oli yksi Aitamurron veljessarjan suurhiihtäjistä.Suurhiihtäjä Juho Aitamurto kuollut, Helsingin Sanomat, 17.12.1939, nro 340, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aitamurto henkilönä Juho Aitamurron hiihtävät veljet olivat Aapo Aitamurto (1876–1940) ja Antti Aitamurto (1878–1925). Juho Aitamurto oli hiihtouransa jälkeen teurastaja ja postinkuljettaja Utajärven Murronkylässä. Talvisin hän teki postimatkat hiihtäen. Tarinan mukaan hän aina laittoi mäystinsuksensa postitoimistoon mennessään valmiiksi paluumatkaa varten. Kerran pojat käänsivät tahallaan sukset väärin päin ja heikkonäköinen Aitamurto lähti paluumatkalle kannat edellä, murahdellen: ”Karraa mitä karraat, mutta Murtoon mennään.”
Kerran Aitamurto oli kutsuttu kunniavieraaksi Oulun hiihtojen 50-vuotisjuhlaan ja kävi palatessa Rotosen kaupassa Utajärvellä, näyttäen saamaansa kirjaa. Kansisivulla oli omistuskirjoitus ”Nuoruuteni suurelle urheiluidolille Juho Aitamurrolle”, jonka akateemikko V. A. Koskenniemi oli allekirjoittanut. Vuoden 1895 Oulun hiihtojen kuninkaiden Aitamurron ja Juho Ritolan kunniaksi hän oli laatinut jo aikoinaan seuraavan runon: ”Nyt vähitellen, kukin suunnaltansa; jo saapui päivän sankarit. He oli otteluhun valmiit; ja kukin yhtä varma voitostaan. Tuolt tuli Ritola ja Aitamäki; van ensi palkintoja kummallakin. Jo ympär Ritolan ja Aitamäen; nyt kokoutuvan muunkin hiihtoväen; jo nähtiin suksillansa keinutellen; ja tamineita lähtöön valmistellen.”
Postinkuljettajana toiminut Juho Aitamurto menehtyi postinhakumatkalla, hiihtäessään rataa pitkin. Huonokuuloisena hän jäi junan alle Utajärven asemalla 12. joulukuuta 1939.Juho Aitamurto kuollut, Aamulehti, 16.12.1939, nro 340, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.12.2024
Kilpailu-ura Aitamurto aloitti kilpauran 26-vuotiaana vuonna 1890, jolloin ilmeisesti pidettiin ensimmäiset hiihtokilpailut Utajärvellä. Harjoittelun vuoksi hän usein hiihti Utajärven Murronkylästä Muhoksen Muhosperän kautta Ouluun, matka on noin 70 kilometriä yhteen suuntaan.
Aitamurron varsinaiset ensimmäiset suuret kilpailut olivat samana vuonna järjestetyt Oulun hiihtokisat, joissa hän sijoittui vasta 10. sijalle. Seuraavana vuonna vastaavissa kisoissa hän hiihti Juho Ritolan kannoilla ja sijoittui neljänneksi. Vuodesta 1892 alkaen Aitamurto ei keskeyttänyt yhtään kilpailua eikä koskaan jäänyt ilman palkintoa, tuolloin hän voitti Oulun Hiihdot -kilpailun päämatkan 30 kilometriä ajalla 2.46.12. Ritola ja Juho Räihä eivät kilpailuun ehtineet Tukholman kisoista. Aitamurron monista kisoista mieluisin lienee ollut vuoden 1895 Helsingin hiihtojen 60 kilometriä, jossa maan parhaat hiihtäjät tavoittelivat 200 markan suurpalkintoa. Helsingistä Utajärvelle palatessaan Aitamurto pysähtyi Tampereella, jossa hiihti 30 kilometriä ja voitti 100 markan palkinnon. Kilpailu-uransa aikaan Aitamurto asui usean vuoden ajan Helsingissä, jossa työskenteli Brandtin suksiliikkeessä. Kilpailemisen hän lopetti 33-vuotiaana. Vielä talvella 1939 Oulun hiihdon viettäessä 50-vuotisjuhliaan Juho Aitamurto oli seuraamassa kilpailuita.
Lähteet Aitamurron hiihtäjäveljekset , Tarja Vimpari, KirjastoVirma, 2003 (viitattu 29.10.2008)
Aiheesta muualla Kirjavainen, J. 1941. Suomalaiset suurhiihtäjät. Osa 2: Santeri Tasasta Martti Lappalaiseen. Porvoo. Oilinki, P. 1998. Juho Aitamurto ja hänen hiihtäjäveljensä. Teoksessa Oilingin varrelta: kotiseututarinoita Utajärveltä Oilinki, Pekka: Juho Aitamurto ja hänen hiihtäjäveljensä
Luokka:Suomalaiset maastohiihtäjät Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1939 kuolleet