Ilkka-Christian Björklund (s. 20. tammikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen poliitikko ja apulaiskaupunginjohtaja. Hän toimi SKDL:n ja SDP:n kansanedustajana vuosina 1972–1982 ja 1987–1991 sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 2000–2007. Hän työskenteli myös Pohjoismaiden neuvoston pääsihteerinä 1982–1987. Björklund oli 1960-luvun suomalaisen opiskelijaradikalismin näkyvimpiä hahmoja. Viitattu 18.11.2020.
Elämä Nuoruusvuodet Ilkka-Christian Björklundin vanhemmat olivat juristi Stig Gunnar Björklund (1925-2017) ja Anja-Kyllikki Kaaja (1926-2018). Helsingin saksalaista koulua käynyt Björklund liittyi SDP:n jäseneksi 16-vuotiaana äitinsä pikkuserkun Ilkka Ryömän innoittamana. Björklund kirjoitti ylioppilaaksi 1965, jonka jälkeen hän opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Björklund oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, Akateeminen Sosialidemokraattisen Yhdistyksen ja Suomen Teiniliiton hallituksen jäsen sekä kuului Suomen Rauhanpuolustajien keskustoimikuntaan. Opintojensa ohessa hän työskenteli vapaana toimittajana muun muassa Yleisradiossa.
Kekkoslovakian miehityksen alkaessa kesällä 1968 Björklund oli kansainvälisessä kulttuuriseminaarissa Romaniassa. Suomeen palattuaan hän erosi sosialidemokraateista ja liittyi SKDL:n jäseneksi halutessaan rakentaa samanlaista demokraattista sosialismia, johon Alexander Dubcek oli pyrkinyt. Björklund lähti mukaan radikaaliin opiskelijaliikkeeseen ja osallistui muun muassa marraskuussa tapahtuneeseen Vanhan valtaukseen. Hän luki myös taloustiedettä Mannheimin yliopistossa ennen valmistumistaan valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1970. Samana kesänä Björklund pidätettiin shaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtiovierailun vastaisten mielenosoitusten yhteydessä Ilkka Taipaleen ja Erkki Tuomiojan kanssa.
Eduskuntaan Valmistuttuaan Björklund työskenteli Helsingin yliopiston valtio-opin ylimääräisenä opettajana sekä lyhyesti Ny Tidin päätoimittajana. SKDL:n sosialisteihin kuulunut Björklund valittiin eduskuntaan vuoden 1972 vaaleissa. Hän oli myös puolueensa liittohallituksen sekä Eduskunnan pankkivaltuuston jäsen. Vuonna 1978 Björklund suunnitteli jättävänsä politiikan saatuaan opiskelupaikan Kielin yliopistosta. Läksiäishaastattelussaan Björklund avautui muun muassa Neuvostoliitosta, minkä johdosta NKP:n pääideologi Mihail Suslov syytti häntä Pravdan sivuilla neuvostovastaisuudesta. Suslov ripitti asiasta myös Moskovassa vieraillutta SKP:n puheenjohtajaa Aarne Saarista. Kohu sai itsepäisen Björklundin pyörtämään päätöksensä ja jatkamaan eduskunnassa elokuuhun 1982, jolloin hän siirtyi kesken istuntokauden Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeriksi Kööpenhaminaan. Samalla Björklund erosi SKDL:n jäsenyydestä. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Markus Kainulainen.
Vuonna 1986 Björklund palasi SDP:n jäseneksi Pohjoismaiden neuvostossa tapaamiensa ruotsalaisten sosialidemokraattien vaikutuksesta. Hän jätti pääsihteerin tehtävänsä keväällä 1987 tultuaan jälleen valituksi eduskuntaan. Vuonna 1988 Björklund valittiin myös Helsingin kaupunginvaltuustoon. Myöhemmin Björklund kertoi turhautuneena, ettei tuntenut kunnallispolitiikkaa omakseen ja sanoi valtuustokauden jäävän hänen ainoakseen. Pudottuaan eduskunnasta 1991 Björklund lähti opiskelemaan biotieteitä Université Paris-Est Créteiliin.
Politiikan jälkeen Vuonna 1994 Björklund palasi tutkinnon suoritettuaan kotimaahan. Hän työskenteli Suomi-Seuran toiminnanjohtajana 1994-1996 sekä kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevana virkamiehenä 1996-2000. Vuonna 1996 Björklund valittiin jälleen yhdeksi kaudeksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Syksyllä 2000 hänet nimitettiin Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Björklund otti kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta jo vuonna 2005 Uutispäivä Demariin kirjoittamassaan kolumnissa. Hän kertoi apulaiskaupunginjohtajana tekemillään matkoilla huomanneensa heti Vladimir Putinin valtakauden alussa, kuinka venäläisiä ohjattiin aggressiiviseen suurvalta-ajatteluun nationalistisella propagandalla. Vuonna 2007 Björklund jäi eläkkeelle apulaiskaupunginjohtajan virastaan ja erosi samalla SDP:n jäsenyydestä. Myöhemmin hän kannatti kokoomuksen Jan Vapaavuorea Helsingin pormestariksi.
Björklundin nimi löytyy Alpo Rusin vuonna 2007 julkaisemasta niin sanotusta "Stasi-listasta", jonka väitetään sisältävän DDR:n tiedustelupalvelun Stasin kanssa yhteistyötä tehneitä suomalaisia.
Teokset
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:SKDL:n sosialistit Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Helsingin vaalipiiri Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Vuonna 1947 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt