Sörnäisten satama oli Helsingin Sörnäisissä Kruunuvuorenselän rannalla vuosina 1863–2008 toiminut satama. Se jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Alueelle jäi ainoastaan Hanasaaren voimalaitoksen hiilisatama, joka lakkautettiin voimalaitoksen suljettua vuonna 2023. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle on rakennettu Kalasataman asuinalue. Myös Sompasaaren ja Nihdin vanhat satama-alueet on rakennettu asuinalueiksi.
Historia pienoiskuva|vasen|1920-luvun ilmakuva satamasta ja Suvilahden energiantuotantoalueesta. Etualalla Sompasaari, Suvilahden edustalla huomattavasti pienempi Kanasaari. pienoiskuva|Öljysäiliöitä Englantilaiskalliolla vuonna 1930. Taustalla Kulosaaren puusilta ja Mustikkamaa. pienoiskuva|vasen|Sörnäisten satama 1940-luvulla: sataman eteläpuolella sijainneet saaret Kana, Hanasaari, Sompasaari ja Nihti liitettiin myöhemmin mantereeseen. Hieman pohjoisempana Verkkosaarten luona maantäytöt oli aloitettu jo 1930-luvulla. Alkuaikoinaan Sörnäisten satama toimi ennen kaikkea puutavaran vientisatamana. Satamana se oli toissijainen Eteläsatamaan nähden. Alueen vesi oli matalaa ja etäisyys keskustaan pitkä. Liikenne rajoittui kauttakulkuun, koska varastointi alueella oli vaikeaa. 1870- ja 1880-luvuilla oloja parannettiin muun muassa ruoppaustoimenpiteillä ja uusilla laitureilla.
Vuonna 1889 Sörnäisiin perustettiin myös öljysatama, jonka kautta kulki 80 % Suomen öljystä. Öljyn tuonti aiheutti kasvupaineita, ja sataman laajentamista suunniteltiin Mustikkamaalle. Satamasta tuli vaarallinen paloturvallisuuden kannalta, sillä siellä käsiteltiin samaan aikaan öljyä ja puutavaraa, ja alueella sijaitsi myös kaasulaitos. Siksi öljyn varastointia hajautettiin esimerkiksi Pihlajasaarille. Paloturvallisuussyistä koko öljysatama siirrettiin vuonna 1938 Herttoniemen satamaan, jossa se toimi vuoteen 1992 asti. Lisäksi Laajasalon öljysatama rakennettiin Kruunuvuorenrantaan 1950-luvulla.
Sörnäisten satama kasvoi nopeasti, koska alue oli lähes rakentamaton ja laivaväylät olivat helposti toteutettavissa. Työntekijät oli edullista asuttaa läheisiin Sörnäisten, Kallion, Hermannin ja Vallilan kaupunginosiin. Ympäristöön alkoi rakentua paljon teollisuusrakennuksia, kuten teurastamo, tynnyrisitomo, olutpanimo ja asfalttitehdas. Satama oli tunnettu muun muassa kapakoista ja bordelleistaan, ja sillä oli lisäksi oma palokuntansa.
Puutavaraa kuljetettiin Sörnäisistä ulkomaille, 1890-luvulla jopa Brasiliaan asti; tämän arveltiin olevan pisimpiä matkoja suomalaiselle puutavaralle. Myöhemmin satama toimi etupäässä tuontisatamana, mutta sen alueella oli myös kalastussatama ja sen läheisyydessä kalasäilyketehtaita. Satama tunnettiin Suomen hedelmä- ja vihannestuonnin keskuksena. Alueella sijaitsevaa Hansaterminaalia käyttivät laivat, jotka kuljettivat myös matkustajia. 1970-luvulla Sörnäisistä suunniteltiin junalauttayhteyttä Viroon.
1950-luvulta lähtien satama-aluetta laajennettiin huomattavasti täyttämällä merialueita. Tällöin muun muassa Hanasaari, Sompasaari ja Nihti liitettiin mantereeseen. Sompasaaren nimeä alettiin joissakin yhteyksissä käyttää koko Sörnäisten satamasta, ja nimi esiintyi myös satamaan ohjaavissa tienviitoissa. Sompasaari toimi jonkin aikaa myös autolauttasatamana. Vuonna 2008 Sörnäisten sataman kautta kulki yli 300 000 kuorma-autoa. Raskaalla liikenteellä oli suora vaikutus kantakaupungin liikenteeseen ja meluun, kun taas uudessa Vuosaaren satamassa liikenne saatiin ohjattua suoraan Kehä III:lle.
pienoiskuva|Sörnäisten satama-aluetta suomalaisen matkustajarahtialus M/S Finnmaidin kannelta kesällä 2008. Viereisessä laiturissa suomalainen M/S Finnkraft. Sataman lakkauttamisen jälkeen osa alueesta muuttui väliaikaisesti joutomaaksi, johon perustettiin muun muassa Kalasataman konttiaukio, ulkoilmakahvila ja Sompasauna. Hiljalleen asuinrakentaminen eteni Kalasatamasta yhä etelämmäksi, ja viimeinen rakentamisesta vapaa alue Nihdissä suljettiin muulta toiminnalta kesällä 2021.
Raideliikenne
Sataman käyttöönotosta lähtien sinne johti Pasilasta Suomen ensimmäinen satamarata, joka alkujaan kulki nykyisen Teollisuuskadun vartta ja Junatietä pitkin. Rata mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta. Vuonna 1965 satamarata siirrettiin kulkemaan Vallilanlaakson läpi Hermannin rantatietä mukailevalle osuudelle, jota on kutsuttu myös Kumpulan radaksi. Uuteen ratayhteyteen kuului Itä-Pasilan alittava Pasilan rautatietunneli. Näin tehtiin ennen kaikkea liikennejärjestelyjen vuoksi, koska satama-alueen reunaa pitkin kulkee Itäväylä. Kulosaaren sillan länsipää kulki osittain satama-alueen yli. Satamarata purettiin sataman lakkauttamisen jälkeen vuosina 2009–2010. Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan vievä, vuonna 2024 avattu raitiotie seuraa pitkälti vanhan radan reittiä.
1910-luvulta alkaen satama-alueella liikennöivät myös raitiovaunut osana Kulosaaren raitiotietä. Raitiotie kulki Pääskylänkatua, Panimokatua, Tynnyrintekijänkatua, Lautatarhankatua sekä silloista Säiliökatua pitkin kutakuinkin Englantilaiskallion kohdalla sijainneelle lauttalaiturille, jossa raitiovaunut lastattiin Kulosaareen menevään höyrylauttaan. Vuonna 1919 lauttaliikenne korvattiin Kulosaaren puusillalla. Raitioliikenne Kulosaareen päättyi vuonna 1950. Entiselle satama-alueelle raitiovaunut palasivat vasta vuonna 2024, kun liikenne käynnistyi Nihdin ja Pasilan välillä osana Kalasatama–Pasila-raitiotietä.
Katso myös Länsisatama
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Sörnäinen Luokka:Helsingin satamahistoria Luokka:Helsingin teollisuushistoria Luokka:Suomen entiset satamat Luokka:Helsingin entiset rakennukset ja rakennelmat