pienoiskuva|Mohenjo-Daron "Suuren kylpylän" allas. Mohenjo-Daro (, Kuolleiden kumpu) oli muinainen kaupunki ja nykyinen arkeologinen kohde Indusjoen laaksossa nykyisessä Pakistanissa. Se sijaitsee 400 kilometriä Karachista Sindhin provinssissa.UNESCO: Archaeological Ruins at Moenjodaro Viitattu 27.8.2012. Se on todennäköisesti ollut yhdessä Harappan kanssa harappalaisten valtakunnan pääkaupunki.Jennifer Westwood: Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 192–194. Otava, 1998. . Kaupunki on sekä Intian seudun vanhimpia ja melko hyvin säilynyt.
Vanha sivilisaatiokeskus Kaupungin ala oli huipussaan jopa yli 300 hehtaaria. Kaupungissa lienee asunut noin 35 000−40 000 asukasta. Kaupungin kukoistusaikaa kesti noin 800 vuotta kolmannella ja toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Sen talot on rakennettu lähes kokonaan poltetusta tiilestä vuosina 2500–2100 ennen ajanlaskun alkua. Alun perin se oli muodoltaan suorakulmainen ja siellä oli ruutukaava. Kaupungissa oli noin 10400 taloa R.K. Pruthi, Indus Civilization, Discovery Publishing House, 2004 s. 157. Talojen ala oli yleensä 50–150 neliömetriäIdeology and harappan civilization Daniel Miller, Journal of Anthropological Archaeology
Volume 4, Issue 1, March 1985, Pages 34-71, https://doi.org/10.1016/0278-4165(85)90013-3, s. 48. Kaksitoista 9–14 metrin levyistä pääkatua jakoi kaupungin kahteentoista kortteliin, joista 11 oli asuntokortteleita ja viimeisessä, muista erillään olevassa korttelissa oli linnakkeen muodostava tekokumpu, jossa oli useita rakennuksia.. Linnoituksen ala on 12 haMiller 1985, s. 46. Mohenjo-Daro oli ensimmäinen merkki kaupungistumisesta Etelä-Aasiassa, ja moni itämaisista sivilisaatioista otti mallia sen kaupunkisuunnittelusta.
Kaupungin tuho Induksen tasangoilla on ollut paljon tulvia, ja osa Mohenjo-Darosta on pohjaveden pinnan alapuolella. Vuoden 1900 eaa. tienoilla kaupunki alkoi rappeutua. Syyksi on väitetty ainakin ulkoista hyökkäystä, ilmaston kuivumista, tektoniikasta johtuvaa joenuoman muutosta, jatkuvia tulvia, kulkutauteja ja kapinoita. Joidenkin mielestä metsien puuvarat oli jo käytetty kaupunkien korjaamiseen ja tiilien polttamiseen, mutta toisaalta lähialueen galleriametsistä vain pieni osa riittää tiilien polttoon. Kaupunki hylättiin lopullisesti viimeistään 1 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Kaupungin koon kehitys
Paikka lienee perustettu noin 3300 eaa.Jonathan M. Kenoyer (2010) Trade and technology of the Indus Valley: New insights from Harappa, Pakistan, World Archaeology, 29:2, s. 262-280, DOI: 10.1080/00438243.1997.9980377
2900–2600 eaa.: 5 hehtaaria 2600–2250 eaa.: 75 hehtaaria 2250–1900 eaa.: 200 hehtaaria 1900–1700 eaa.: 100 hehtaaria 1700–1300 eaa.: 20 hehtaaria
"Hautaamattomat ruumiit" pienoiskuva|Mohenjo-Daro "hautaamattomat ruumiit". Kaupungista löydettiin 1900-luvun arkeologisissa kaivauksissa taloista ja kaduilta noin 40 ruumista, jotka vaikuttivat kuolleen yksittäisen äkkinäisen tapahtuman seurauksena. Arkeologi Mortimer Wheeler väitti aikoinaan löytöä todisteeksi arjalaisten hyökkäyksestä. Toisten mukaan tulva on laukaissut kulkutaudin tai uhrit ovat kuolleet nälkään. Uudempien tutkimusten mukaan ruumiit olivat haudattuja ja peräisin useilta eri aikakausilta.
Kaivaukset Vain yksi kolmasosa kaupungista on kaivettu esille sen vuonna 1922 tapahtuneen löytämisen jälkeen.
Katso myös Indus-kulttuuri
Lähteet
Aiheesta muualla
Mohenjo-daro.com Mohenjo-daro.net Harappa archaeology.about.com Harappa geography HistoryWorld Mohenjo-daro Civilizations in Pakistan The Telegraph
Luokka:Indus-kulttuuri Luokka:Arkeologiset kohteet Pakistanissa Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Pakistanissa Luokka:Sindh Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit