pienoiskuva|Nikolaj Mexmontan. __NOTOC__ Nikolaj Mexmontan (16. kesäkuuta 1860 Nuolijoki, Venäjän keisarikunta – 15. marraskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi ylitarkastusosaston päällikkönä Suomen sisällissodan aikana. Hän oli Suomen kaartin viimeinen komentaja vuosina 1903–1905.Kronlund 1988, s. 32.
Ura
Mexmontan kävi Haminan kadettikoulua ja jatkoi sotilasopinnoitaan Pietarin paašikoulussa. Vuonna 1881 hänet ylennettiin kamaripaašiksi ja nimitettiin vänrikiksi Suomen kaartiin. Luutnantiksi ylennyksen jälkeen 1885 Mexmontan toimi pataljoonan adjutanttina 1889–1892 ja samalla Lohjan reservikomppanian päällikkönä vuodesta 1893 lähtien. Vuonna 1897 hänet komennettiin hänet opetusupseeriksi Pietarin paašikouluun ja myöhemmin hän toimi paašikoulun komppanian päällikkönä. Kenraali N. Mexmontan 70 vuotta, Aamulehti, 15.08.1930, nro 217, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.08.2025Kenraali Nikolai Mexmontan 70-vuotias, Helsingin Sanomat, 15.08.1930, nro 217, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.08.2025
Everstiluutnantti Nikolaj Mexmontan nimitettiin Suomen kaartin komentajaksi everstin arvolla vuonna 1904. Kaartin lakkauttamisen jälkeen jouduttuaan lakkautuspalkalle hän asui maatilallaan Siuntiossa.
Mexmontan oli aktivisti, ja hän laati suunnitelman tulevaa Suomen itsenäistymiseen tähtäävää kansannousua varten Tukholmassa vuonna 1917 yhteistyössä ruotsalaisten yleisesikuntaupseerien kapteeni Carl Bennedichin ja kapteeni Axel Rappen kanssa.Korpisaari (2009), s. 128-148. Hän oli yhteydessä Saksaan saaden kontaktin Saksan sodanjohtoon ja kenraali Erich Ludendorffiin. Saksan mukaantuloa Mexmontan piti välttämättömänä, sillä Suomessa oli venäläisiä joukkoja.Korpisaari (2009), s. 170-187. Mexmontan ei kokenut Tukholmassa toimiessaan olevansa Sotilaskomitean asiamies, vaan pikemminkin yksityishenkilö, mikä aiheutti sekaannusta itsenäisyysaktivistien ja toisaalta myös saksalaisten keskuudessa. Erityisesti yhteydenpito Sotilaskomitean Suomessa olevan keskeisen toimijan ratsumestari Hannes Ignatiuksen suuntaan oli yllättävän vähäistä.Korpisaari (2009), s. 146-148. Mexmontan olisi itse mielellään siirtynyt kansannousuarmeijan päälliköksiKorpisaari (2009), s. 170-172., mutta saksalaisten ja itsenäisyysliikkeen Tukholman valtuuskunnan johtajana toimineen vapaaherra Adolf von Bonsdorffin menetettyä luottamuksensa Mexmontaniin itsenäisyysliikkeen sotilaallinen toimisto siirtyi marraskuun 1917 aikana Berliiniin johtajanaan eversti Wilhelm Thesleff.Korpisaari (2009), s. 236-250.
Suomen sisällissota puhkesi tammikuussa 1918. Kun Mexmontan palasi Ruotsista, hänelle annettiin tehtäväksi toimia joukkojen tarkastuksesta vastaavan ylitarkastusosaston päällikkönä valkoisten päämajassa. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 18. helmikuuta 1918. Hän toimi ylitarkastusosaston päällikkönä, kunnes sota päättyi, jääden eläkkeelle 30. toukokuuta 1918. Hän oli ensimmäinen itsenäistymisen jälkeen kenraalikuntaan ylennetty upseeri Suomen armeijassa.Suomi sodassa, s. 517.
Yksityiselämä Nikolaj Mexmontanin isä oli jalkaväenkenraali Fridolf Maexmontan. Nikolaj Mexmontan oli naimisissa kenraali Georg Edvard Ramsayn tyttären Johanna Eleonooran kanssa. Ramsay oli myös Suomen kaartin komentajia.
Julkaisuja Ur frihetskrigets förhistoria: militära arbeten och planer i Stockholm 1917. Schildt, Helsingfors 1929
Katso myös Sotilaskomitea
Lähteet Kronlund, Jarl: Suomen puolustuslaitos 1918–1939. WSOY, 1988. .
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kenraalit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Jääkäriaktivismi Luokka:Vuonna 1860 syntyneet Luokka:Vuonna 1932 kuolleet