Kaivoksela

thumb|Kaivokselan ostoskeskus thumb|Kaivokselan koulu keväällä 2016 thumb|Kaivokselan Liikuntapuisto, vesitorni ja säätutka Kaivoksela () on kaupunginosa Länsi-Vantaalla Myyrmäen itäpuolella. Sitä on kutsuttu Vantaan vanhimmaksi lähiöksi. Kaupunginosan halki kulkee Hämeenlinnanväylä, ja idässä alue rajoittuu Vantaanjokeen ja Kaarelaan, etelässä Malminkartanoon ja lännessä Mätäojaan. Kaivokselassa asuu 6 004 asukasta (31.12.2025), ja sen pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Nimensä kaupunginosa on saanut vanhoista Sillbölen rautakaivoksista.

Historia Kaivokselan kautta on kulkenut maantie Helsingistä Nurmijärvelle. Se kulki Vanhaa Kaarelantietä, Yhtiönkujaa ja Kaivokselantietä pitkin ja edelleen Vanhalle Nurmijärventielle. Maantien ja Mätäojan risteyksen ympäristössä sijaitsi jo keskiajalla Kårbölen kylä. Maantiestä erkani Yhtiönkujan kohdalla toinen tie Helsingin pitäjän kirkonkylään (Kuninkaantammentie).

Vaskipelto ja Vaskipuisto: Kårböle on alkuperältään seudun vanhoja hämäläisasutuksia, mitä todistaa runsas suomalaisperäinen viljelysnimistö, vaikka kylä myöhemmin ruotsalaistuikin. Kylän oletetaan syntyneen jo 1100-luvulla, ennen ruotsalaisten siirtolaisten tuloa. Kylästä mainitaan lautamies Magnus i Karisbola 1417 (Kerkkonen 1965). Vanhimmissa maakirjoissa 1540-luvulla esiintyy myös Nyby, jota on pidettävä Kårbölen osakylänä, vaikka sen on luultu tarkoittaneen myös Tavastbyn Nybyn taloa. Tätä todistavat mm. läheiset paikannimet Nyböle äng ja Nyböle torp. Vastaavasti kylän eteläosa oli Gammelby. Vanhimmassa kyläkartassa (Brotherus 1695, tarkistettu 1711) Kaarelan kylässä on viisi taloa: kahden talon Gambelby nykyisellä Runolaulajantiellä Helsingin kaupungin puolella, kahden talon Husbacka nykyisellä Pohjois-Kaarelan tiellä sillan pohjoispuolella ja Mätäojan länsipuolella luutnantin virkatalo gården, johon oli liitetty muita taloja. Pohjoisempana kylässä on ollut myös autioituneita taloja (Skallböle ja Kurkböle) (Vantaa, kaavaselostus 161300, 13.9.2010).

Husbacka ja Abrams: Husbackan eli Nybyn pohjoisempi talo on Abrams (sen omistajaksi 1626 tuli "herra" Hr Abraham). Eteläisempi talo on Husbacka, joka sijaitsee vanhimmissakin kartoissa selvästi Pohjois-Kaarelan tien eteläpuolella. Kumpikin on siis Kårbölen kantataloja. Kiinteistörekisterin mukaan nykyiset päärakennukset ovat vuosilta 1920 Abrams ja 1964 Husbacka. Vanha Kaarelantie (entinen Nurmijärventie) on tällä kohtaa varmasti yhtä vanha kuin kyläkin. Mätäoja, joka on Vantaanjoen vanha uoma, on toiminut talvitienä. (Vantaa, kaavaselostus 161300, 13.9.2010). Vaskipellosta kohoavalla mäellä on edelleen vanha kylätontti, Abrams.

Sillbölen kaivokset: Vuorimestari Magnus Linder löysi vuonna 1744 rautamalmiesiintymän Sillbölen ratsutilan mailta. Malmi osoittautui hyvälaatuiseksi ja kaivostoiminta aloitettiin. Kaivostoiminta jatkui jaksoittain aina vuoteen 1866, jolloin toiminta muuttui kannattamattomaksi. Vuonna 1833 alue tuotti lähes puolet Suomen rautamalmista.

Sekä A. F. Thoreld että kaivosyhtiön omistajat tiesivät jo syksyllä 1855 ettei Sillbölen kaivoksen malmimäärien osalta ollut enää odotettavissa merkittävää tuottoa. Kaivos tuotti yhtiölle tappiota. Kaivoksen ulkopuoliselle taholle vuokraaminen oli yhtiön kannalta taloudellinen ratkaisu. Lars Nordling oli tiettävästi ainoa henkilö, joka esitti yhtiölle vuokratarjouksen kaivoksesta. Malmin väheneminen, veden kertyminen kaivoskuiluihin ja kaivoksen kassaongelmat jatkuivat tutkimuksen mukaan myös kaivoksen vuokrausaikana. Nordlingin vuokra-aika Sillbölen kaivoksella päättyi vuonna 1860 ja kaivos palautui yhtiön vastuulle (Virtanen 2026, Helsingin yliopisto).

Asuinalueen kehitys

Kaivokselan lähiörakentaminen alkoi vuonna 1961. Alueen kasvu tukeutui Hämeenlinnanväylään ja suunniteltuun Vaskivuorentien myötäiseen metroyhteyteen. Metrosuunnitelmat kuitenkin peruuntuivat, ja metroyhteyden sijasta rakennettiin Vantaankosken rata Myyrmäen kautta. Kaivokselaan ajoi Suomen Turistiauto (STA) vuoteen 1976, kunnes Vantaan Liikenne otti haltuunsa liikenteen STA:n perääntyessä kokonaan Vantaan liikenteestä. Kaivokselan linjanumero oli 450.Tolmunen,Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön Myöhemmin linja 452K kiersi pohjoisen Kaivokselan kautta matkallaan Helsingistä Myyrmäkeen.

Vielä vuonna 1974 alueen postinumero oli Helsinki 44. Vaikka Kaivoksela oli Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan puolella, alue nähtiin silti helsinkiläisenä lähiönä.

Kaivokselan kirkko: Vantaankosken seurakunnan vuonna 1969 valmistunut Kaivokselan kirkko tuhoutui sisältä täysin tulipalossa 15. lokakuuta 2006. Kirkko purettiin kesällä 2014. Sittemmin 1980-luvulla valmistunut Myyrmäen kirkko on palvellut myös Kaivokselan asukkaita eikä kirkkoa koskaan rakennettu uudelleen.

thumb|Kaivokselan kirkko purettiin kesällä 2014.

Kaivokselan asuntokanta on valmistunut kolmessa aallossa. Kaivoksela (Vanha Kaivoksela) on rakennettu vuosina 1961–1965. Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat Kaivokselaan 1962. Vanha Kaivoksela on luokiteltu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi ja säilytettäväksi 1960-luvun kaupunkimaisemaksi. Lähiö on väljä ja se koostuu pienistä tornitaloista sekä maaston muotoa seurailevista talomuureista. Vuosina 1962-1969 valmistuivat ostoskeskus, koulu, vesitorni ja kirkko. Kaikki rakennukset suunnitteli Aarne Ehojoki. Aluetta täydennysrakennettiin 2010-luvulla 12 talon Pumppupuistolla, jossa aiemmin sijaitsi Sarlin Oy Ab:n vuonna 1961 valmistunut konepaja.

Kaarenmäen asutus syntyi sodan jälkeen 1950-luvulla, jolloin rakennettiin myös Nurmijärventie, nykyinen Hämeenlinnanväylä. 1980-1990-luvuilla Kaivokselan keskiosiin elinVaskipuistoon ja Kaarenmäkeen rakennettiin useita uusia kerros- ja pientaloja. Vaskipuiston asemakaava on vuodelta 1996.

Vaskipellontien eteläpuolella sijaitseva Vaskipellon asuinalue on valmistunut 2000-2020-luvulla. Uusin taloyhtiö on valmistunut vuonna 2023 Vanha Kaarelantie 6 C, minkä myötä alue on rakennettu valmiiksi.

Väestö Kaivokselan asukasluku oli 6 004 asukasta vuodenvaihteessa 2025–2026. Vuonna 2015 asukkaita oli 4 300. Vuonna 1971 asukkaita oli 5 000). Asukkaista 0-24-vuotiaita on 22,2 %, 25-26-vuotiaita 61 % ja yli 65-vuotiaita 16,8 % vuodenvaihteessa 2025–2026.

Suomalaistaustaisia asukkaita on 72,5 % väestöstä. Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat Viro 5 % ja Entinen Neuvostoliitto (ei Venäjä) 4,7 %. Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 20,2 prosenttia.

Kaivokselalaisita 25,2 % on suorittanut peruskoulun, 47,6 % on toisenasteen tutkinto ja 27,3 % asukkaista on korkeakoulututkinto (Tilastokeskus 2021).

Talouksista 46 % asuu omistusasunnoissa (Tilastokeskus 2024). Alueen työttömyysprosentti on 7 (Tilastokeskus 2021).

Palvelut Kaivokselassa toimii Kaivokselan koulu, joka tarjoaa suomenkielistä perusopetusta 1.–6.-luokkalaisille. Koulu tarjoaa lisäksi englanninkielistä opetusta, johon oppilaat valitaan kielellisen valmiuden arvioinnin kokeen perusteella. Kaivokselassa on myös kaksi päiväkotia, joista toinen on yksityinen.

Kaivokselan liikuntapuisto sijaitsee Kaivokselan koulun pohjoispuolella. Alueella on mahdollista harrastaa muun muassa koripalloa, parkouria, kuulantyöntöä, pituushyppyä, jalkapalloa, tennistä sekä talvisin luistelua. Parkour-alueen vieressä on ulkokuntosalilaitteet. Tenniskenttiä on 3 ja niihin voi varata pelivuoron verkkosivuilla timmissä (maksullinen). Kentällä voi pelata maksutta ilman ennakkovarausta silloin, kun kenttä on vapaana. Kaivokselan liikuntapuisto uudistetaan 2026–2027 aikana, jolloin alueen hiekkakenttä muutetaan tekonurmikentäksi ja alueelle rakennetaan kuntoportaat sekä asennetaan uusia ulkokuntosalilaitteita.

Lisäksi alueella on myös Kaivokselan ostoskeskus sekä esimerkiksi päivittäistavarakauppoja ja huoltoasemia.

Kaivokselassa on puistoja ja leikkipaikkoja Aapraminpuistossa (Aapramintie 3), Louhijanpuistossa (Louhijantie 4) ja Vetokannaksella (Vantaanlaaksontie 1) ja Kahluuniityllä (Kahluuniityntie 7b).

Puistokenttä Vaskipellolla on pingispöytä ja petankkikenttä, joissa voi pelata pingistä ja petankkia (Vaskipellontie 8).

Hämeenlinnanväylän molemmin puolin sijaitsee yritysalue, jossa on muun muassa merkittävä autokaupan keskittymä.

Alueella toimii aktiivinen asukasyhdistys Kaivoksela-Seura.

Asukkaita palvelee Vantaankosken seurakunta ja Myyrmäen kirkko.

Vetokannaksen uimaranta thumb|Vantaanlaakson ja Silvolan välillä sijaitsevaa Vetokannaksen virkistysaluetta. Vetokannas on Vantaan Kaivokselassa osoitteessa Vantaanlaaksontie 1 sijaitseva virkistysalue. Siihen kuuluu Vetokannaksen vanhaan 1950- ja 1960-luvulla syntyneeseen sorakuoppaan vuosina 2010–2012 rakennettu uimaranta sekä leikki- ja kuntoilupaikka. Vetokannas avattiin kesällä 2012.

Rannalla on pukukoppeja ja kesäisin kesävesisuihku. Uimarannan läheisyydessä sijaitsee beach volley -kenttä sekä ulkokuntoilulaitteita. Alueen huoltorakennuksessa on pukuhuoneet, wc:t ja suihkut.

Vetokannaksen uimarannalle on tarkoitus hankkia konttisauna ja kaupunkiympäristön toimiala aikoo järjestää asiasta kilpailutuksen (VS 28.1.2025). Veden laadun parantamiseksi Vetokannas on tarkoitus ruopata (VS 11.10.2024).

Julkinen liikenne Kaivokselasta on joukkoliikenneyhteydet Helsingin keskustaan, Kamppiin, Malmille, Vuosaareen, Rastilaan, Hämeenkylään, Konalaan, Pitäjänmäkeen, Munkkivuoreen, Meilahteen ja Myyrmäkeen (Linjat 311, 30, 560, 400, 436N (Kalajärvi), 415N (Lentoasema) sekä Lähibussi 313, jonka suunnittelussa on huomioitu etenkin ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten tarpeet.

Hämeenlinnanväylällä sijaitsee Vetotien linja-autopysäkki, josta on yhteydet Klaukkalaan ja Nurmijärvelle. Kaukoliikenteen pysäkki, josta on yhteydet Hämeenlinnaan, Valkeakoskelle ja Tampereelle,ovat nimeltään Pirkkolantie (Helsinki), Vantaankosken VPK ja Keimola. Liikennöitsijänä Valkeakosken liikenne tai Onnibus.

Luonnonympäristö ja muinaisjäännökset Jääkauden aikaisen jään kulkusuunnan vaikutus näkyy kallioissa, jotka ovat länsipuolella jyrkkiä. Esihistorialliset ja historialliset muinaisjäännökset ovat osa Kaivokselan kulttuurihistoriaa.

Vaskipellontien päässä sijaitseva Kuparimäki on kivikautinen asuinpaikka. Esihistorialliset jäänteen ovat kuitenkin tuhoutuneet. Vaskipellon alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia kivikautisten asuinpaikkojen löytämiseksi syksyllä 2003 alueen pohjoisosassa ja keväällä 2006 alueen eteläosassa. Tutkimuksissa ei löydetty kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.

Kaivokselan pinnanmuodot ovat vaihtelevia. Korkeimman (54 mpy.) ja matalimman (18 mpy.) kohdan välillä korkeuseroa on 36 metriä. Vantaanjoen sekä Mätäojan jokilaaksot reunustavat kaupunginosan itä- ja länsiosia. Väliin jäävät sekä Vaskivuoren virkistysalue että useat mäet.

Kaivoksela - Kaarelan alue on ollut 6 000–7 000 vuotta sitten meren sisäsaaristoa.

Mätäojan ja Vaskivuoren luonnonsuojelualueet Mätäojanlaakso on muinoin ollut osa Laajalahtea ja myöhemmin Vantaanjoki laski Mätäojan laaksoa myöten Pitäjänmäen kautta mereen. Noin 2 000 vuotta sitten maannousu käänsi Vantaanjoen virtaamaan Kaivokselan pohjoispuolitse Pitkäkosken suuntaan.

Mätäojan ja Vaskivuoren muodostama kokonaisuus kuuluu Vantaan arvokkaisiin luontokohteisiin. Se on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää ympäristöä, jossa tavataan valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaista lintu-, kasvi- ja hyönteislajistoa

Mätäojan aluetta on rauhoitettu vuosina 2004, 2007 ja 2012. Mätäojanlaakso on rehevä kosteikkoalue, jossa on soita, allikoita ja tulvaniittyjä. Siellä kasvaa muutamia harvinaisia kasvilajeja, kuten harajuuri ja leväkkö sekä lisäksi rahkasara ja sääskenvalkku. Mätäoja kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Vaskivuoren kallioalueen ohi. Seutu on lintujen suosimaa pesimä- ja levähdysaluetta. Mätäojalla asuu halavasepikkä, joka on harvinainen ja uhanalainen kuoriainen.