Mikael Antero Granlund (s. 26. helmikuuta 1992 Oulu) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-joukkue Anaheim Ducksissa. Hän toimii joukkueen kapteenina. Granlund on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta on pelannut maajoukkeessa sekä seurajoukkueissa myös laitahyökkääjänä. Minnesota Wild varasi hänet ensimmäisen kierroksen yhdeksäntenä pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2010. Granlund on kolminkertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen olympiamitalisti.
Granlund voitti vuonna 2011 sekä Suomen- että maailmanmestaruuden. Kevään 2011 MM-kilpailut olivat Granlundin ensimmäiset Suomen A-maajoukkueessa pelaamat arvokisat ja lopullinen läpimurto. Vuoden 2011 saavutukset nostivat hänet koko Suomen tietoisuuteen ja hänestä tuli maan puhutuimpia urheilijoita. Varsinkin MM-kilpailujen välierässä Venäjää vastaan Granlundin tekemä ilmaveivimaali toi Granlundille kulttipelaajan maineen Suomessa. SM-liigassa Granlund aloitti Oulun Kärpissä, josta hän siirtyi maaliskuussa 2009 Helsingin IFK:hon suuren sopimuskohun jälkeen. HIFK:ssa hän oli kolmen kauden ajan joukkueensa avainpelaajia. Uransa toisen MM-kultamitalin Granlund voitti vuoden 2022 Suomen kotikisoissa. Hän toimi joukkueen varakapteenina. Kolmannen MM-kultamitalin hän voitti vuoden 2026 kilpailuissa Zürichissa, Sveitsissä.
Granlund pitää itseään lähtökohtaisesti keskushyökkääjänä, mutta hän pelasi laitahyökkääjänä tulokaskautensa SM-liigassa ja Minnesotassa 2016–2017 lähtien. Myös Suomen A-maajoukkueessa Granlund on pääasiassa ollut laitahyökkääjä. Granlundin vahvuuksia ovat peliäly, syöttötaidot ja muu kiekollinen peli.Jatkoaika.com
Seuraura Junioriura Granlund alkoi pelata jääkiekkoa viisivuotiaana Kempeleen Kiekko-Ketuissa. Joukkueen nimi vaihtui Laser HT:ksi Granlundin ollessa 10-vuotias. Hän pitää Laser HT:ta kasvattajaseuranaan ja käytti jo siellä pelinumeroaan 64, jonka valitsi käyttöönsä myös HIFK:ssa ja A-maajoukkueessa kunnianosoituksena kasvattajaseuralleen. Laser HT (nyk. Kiekko-Laser) nosti elokuussa 2011 Granlundin pelipaidan jäähallinsa kattoon.
Granlund pelasi Laserissa vuoteen 2006 asti, kunnes hän siirtyi Oulun Kärppiin.Seppänen 2009, s. 8 Hän voitti Kärpissä C-nuorten SM-hopeaa keväällä 2007. Kaudella 2007–2008 Granlund pelasi B-nuorissa, mutta vahvisti myös C-nuoria, joissa voitti Suomen-mestaruuden. Granlund nostettiin kaudeksi 2008–2009 Kärppien A-nuoriin, joissa hän pelasi 35 ottelussa tehoilla 21+36=57. Hän jakoi A-nuorten pistepörssin kolmannen sijan Lukon Olli Palolan kanssa. Granlund valittiin A-nuorten tähdistökentälliseen sekä kauden tulokkaaksi. Hänellä oli sarjan paras pistekeskiarvo (1,63) ja eniten alivoimamaaleja (3). Samalla kaudella hän pelasi myös Mestistä alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa kuudessa ottelussa, joissa hän teki tehot 4+3=7.
SM-liiga Kärpät ja sopimusriita (2008–2009) Granlund debytoi Kärppien liigajoukkueessa 17-vuotissyntymäpäivänään 26. helmikuuta 2009 ja sai ottelussa jääaikaa 15.41 minuuttia. Debyytissään hänet merkittiin kokoonpanoon ykkösketjun keskushyökkääjäksi Jonas Anderssonin ja Vesa Viitakosken rinnalle Espoo Bluesia vastaan. Ottelu ratkaistiin voittomaalikisassa, jossa Kärppien valmentaja Matti Alatalo antoi Granlundille tilaisuuden näyttää kykynsä, mutta tämä ei onnistunut laukauksessaan.
Maaliskuun 2009 alussa Granlundin sopimuksesta syntyi riita, ja nuorukainen vedettiin 3. maaliskuuta pois Kärppien kokoonpanosta vain hetki ennen ottelua Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan. Granlundia edustavan pelaaja-agentin Ilkka Larvan mukaan Kärpät oli muuttanut omin luvin Granlundin kestoltaan avoimeksi jätetyn pelaajasopimuksen kaksivuotiseksi. 9. maaliskuuta HIFK ilmoitti tehneensä Granlundin kanssa kahden vuoden sopimuksen. Kärpät valitti Granlundin siirrosta SM-liigalle ja Jääkiekkoliitolle, koska seuralla oli vielä voimassa oleva nelivuotinen sopimus vuodelta 2007. Kohusta huolimatta Granlund siirtyi kaudeksi 2009–2010 HIFK:hon kaksivuotisella sopimuksella. Hänellä oli vaihtoehtoina kolme pääkaupunkiseudun joukkuetta: Blues, HIFK tai Jokerit.
Granlund haastoi Kärpät oikeuteen 1. heinäkuuta 2009, sillä hänen mielestään hänen Kärppien kanssa tekemänsä pelaajasopimus ei täyttänyt työsopimuksen tunnusmerkkejä, vaan hän oli niin sanottu vapaa pelaaja ja siksi oikeutettu tekemään sopimuksen HIFK:n kanssa. 25. elokuuta Kärpät ja HIFK sopivat kiistan. Samalla kun seurat pääsivät yksimielisyyteen pelaajasiirrosta, Granlund peruutti Oulun käräjäoikeuteen jättämänsä kanteen. Sopimuksen sisältö on salainen, ja molemmat seurat ilmaisivat tyytyväisyytensä sopimukseen.
Heinäkuussa 2009 valkovenäläinen Dynamo Minsk varasi Granlundin KHL:n ensimmäisen varaustilaisuuden toisella kierroksella vuorolla 41.
HIFK (2009–2012) 200px|thumb|left|Granlund kevään 2011 pudotuspeleissä ratkaisevassa neljännessä finaaliottelussa Bluesia vastaan 18. huhtikuuta 2011. Ensimmäisen ottelunsa HIFK:n paidassa Granlund pelasi 10. syyskuuta 2009 paikallisvastustaja Jokereita vastaan kauden 2009–2010 avausottelussa, jonka HIFK hävisi 4–1. Granlund pelasi HIFK:n kakkoskentässä ja sai paljon vastuuta, sillä hän pelasi joukkueen ylivoimakentällisessä. Hän saavutti myös ensimmäisen liigapisteensä. Ensimmäisen maalinsa hän teki 15. syyskuuta kotiottelussa Saimaan Palloa vastaan. Kauden aikana hän oli sivussa marraskuussa kymmenen peliä nivusvaivojen takia. Hän palasi kaukaloon joulukuussa. Hän oli tämän jälkeen poissa vielä viisi peliä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailujen takia, mutta voitti tästä huolimatta tulokkaiden pistepörssin tehoilla 13+27=40. Pudotuspeleissä Granlund pelasi kuusi ottelua tehoilla 1+5=6 HIFK:n pudotessa puolivälierissä Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan. Kaudella 2009–2010 Granlundin voitettua tulokkaiden pistepörssin hänet palkittiin kauden päätteeksi myös vuoden tulokkaana Jarmo Wasaman muistopalkinnolla. Granlund palkittiin myös kauden herrasmiespelaajana Raimo Kilpiö -palkinnolla. Hän keräsi SM-liigan runkosarjassa vain kaksi jäähyminuuttia.
Huikea debyyttikausi herätti kiinnostusta NHL-piireissä. Granlundia ennustettiin NHL:n varaustilaisuuden kärkikymmenikköön. Lopulta Minnesota Wild varasi hänet varaustilaisuuden yhdeksäntenä pelaajana. Granlund oli korkein suomalaisvaraus sitten vuoden 2002, jolloin Kari Lehtonen ja Joni Pitkänen varattiin NHL:ään. Hänestä tuli samalla ensimmäinen suomalainen ensimmäisen kierroksen varaus neljään vuoteen.
Kaudella 2010–2011 Granlund jatkoi HIFK:ssa, joka oli hankkinut riveihinsä Ville Peltosen. Päävalmentaja Jalonen istutti Granlundin Juha-Pekka Haatajan ja Peltosen väliin keskushyökkääjäksi. Granlund loukkaantui lokakuussa pelissä Bluesia vastaan sattuneen aivotärähdyksen jälkeen, joka johtui ohimenneestä taklauksesta. Häneltä jäi väliin myös vuodenvaihteessa pelatut alle 20-vuotiaiden MM-kisat sekä yli 20 liigaottelua. Granlund ratkaisi ensimmäisen Olympiastadionilla pelatun Talviklassikon kahdella maalillaan; ensimmäinen syntyi vain 23 sekunnin jälkeen ja toinen oli 4–3-voittomaali. Granlund teki kevään 2011 pudotuspeleissä SM-liigan ennätyksiä. Hän teki 15 ottelussa tehot 5+11=16, joilla Granlundista tuli SM-liigan pudotuspelien kaikkien aikojen eniten pisteitä yhdessä kaudessa tehnyt alle 20-vuotias pelaaja. Ennätyksen edellisiä haltijoita olivat Teppo Numminen (1988) ja Saku Koivu (1994) 12 pisteellään. Samalla Granlundista tuli SM-liigan pudotuspelien kaikkien aikojen nuorin yhdellä kaudella 12 pistettä tehnyt pelaaja. Hän voitti lopulta pudotuspelien syöttöpörssin ja jakoi pistepörssin voiton joukkuetoverinsa Juha-Pekka Haatajan kanssa. 5. huhtikuuta 2011 pelatussa välieräottelussa Rauman Lukkoa vastaan Granlund teki tehot 2+3=5, jotka syntyivät 12 minuutissa ja 38 sekunnissa. Hänestä tuli SM-liigan pudotuspelihistorian nopeimmin viisi pistettä tehnyt pelaaja. Kauden päätteeksi Granlund voitti Suomen mestaruuden. Hänelle myönnettiin kauden päätteeksi Presidents' Trophy, joka myönnetään jääkiekon parissa vaikuttaneelle henkilölle sekä Iltalehden Kultaleijona-palkinnon, joka luovutetaan pudotuspelien parhaalle pelaajalle.
Toukokuussa 2011 Granlund ilmoitti jatkavansa HIFK:ssa vielä yhden kauden saadakseen hoidettua loppuun lukion ja armeijan, minkä jälkeen hän siirtyisi pelaamaan Minnesota Wildin organisaatioon. Kausi sujui Granlundilta loistavasti ja hän oli HIFK:n paras pistemies ja SM-liigan pistepörssin kuudes tehoilla 20+31, vaikka oli sivussa 15 ottelusta. Granlundilla oli Ässien Tomáš Záborskýn kanssa SM-liigan paras pistekeskiarvo (1,13). HIFK:n kausi päättyi jo puolivälierässä paikallisvastustaja Jokereita vastaan, joka voitti sarjan puhtaasti 4–0. Granlund jäi 43 äänellä toiseksi Záborskýn (90 ääntä) jälkeen Kultainen kypärä -äänestyksessä, jonka suorittavat SM-liigapelaajat.
NHL Minnesota Wild (2012–2019) 265px|thumb|right|Granlund (oik.) ensimmäisellä Pohjois-Amerikan kaudellaan AHL:n Houston Aerosissa Milwaukee Admiralsia vastaan 21. lokakuuta 2012. Pian Suomessa järjestettyjen vuoden 2012 MM-kilpailuiden jälkeen Granlundin ja monen muun Suomen MM-joukkueen pelaajan ympärillä alkoivat kiertää huhut NHL-siirroista. Pian tämän jälkeen Minnesota Star Tribune -lehden toimittaja Michael Russo kirjoitti, että Wild julkistaisi hänen NHL-sopimuksen piakkoin. Granlundin agentti Ilkka Larva vahvisti vain päivää myöhemmin, että sopimuksen ehdot olivat selvillä ja vailla hänen omaa allekirjoitustaan. 23. toukokuuta Minnesota Wild tiedotti tehneensä Granlundin kanssa kolmivuotisen sopimuksen.
NHL-kauden 2012–2013 alku peruuntui kuitenkin työsulun vuoksi, ja Granlundin tiedotettiin aloittavan kauden Minnesota Wildin AHL-liigan farmiseura Houston Aerosissa. Myös Granlundin paluuta Helsingin IFK:hon pidettiin mahdollisena, mutta hän halusi tottua Pohjois-Amerikan pienemmän kaukalon fyysisempään pelityyliin ennen ensimmäistä NHL-kauttaan. Jo AHL-liigan harjoittelukaudella Granlundin näytöt olivat lupaavia; Oklahoma City Baronsia vastaan pelatussa ottelussa Granlund oli huikeassa vedossa iskien tehopisteet 4+1=5, Runkosarjan käynnistyessä Granlund jäi avausottelussaan pisteittä, mutta tämän jälkeen hänen pisteputkensa jatkui loistokkaasti; viiteen otteluun tehopisteet 2+5=7 iskenyt Granlund nappasi johtoaseman paitsi oman joukkueensa sisäisessä pistepörssissä, myös koko liigan tulokkaiden pistepörssissä. Seitsemässä ottelussa tehopisteet 3+7=10 iskenyt Granlund valittiinkin AHL:n syyskuun parhaaksi tulokaspelaajaksi. Houstonissa pelatessaan hän muodosti tehokkaan kolmikon Charlie Coylen ja Jason Zuckerin kanssa, mutta NHL-työsulku päättyi vuoden 2013 tammikuussa, minkä johdosta myös Granlundin visiitti AHL:ään jäi 21 ottelun mittaiseksi. Vaikka hänen AHL-kauttaan varjostikin loukkaantuminen, hän onnistui silti tekemään 21 ottelussaan tehopisteet 8+13=21.
Granlund valittiin Minnesotan harjoitusleirin jälkeen heti NHL-miehistöön, ja hän aloitti avauskautensa kotiyleisönsä edessä St. Paulin Xcel Energy Centerissä Minnesotassa Colorado Avalanchea vastaan 19. tammikuuta 2013. Ensimmäisen maalinsa Granlund teki heti avausottelun toisessa erässä ohjattuaan Jared Spurgeonin siniviivalaukauksen maaliin. Hän sai ottelussa jääaikaa 14.49 minuuttia ja valittiin ottelun kakkostähdeksi. Granlundin avauskausi NHL:ssä oli pettymys, eikä hän saanut hyökkäyspään vahvuuksiaan esiin hyvin. Ongelmat olivat hänen fysiikassaan, jolla hän pärjäsi vielä Euroopan kentillä, mutta joka ei riittänyt pohjoisamerikkalaisen kiekon vaatimuksiin. Granlund pelasi NHL:ssä kauden aikana 27 runkosarjaottelua tehoilla 2+6=8 ja AHL:ssä 29 ottelua runkosarjassa (tehot 10+18=28) ja viisi pudotuspeleissä (1+1=2).