thumb|upright|Vapauden ensimmäisen numeron etusivu 25.5.1918. Nelisivuinen lehti ilmestyi jokainen arkipäivä Heroldin kirjapainosta. Sen vastaava toimittaja oli J. Saastamoinen. thumb|upright|Vapauden toimitus työskenteli 1920-luvulla Kamennoostrovski prospektilla sijaitsevassa Benois’n talossa. Vapaus (vuoteen 1927 saakka nimiössä Wapaus) oli Leningradissa vuosina 1918–1937 ilmestynyt suomenkielinen sanomalehti.
Lehden perustivat Suomen sisällissodan jälkeen Venäjälle paenneet punaiset. Myöhemmin se toimi SKP:n ja NKP(b):n suomalaisjärjestöjen äänenkannattajana ja suunnattiin lähinnä Leningradin alueen inkeriläisväestölle.
Eri aikoina lehti ilmestyi 2–5 kertaa viikossa. Vuonna 1937 sen levikki oli 4 500 kappaletta. Päätoimittajana työskenteli aluksi Edvard Valpas-Hänninen, 1920-luvulla Kustaa Mikko Evä sekä Juho Komu ja vuodesta 1930 lähtien Kalle Lepola.
Elokuussa 1937 Leningradskaja pravdassa julkaistussa kirjoituksessa Vapauden toimitus nimettiin ”porvarillisten nationalistien pesäksi”. Lehden toimittajia syytettiin yhteyksistä Suomeen, haluttomuudesta oppia venäjän kieltä sekä venäjästä käännettyjen materiaalien sabotoinnista. Monet Vapauden työntekijöistä pidätettiin ja tuomittiin ”vakoilijoina, trotskilaisina, porvarillisina nationalisteina ja kansanvihollisina”. Lokakuussa 1937 NKP(b):n Leningradin aluekomitea päätti lakkauttaa lehden. Sen viimeinen numero ilmestyi 6.10.1937.
Ainakin seitsemän lehden työntekijää teloitettiin Leningradissa marras–joulukuussa 1937 ja tammikuussa 1938.
Lähteet
Aiheesta muualla Vapauden vuosikerrat 1918–1919 ja 1921–1922 digitoituna
Luokka:Suomen Kommunistisen Puolueen lehdet Luokka:Neuvostoliitonsuomalaiset sanomalehdet Luokka:Pietarin historia