pienoiskuva|Maunulan peruspiiri korostettuna Helsingin kartalla. Siihen kuuluvat itse Maunulan osa-alueen lisäksi myös Maunulanpuisto, Metsälä ja Pirkkola. Maunula () on Helsingin 28. kaupunginosaan eli Oulunkylään kuuluva osa-alue. Helsingin palvelujaotuksessa Maunula on yksi Pohjoisen suurpiirin peruspiiri tai sen osa-alue; samaan Maunulan peruspiiriin kuuluvat myös Pirkkola, Metsälä ja Maunulanpuisto.
Maantieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Etelässä naapurina on Metsälä pienen viherkaistan takana ja lännessä Haaga.
Historiaa Maunula on rakennettu Oulunkylän kartanon maille vuodesta 1946 lähtien. Kerrostaloista pääosa kohosi 1950–1970-luvuilla.
Nimi Maunula (ruots. Månsas) on peräisin Monsaksen tilasta. Osa Monsaksen maista sijaitsi Maunulan alueella. Monsaksen tilan päärakennus tosin sijaitsi ja sijaitsee edelleen Oulunkylän Patolassa.
Maunula oli aiemmin osa Oulunkylän kuntaa, joka oli erotettu Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1921.Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 150. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki. Maunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Alue oli läntistä huvila-aluetta lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen asemakaava vahvistettiin 1958. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 alueen pohjoisosasta, jonne nousi Puu-Maunula. Maunulasta oli tarkoitus rakentaa huvilakaupunki Oulunkylän tapaan, mutta asuntopulan takia rakentamista tehostettiin. Maunulasta tuli Oulunkylän kaupunginosan osa-alue vuonna 1959.
Puutaloalueen suunnitteli Viljo Revell. Hän laati neljä talotyyppiä, joista kahta käytettiin alueen toteuttamisessa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa 113 taloa, mutta 1946–1947 niitä rakennettiin vain 37 kappaletta. Puurakentamista suosittiin tiilipulan takia. Talot kuitenkin purettiin 1970-luvun alkuun mennessä.
Maunulan Kansanasuntoja päästiin rakentamaan, kun eduskunta sääti 1949 arava-lait. Vuoteen 1953 mennessä valmistui kolme korttelia väljästi luontoon sijoitettuja rakennuksia. Metsäpurontien varteen rakennetuista taloista tuli melko yksinkertaisia punatiilisiä, satulakattoisia, kolmikerroksisia kerrostaloja. Viimeisimpinä toteutetut kansanasunnot poikkesivat hieman edellisistä, sillä niissä Revell otti käyttöön betonilaatat julkisivumateriaalina eikä sisäänkäyntien päälle rakennettu lippaa. Rakennusten alakerroksiin sijoitettiin suuri-ikkunaisia myymälätiloja.
1953 alueelle valmistui kuutiomainen, nauhaikkunallinen saunapesula, josta tuli suosittu Maunulan ja lähiseudun asukkaiden keskuudessa. Se sai lempinimen Saunabaari.
Rakentaminen jatkui kiivaana läpi 1950- ja 1960-luvun, mutta asemakaavallisesti väljänä ja alueen profiilia noudattaen. 1970-luvulla puutaloalue purettiin tasakattoisten kerrostalojen tieltä.
Maunula tunnetaan entisenä ongelmalähiönä, jonka kautta kovat huumeet rantautuivat 1970-luvulla Suomeen. pienoiskuva|Maunulaa vuonna 1954. pienoiskuva|vasen|Maunulan puutaloja vuonna 1967. Maunula asuinalueena Maunulan nykyinen asutus on alkanut Metsälän ja Suursuon huvilarakentamisesta vuosisadan vaihteessa. Maunulan puutaloalue alkoi muuttua viisikymmenluvulla luonnonläheiseksi kerrostaloalueeksi. Sen jälkeen Maunulan asuntokuntarakenne ja asukasmäärä ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti.
Maunulassa oli enimmillään noin 12 000 asukasta, mutta asumisväljyyden kasvaessa väkiluku on pienentynyt. Vuonna 2024 asukkaita oli noin 7 700 ja työpaikkoja alue tarjosi noin 1200 hengelle vuonna 2022.
Viime vuosina Maunulan keskustaan on täydennysrakennettu vanhan puretun ostoskeskuksen tilalle uusia asuintaloja ja liiketilaa (2018). Suursuolle Oulunkylän kupeeseen ja Pakilan eteläreunaan on kaavoitettu uusien kaupunkimaisten pientalojen asuinalue Suursuon viheralueen reunaan. Maunulan eteläosaan on vahvistettu asemakaavaehdotus, jolla suojellaan hyvin säilynyt 1950-luvun aluekokonaisuus.
Maunulan länsipuolella on keskeltä kaupunkia alkava laaja Keskuspuisto, johon kuuluvat muun muassa Maunulanpuisto ja Pirkkolan urheilupuisto. Maunulan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat Helsingin parhaita, sillä Pirkkolan urheilupuisto on kävelyetäisyydellä.
Palveluja, toimintoja ja kohteita pienoiskuva|Maunulaa
Maunulan ala-asteen koulu Månsas lågstadieskola (ruotsinkielinen ala-aste, joka toimii samassa rakennuksessa Maunulan ala-asteen koulun kanssa) Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio Maunula-talo Suursuon sairaala Maunulan maja Maunulanpuisto Maunulan liikuntahalli
Liikenneyhteydet Maunulassa ajavat bussilinjat 23, 53, 63, 66 (K), 67, 67N ja 553. Bussilinjat 23, 53, 63, 66K ja 67N palvelevat Metsäpurontietä ja Männikkötietä. Bussilinja 23 tarjoaa yhteyden Pasilan ja Maunulan välille ja bussilinja 63 tarjoaa yhteyden Mannerheimintien ja Maunulan välille. Poikittaislinjat tarjoavat yhteyksiä niin itään kuin länteenkin. Myös rautatieasemille on kätevät yhteydet bussilinjoilla; bussilinjat 23 ja 63 Ilmalan rautatieasemalle, linjat 66 ja 67 Käpylän asemalle, linjat 553 Pukinmäen ja Malmin asemille sekä linjat 53 Oulunkylän ja Pitäjänmäen asemille.
Lokakuusta 2023 alkaen Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15 on kulkenut Maunulan läpi.
Tunnettuja asukkaita Jari Aarnio Maunulan muumio Kirka
Lähteet
Huomautukset
Aiheesta muualla
Maunula.net Maunula satelliittikuvassa. Keskuspuisto rajaa aluetta lännessä, Pirkkolantie ja Suursuon viheralueen pohjoisreuna pohjoisessa. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Ylen Elävä arkisto: HOK-Elanto söi Maunulan sydämen Uusi pientaloalue Maunulan Suursuolle Oulunkylän naapuriin
* Luokka:Vuoden uusmaalaiset kylät Luokka:Helsingin osa-alueet