pienoiskuva|upright=0.6|Joonialainen pylväsjärjestelmä.1. päätykolmio 2. akroterion 3. sima 4. korniisi 7. friisi 13. arkkitraavi 14. kapiteeli/voluutti 17. pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti 20. heliks 21. kyma 23. skotia 24. torus Joonialainen pylväsjärjestelmä tai joonialainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Kaksi muuta ovat doorilainen ja korinttilainen pylväsjärjestelmä. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös entablementti eli palkisto. Joonialaisessa järjestelmässä pylväät ovat doorilaista järjestelmää kevyempiä, hoikempia ja koristeellisempia.
Historia
Joonialainen pylväsjärjestelmä kehittyi Vähässä-Aasiassa kreikkalaisen maailman itäosissa suunnilleen samoihin aikoihin läntisillä alueilla kehittyneen doorilaisen pylväsjärjestelmän kanssa. Joonialaiselle tyylille ominainen kapiteeli eli pylväänpää sai mahdollisesti alkunsa puiseen pylvääseen tehdystä kaiverretusta koristelusta. Doorilaisen tyylin tavoin myös joonialaisen kapiteelin esikuva vaikuttaa esiintyvän jo mykeneläisessä arkkitehtuurissa. Tyyli on mahdollisesti saanut vaikutteita lisäksi Egyptistä, Mesopotamiasta, Syyriasta ja Kyprokselta. Sen edeltäjänä on joskus pidetty aiolialaista tyyliä, jota on siksi kutsuttu myös protojoonialaiseksi tyyliksi. On kuitenkin mahdollista, että aiolialainen ja joonialainen tyyli ovat kehittyneet yhteisistä esikuvista toisistaan riippumatta. Joonialainen tyyli on saanut nimensä Joonian alueesta Vähän-Aasian länsirannikolla.
Joonialainen tyyli esiintyy pitkälle kehittyneenä jo 500-luvulla eaa. Efesoksen Artemiin temppelissä ja Samoksen Heraionissa, jotka olivat suurikokoisia dipteraalitemppeleitä. Ateenassa tyyliä käytettiin muun muassa Athene Niken temppelissä ja Erekhtheionissa Akropoliilla. Sitä käytettiin myös doorilaisten rakennusten sisätiloissa esimerkiksi Parthenonissa ja useissa stoissa eli pylväshalleissa, sekä julkisivun ylemmissä kerroksissa esimerkiksi Attaloksen stoassa.
Joonialaista tyyliä käytettiin myös roomalaisessa arkkitehtuurissa. Roomalaiset kehittivät myös kompositapylväsjärjestelmän, jonka kapiteelissa yhdistyvät joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin piirteet.
Ominaisuudet
Joonialainen järjestelmä on doorilaista järjestelmää kevyempi ja koristeellisempi. Pylväs on doorilaista hoikempi, ja sen varren uurteet eli kanneluurit ovat syvempiä kuin doorilaisessa pylväässä. Pylvään baasissa eli jalustassa on kovera koururengas skotia ja kupera vannikka, torus. Baasin alla voi olla plintti. Joonialainen kapiteeli koostuu ohuesta ekinus-laatasta ja voluutista, joka kiertyy kahdeksi rullamaiseksi heliksiksi. Niiden välissä on kyma eli lehtinauhakoristeaihe. Pylväät kannattelevat kolmesta sileäpintaisesta palkista eli fasciasta muodostuvaa arkkitraavia. Päätykolmio ja krepidoma ovat samanlaiset kuin doorilaisessa järjestelmässä.
Joonialaiset temppelit ovat doorilaisia temppeleitä huomattavasti sirompia, mistä hyvänä esimerkkinä toimii muun muassa Athene Niken temppeli. Joonialaistyylisessä arkkitehtuurissa sovellettiin joskus myös vapaampia pohjakaavoja kuin doorilaisissa temppeleissä, esimerkkinä Erekhtheion.
Esimerkkejä
Tunnettuja esimerkkejä joonialaisen tyylin käytöstä ovat muun muassa:
Antiikin aikana
Abaton eli Enkoimeterion, Epidauros Afroditen temppeli, Epidauros Apollonin Poros-temppeli, Delos Apollonin temppeli, Didyma Artemiin temppeli, Delos Artemiin temppeli, Efesos Artemiin temppeli, Sardes Artemis Agroteran temppeli, Ateena Artemis Leukofryenen temppeli, Magnesia Ateenalaisten stoa, Delfoi Athenen temppeli, Miletos Athenen temppeli, Sunion Athene Niken temppeli, Ateenan Akropolis Athene Poliaan temppeli, Priene Attaloksen stoa, Ateenan Agora (yläkerta) Basilika-stoa, Efesos Demeterin temppeli, Naksos (doorilaista muistuttavilla kapiteeleilla) Dionen temppeli (vanhempi), Dodona Dionen temppeli (uudempi), Dodona Dionysoksen pyhäkkö, Naksos Dionysoksen temppeli, Knidos Dionysoksen temppeli, Pergamon Erekhtheion, Ateenan Akropolis Filippeion, Olympia Heraion, Samos Isiksen pyhäkkö, Dion Itäinen propylon, Roomalainen agora, Ateena Joonialainen stoa, Miletos Kalabaktepen temppeli, Miletos Knidoksen stoa, Knidos Knidoslaisten aarrekammio, Delfoi Massalialaisten aarrekammio, Delfoi Naksoslaisten stoa, Delos Nereidimuistomerkki, Ksanthos Pompeion, Kerameikos, Ateena Portunuksen temppeli, Rooma Rhodoslainen peristyyli, Efesos Rooman ja Augustuksen temppeli, Ateenan Akropolis Saturnuksen temppeli, Forum Romanum, Rooma Sifnoslaisten aarrekammio, Delfoi Temppeli D, Metapontion Themiksen temppeli, Dodona Zeus Sosipoliin temppeli, Magnesia
Nykyaikana
Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Presidentinlinna, Helsinki
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Joonia Luokka:Pylväsjärjestelmät