thumb|Arvid Stålarm ja Juhana Fleming mestauslavalla, Aarno Karimon kuvitusta teokseensa Kumpujen yöstä (1931). Turun verilöyly oli Turun Vanhalla Suurtorilla 10. marraskuuta 1599 toimeenpantu joukkorangaistus, jossa mestattiin 14 Kaarle-herttuan (myöhemmin kuningas Kaarle IX) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa. Sigismundin ja Kaarlen valtataistelussa Kaarle löi Sigismundin joukot Ruotsissa Stångebron taistelussa 1598 ja teki sen jälkeen retken Suomeen, jossa hän nujersi vastarinnan ja mestautti säätyjä kuulematta Suomen johtavia aatelisia. Oikeudenkäynti Sigismundin kannattajia vastaan käytiin Turussa, josta mestaukset ja vangitsemiset ulotettiin muualle maahan. Kaarlen tavoitteena oli Sigismundin suomalaisten kannattajien murskaaminen. Tuomioiden seurauksena Suomen poliittinen asema heikkeni huomattavasti, sillä kuninkaaksi noussut Kaarle piti maan johtavia aatelisia epäluotettavina.
Suomen kuningasmielisten varsinaiset johtajat Arvid Stålarm ja Aksel Kurki saivat kuolemantuomion, mutta poliittisista syistä heidät vietiin vangittuina Tukholmaan. Nimekkäimpiä mestattuja olivat: Krister Martinpoika Björnram Sten Fincke, Hämeen linnan päällikkö Johan Fleming, Klaus Flemingin poika Olavi Klaunpoika, Klaus Flemingin avioton poika Hartikka Henrikinpoika, Vuolteen säteriratsutilan omistaja Niilo Iivarinpoika, oletetusti Iivar Maununpoika Särkilahden avioton poikaTor Carpelan: Finsk biografisk handbok, nide 1, s. 2077. G.W. Edlund, 1903. Mikael Paavalinpoika Munck, Vehmaan Nuhjalan säteritilan omistaja ja Turun linnan alipäällikkö Sigfrid Sigfridinpoika, huovipäällikkö.
Katso myös Viipurin verilöyly
Lähteet Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
Viitteet
Luokka:1599 Luokka:Suomi Vaasa-ajalla Luokka:Turun historia Luokka:Joukkosurmat Suomessa