Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on Suomen rikoslain 16 luvun 1 §:ssä säädetty rikos, joka koskee väkivallan käyttämistä tai sillä uhkaamista virkamiestä vastaan tämän suorittaessa julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa. Rangaistuksena on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Virkamiehiä suojaavat myös tavanomaiset pahoinpitelyä koskevat säännökset, mutta niiden ohella on katsottu tarpeelliseksi säätää erityisiä säännöksiä, koska viranomaiset usein joutuvat virkatehtäviä suorittaessaan konfliktiin niitä vastustavien henkilöiden kanssa.HE 6/1997 vp, kohta 1.3.1.1. Rikoslain 16 luvussa säädetään kolmiportainen järjestelmä: virkamiehen väkivaltainen vastustaminen (1 §), virkamiehen vastustaminen (2 §) ja haitanteko virkamiehelle (3 §). Lisäksi luvussa säädetään niskoittelusta poliisia vastaan (4 §).
Lainsäädäntö
Rikoslain 16 luvun rikoksia viranomaisia vastaan koskevat säännökset tulivat voimaan 1. tammikuuta 1999 lailla 563/1998. Säännökset perustuvat hallituksen esitykseen HE 6/1997 vp.
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen (1 §)
Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan se, joka:
käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan, taikka käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen rikoslain 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen.
Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee edellä kuvatulla tavalla sellaista henkilöä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa.
Rangaistuksena on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Vakiintuneesti on katsottu, että virkamiehen väkivaltainen vastustaminen sisältää lievän pahoinpitelyn, jota ei lueta syyksi erikseen. Sen sijaan tavallinen pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely luetaan syyksi erikseen.
Virkamiehen vastustaminen (2 §)
Jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa, rikoksentekijä on tuomittava virkamiehen vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Haitanteko virkamiehelle (3 §)
Haitanteosta virkamiehelle tuomitaan se, joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 §:ssä tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä. Haitanteosta tuomitaan myös se, joka menettelee samalla tavalla virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella tätä avustavaa henkilöä kohtaan. Rangaistuksena on sakkoa.
Niskoittelu poliisia vastaan (4 §)
Niskoittelusta poliisia vastaan tuomitaan se, joka:
jättää noudattamatta poliisimiehen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka tehtävän suorittamiseksi toimivaltansa rajoissa antaman käskyn tai kiellon, kieltäytyy antamasta poliisimiehelle poliisilain 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja, jättää noudattamatta poliisilain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun, poliisimiehen kulkuneuvon pysäyttämiseksi tai siirtämiseksi antaman selvästi havaittavan merkin tai määräyksen, laiminlyö poliisilain 9 luvun 3 §:ssä säädetyn avustamisvelvollisuutensa, taikka hälyttää aiheettomasti poliisin taikka antamalla vääriä tietoja vaikeuttaa poliisin toimintaa.
Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Vastaavat niskoittelusäännökset on säädetty myös rajavartiomiestä (4 a §) ja tullimiestä (4 b §) vastaan.
Soveltamisala ja virkamiehen määritelmä (20 §)
Rikoslain 16 luvun 1–3 §:ää sovellettaessa virkamieheen rinnastetaan rikoslain 40 luvun 11 §:ssä tarkoitettu julkista luottamustehtävää hoitava henkilö, kuten kunnanvaltuutettu tai kansanedustaja, julkista valtaa käyttävä henkilö sekä palvelusta toimittava sotilas. Virkamieheen rinnastetaan myös ulkomainen virkamies, joka toimii Suomen alueella kansainvälisen sopimuksen nojalla esimerkiksi takaa-ajo-, yleisen järjestyksen ylläpitämis- tai esitutkintatehtävissä.
Lainsäädäntöhistoria
Vuoden 1889 rikoslaki
Alkuperäinen vuoden 1889 rikoslaki sisälsi säännökset virkamiehiin kohdistuvasta väkivallasta 16 luvun 1 §:ssä. Tunnusmerkistö oli sisällöltään suunnilleen samanlainen kuin nykyään: tekoon saattoi syyllistyä käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa virkamiestä kohtaan tai kostamalla virkatoimen väkivallalla. Rangaistuksena oli vankeutta vähintään kolme kuukautta tai kuritushuonetta enintään neljä vuotta. Lieventävien asianhaarojen vallitessa rangaistuksena oli sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta. Tunnusmerkistö kattoi myös vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuvat teot.
Vuoden 1999 uudistus
Rikoslain 16 luku uudistettiin kokonaisuudessaan 1. tammikuuta 1999 voimaan tulleella lailla 563/1998. Uudistus perustui hallituksen esitykseen HE 6/1997 vp. Tunnusmerkistöä kavennettiin siten, että virkatoimen, jota pakottaminen koskee, tulee kaikissa tapauksissa sisältää julkisen vallan käyttämistä. Hallituksen esityksen mukaan kaikki viranomaisten toiminta ei ole julkisen vallan käyttöä: esimerkiksi potilaan hoitaminen julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa on tosiasiallista toimintaa viranhoidossa eikä julkisen vallan käyttöä. Samalla vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuva väkivalta eriytettiin omaksi rikoksekseen, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseksi.
Hallituksen esityksessä virkamiehen vastustaminen ehdotettiin väkivallattomaksi tekomuodoksi. Eduskunnan lakivaliokunta esitti kuitenkin, että virkamiehen väkivaltainen vastustaminen porrastetaan kahteen törkeysluokkaan: perusmuotoiseen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja lievempään virkamiehen vastustamiseen. Alkuperäinen esitys väkivallattomasta vastustamisesta siirrettiin ja nimettiin haitanteoksi virkamiehelle.Lakivaliokunnan mietintö LaVM 3/1998 vp, s. 13–14.
HE 71/2025 – Sinivilkkusabotaasi ja ensihoitajien suoja
Ensihoitotehtävissä ei käytetä julkista valtaa, minkä vuoksi ensihoitajiin kohdistuva väkivalta on käsitelty pahoinpitelynä eikä virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena. Tehyn ja Suomen Ensihoitoalan Liiton vuonna 2020 tekemän kyselyn mukaan 97 prosenttia noin 2 000 vastaajasta oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Ammattiliitot ovat vaatineet lakimuutosta vuodesta 2018 lähtien.
Hallituksen esityksessä HE 71/2025 vp ehdotetaan rikoslain 16 luvun muuttamista siten, että ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta tai sillä uhkaamisesta seuraava rangaistus vastaisi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta seuraavia rangaistuksia. Esitykseen sisältyy myös niin sanotun sinivilkkusabotaasin kriminalisointi. Esitys annettiin eduskunnalle 27. kesäkuuta 2025.
Sinivilkkusabotaasilla tarkoitetaan poliisiin, pelastushenkilökuntaan ja ensihoidon henkilökuntaan kohdistuvaa häirintää tai väkivaltaa, jolla vaikeutetaan tai estetään näiden laissa määriteltyä toimintaa. Käsite on peräisin Ruotsista, jossa sinivilkkusabotaasi () kriminalisoitiin vuonna 2020. Ruotsissa rangaistussäännöksen piiriin otettiin myös anastus ja vahingonteko, joka kohdistuu näiden tahojen toiminnassa käytettäviin ajoneuvoihin ja välineisiin. Suomen rikoslaissa ei ole erillistä sinivilkkusabotaasia koskevaa säännöstä, vaan vastaavat teot on arvioitu muiden rikosnimikkeiden, kuten virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen, vahingonteon ja ryöstörikosten, nojalla.
Rangaistusasteikot
Rikos Rangaistusasteikko Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen (1 §) 4 kk – 4 v vankeutta Virkamiehen vastustaminen (2 §) sakko – 6 kk vankeutta Haitanteko virkamiehelle (3 §) sakkoa Niskoittelu poliisia vastaan (4 §) sakko – 3 kk vankeutta
Oikeuskäytäntö
Vuosina 2003–2006 annettiin vuosittain noin 240–260 tuomiota, joissa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen oli päärikoksena. Virkamiehen vastustamisesta annettiin vuosittain noin 80–115 tuomiota.
Korkein oikeus on antanut useita virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevia ennakkopäätöksiä.
KKO:2022:10 – Poliisin vapaa-aika ja julkisen vallan käyttö
Ratkaisussa KKO:2022:10 (23.2.2022) A oli huudellut tappouhkauksia naapurilleen B:lle, joka oli ammatiltaan poliisi. B avasi oven, otti A:n hallintaotteeseen ja ryhtyi kuljettamaan tätä pois. A vastusteli rimpuilemalla ja lyömällä, jolloin B sai mustelmia. Korkein oikeus katsoi, ettei vapaa-aikaansa viettänyt poliisimies B ollut suorittanut julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa ja ettei tilanne täyttänyt poliisimiehen vapaa-ajalla toimimiselle asetettuja kiireellisyyden ja välttämättömyyden vaatimuksia. A ei syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
KKO:2021:56 – Sylkeminen ja väkivallan käsite
Ratkaisussa KKO:2021:56 (16.7.2021) vanki A oli sylkäissyt veristä sylkeä vankilan vartijan kasvoihin ja uhannut tartuttaa HIV-infektion tälle tilanteessa, jossa vartija oli poistamassa A:lta vaarallisina pidettyjä esineitä. Korkein oikeus katsoi, ettei sylkeminen ole virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistössä tarkoitettua väkivaltaa eikä uhkaus tartuttaa HIV-infektio sylkemällä ole väkivallalla uhkaamista. A:n katsottiin syyllistyneen haitantekoon virkamiehelle.
KKO:2019:31 – Laiton uhkaus ja lainkonkurrenssi
Ratkaisussa KKO:2019:31 (4.4.2019) korkein oikeus käsitteli virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ja laittoman uhkauksen välistä suhdetta (lainkonkurrenssi). A oli uhannut väkivallalla kahta kaupungin lastensuojelutoimessa työskennellyttä sosiaalityöntekijää näiden virkatoimien johdosta. Korkein oikeus katsoi, että laittomat uhkaukset sisältyivät A:n syyksi luettuun virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen laittoman uhkauksen toissijaisuuslausekkeen nojalla, ja hylkäsi syytteet kahdesta laittomasta uhkauksesta.
KKO:2023:27 – Uhkaavat viestit valvontaeläinlääkärille
Ratkaisussa KKO:2023:27 (24.4.2023) A oli lähettänyt virkasuhteiselle valvontaeläinlääkäri B:lle eläinsuojelutarkastuksen jälkeen uhkaavia sähköposti- ja Whatsapp-viestejä. Korkein oikeus katsoi, ettei teko täyttänyt virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistöä väkivallan tai sen uhan vähäisyyden vuoksi. A:n syyksi luettiin virkamiehen vastustaminen, ja hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon.
KKO:2008:78 – Lääkemääräys ei julkisen vallan käyttöä
Ratkaisussa KKO:2008:78 (22.7.2008) A oli uhannut väkivallalla Jyväskylän terveyskeskuslääkäri B:tä pakottaakseen tämän uusimaan lääkemääräyksensä. A oli ilmoittanut tulevansa vastaanotolle ja lääkärin kotiin pesäpallomailan kanssa. Korkein oikeus katsoi, ettei lääkemääräyksen antaminen ole julkisen vallan käyttöä sisältävä virkatoimi, eikä A:n teko täyttänyt virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistöä. Ratkaisu on merkittävä ennakkopäätös, joka rajasi julkisen vallan käytön käsitettä terveydenhuollossa.
HelHO:2006:2 – Oppilas löi opettajaa
Helsingin hovioikeuden ratkaisussa HelHO:2006:2 peruskoulun oppilas A oli lyönyt opettaja B:tä, kun tämä oli yrittänyt poistaa häntä luokasta. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. A valitti hovioikeuteen väittäen, ettei tiennyt opettajan olevan virkamiesasemassa. Hovioikeus katsoi, että A oli tiennyt opettajalla olevan oikeus määrätä oppilas poistumaan luokasta, jolloin A:n oli täytynyt ymmärtää opettajan asema viranomaisena. Hovioikeus kuitenkin arvioi käytetyn väkivallan vähäiseksi ja tuomitsi A:n lievemmästä tekomuodosta, virkamiehen vastustamisesta, 20 päiväsakkoon.
Katso myös Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen Pahoinpitely Laiton uhkaus
Lähteet
Luokka:Rikosoikeus Luokka:Suomen laki Luokka:Väkivaltarikokset