pienoiskuva|Syrdarjanlapiosampi (Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi) pienoiskuva|Kitasampi (Huso huso)
Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser (”varsinaiset sammet”), Huso (”kitasammet”), Pseudoscaphirhynchus ja Scaphirhynchus (”lapiosammet”).
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.Dewey, T. 2006. Suurin sampilaji, kitasampi, voi kasvaa 8–10 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 2500 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.
Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.
Suomessa on alkuperäisenä elänyt atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.Hannu Lehtonen (2011) Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011 2000-luvulla lajia taas esiintyy istutettuna. Sen lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baerii) ja venäjänsampea (Acipenser gueldenstaedtii). Kaksi viimeksi mainittua ovat myös peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Ilomantsissa on kasvatettu sampea kaviaarin tuotannon vuoksi, mutta toiminta on loppunut venäläisen omistuksen vuoksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan siitä seuranneiden pakotteiden ja ulosoton vuoksi.
Suvut ja lajit Sampien heimoon kuuluu neljä sukua ja 25 nykyisin elävää lajia:
Acipenser Linnaeus, 1758 Siperiansampi Acipenser baerii Brandt, 1869 Lyhytkuonosampi Acipenser brevirostrum Lesueur, 1818 Idänsampi Acipenser dabryanus Duméril, 1869 Järvisampi Acipenser fulvescens Rafinesque, 1817 Venäjänsampi Acipenser gueldenstaedtii Brandt & Ratzeburg, 1833 Vihersampi Acipenser medirostris Ayres, 1854 Mikadosampi Acipenser mikadoi Hilgendorf, 1892 Välimerensampi Acipenser naccarii Bonaparte, 1836 Harmaasampi Acipenser nudiventris Lovetsky, 1828 Atlantinsampi (sinisampi) Acipenser oxyrinchus Mitchill, 1815 Persiansampi Acipenser persicus Borodin, 1897 Sterletti Acipenser ruthenus Linnaeus, 1758 Amurinsampi Acipenser schrenckii Brandt, 1869 Kiinansampi Acipenser sinensis Gray, 1835 Tähtisampi Acipenser stellatus Pallas, 1771 Euroopansampi (sampi) Acipenser sturio Linnaeus, 1758 Valkosampi Acipenser transmontanus Richardson, 1836
Huso Brandt & Ratzeburg, 1833 Amurinkitasampi Huso dauricus (Georgi, 1775) Kitasampi Huso huso (Linnaeus, 1758) Pseudoscaphirhynchus Nikolskii, 1900 Syrdarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi (Kessler, 1872) Pikkulapiosampi Pseudoscaphirhynchus hermanni (Kessler, 1877) Amudarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus kaufmanni (Kessler, 1877) Scaphirhynchus Heckel, 1835 Valkolapiosampi Scaphirhynchus albus (Forbes & Richardson, 1905) Lapiosampi Scaphirhynchus platorynchus (Rafinesque, 1820) Amerikanlapiosampi Scaphirhynchus suttkusi Williams & Clemmer, 1991
Lähteet
*