pienoiskuva|upright=0.8|Attikalainen punakuviotekniikalla koristeltu stamnos, n. 480–470 eaa. Kuvituksessa Odysseus ja seireenit. British Museum. Stamnos () on antiikin aikainen keraaminen viinin säilytys- ja sekoitusastia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.
Historia ja käyttö
Stamnoksia käytettiin viinin sekoittamiseen krateereiden tavoin ja säilyttämiseen amforoiden tavoin. Niitä käytettiin ilmeisesti myös tarjoilussa. Stamnoksia valmistettiin erityisesti arkaaisen kauden lopulta 500-luvulta eaa. klassisen kauden alkupuolelle 400-luvulle eaa. Stamnoksia on löydetty erityisesti Etruriasta. Nimitys stamnos saattoi viitata antiikin aikana myös muunlaisiin vaaseihin kuin vain niihin, jotka nykyään luetaan stamnoksiksi. Vaasityypin nimi perustuu kreikan verbiin histēmi (), ’laittaa pystyyn’. Siihen liittyy myös verbi katastamnizō (), ’siirtää viiniä pienempään astiaan’.
Muoto
Stamnos on muodoltaan pulleavartaloinen ja leveäharteinen pohjaa kohti kapeneva vaasi. Siinä on kaksi vaakasuoraa kädensijaa, lyhyt kaula, levenevä huuli ja matala jalka. Kädensijat kaareutuvat yleensä jonkin verran ylöspäin. Usein stamnoksissa on ollut kansi. Stamnokset on yleensä koristeltu punakuviotekniikalla, mutta myös mustakuviomaalattuja stamnoksia tunnetaan. Stamnos voidaan lukea erääksi amforoiden muodoksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin Kreikan vaasien muodot Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat