Tykistökoulu (lyhenne TYKK) on Maasotakoulun Koulutuskeskuksen alainen kenttätykistön aselajikoulu, joka sijaitsee Kankaanpäässä Niinisalon varuskunnassa. Tykistökoulun tehtävänä on Suomen puolustusvoimien kenttätykistön henkilökunnan ja reserviläisten kouluttaminen sekä aselajin kehittäminen. Henkilökuntaa koulutetaan kadettikursseilla sekä useilla eri täydennyskoulutuskursseilla. Reserviläisiä koulutetaan erilaisissa kertausharjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla.
Historia Perustaminen
Pietarsaaren tykistökoulu perustettiin 7.2.1918 everstiluutnantti Vilho Nenosen esityksestä ja ylipäällikkö, kenraaliluutnantti Mannerheimin hyväksymänä. Perustamisen katsotaan tapahtuneen päivänä, jolloin päämaja julkaisi kehotuksen ylioppilaille ja teknillisen koulutuksen saaneille ilmoittautua tykistöön. Ruotsalainen kreivi Adolf Hamilton saapui Pietarsaareen käynnistämään sen järjestelmällisen toiminnan.
Pietarsaaresta Tykistökoulu siirtyi Tampereelle heti sen valtaamisen jälkeen 6.4.1918 alkaen sotaväen uudelleen järjestelyihin liittyen. Olo Tampereella ei kuitenkaan jäänyt pitkäaikaiseksi, vaan koulu siirtyi Lappeenrantaan jo toukokuussa. Lappeenrannassa koulu sai ensimmäisen suomalaisen johtajansa, kun jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg nimitettiin tehtävään 12.7.1918. Samassa yhteydessä koulun nimi muutettiin Suomen Tykistökouluksi (S.T.K), joka lakkautettiin kuitenkin jo lokakuussa Senaatin sota-asiaintoimikunnan päätöksellä.
Tykistön Ampumakoulu Vuodesta 1919 aina talvisodan syttymiseen kenttätykistön upseereita koulutettiin Tykistöupseerien täydennyskursseilla 1919–1920, Tykistöupseerien Ampumakoulussa 1920–1922, Tykistön Ampumakoulukurssilla 1922–1926 ja lopulta Kenttätykistön Ampumakoulussa 1926–1939. Ampumakoulu ei ollut puolustusvoimien virallinen organisaatio, vaikka sille varat osoitettiinkin kurssien järjestämiseen. Kurssien pitopaikat vaihtelivat ja tietynlainen tuuliajolla olo leimasi toimintaa.
Sotavuodet Ennen talvisotaa tykistön tarkastajaksi nimitetty kenraalimajuri Svanström esitti tarpeen erillisen Tykistökoulun perustamiseksi Helsinkiin tai Santahaminaan, mutta sota keskeytti suunnittelun. Välirauhan aikana Svaströmin suunnitelmat kävivät toteen, ja Tykistökoulu perustettiin Uudenmaan kasarmille Helsinkiin 3.2.1941. Aliupseerilinja sijoitettiin Hyrylään. Jatkosota keskeytti toiminnan kuitenkin varsin pian.
Hyökkäysvaiheen päätyttyä syntyi kenttäarmeijassa tarve henkilöstön kouluttamiseksi. Tykistön Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Vaasassa 6.8.1942. Lähinnä patteristoupseerien ja patterien päälliköiden ampumateknisen ja taktisen taidon kehittämiseksi perustettiin Suvi-Kumsa -nimiseen kylään Tykistön Ampumakoulu. Koulun toiminta keskeytettiin 11.6.1944 Neuvostoliiton käynnistettyä suurhyökkäyksensä.
Tykistökoulu sodan jälkeen Tykistökoulu perustettiin uudestaan 1.12.1944. Sijoituspaikaksi tuli jälleen Uudenmaan kasarmi Helsingissä aliupseerilinjan jäädessä alkuvaiheessa edelleen Vaasaan, josta se siirrettiin Lappeenrantaan ja edelleen marraskuussa 1948 Hyrylään. Koulu toimi kahdella paikkakunnalla aina vuoteen 1960, jolloin se siirrettiin Santahaminaan.
Jo vuonna 1962 alkoivat keskustelut Tykistökoulun sijoittamisesta toisaalle, eli Niinisaloon. Vuonna 1966 tehtyjen päätösten perusteella Tykistökoulu päätettiin jakaa kahtia Kenttätykistökouluun ja Rannikkotykistökouluun. Vuonna 1969 syyskuun alussa aloittivat toimintansa itsenäisinä laitoksina Tykistökoulu Niinisalossa ja Rannikkotykistökoulu (RtK) Santahaminassa. Tykistökoulun viralliset avajaiset uusissa tiloissaan pidettiin 19.9.1969.
Mittauspatteristo liitettiin Tykistökouluun lokakuun alussa 1979.Reijo Kuusisto ja Pekka Kling (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 1980, s. 218. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1980. Tykistökoulun toiminta itsenäisenä joukko-osastona päättyi syyskuun alussa 1987, jolloin se liitettiin joukkoyksikkönä Satakunnan Tykistörykmenttiin.Raimo Kaukonen ja Heikki Hulkkonen (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 1988, s. 187. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1988. Maaliskuun alussa 1992 Tykistökoulusta tuli yksi tuolloin perustetun Tykistöprikaatin joukkoyksiköistä. Samassa yhteydessä Tykistökoulusta irrotettiin kertausharjoitusosasto, josta muodostettiin uusi joukkoyksikkö Kankaanpään patteristo.Jouko Huhtala ja Erkki Utunen (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 1994, s. 179. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1994. Vuonna 1993 Tykistökouluun muodostettiin tutkimus- ja kehittämisosasto, joka vastasi kenttätykistön kokeilu- ja tutkimustöiden käytännön järjestelyistä.Jouko Huhtala, Erik Erroll ja Hannu Illman (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 1996, s. 198. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1996.
Kun Tykistöprikaati lakkautettiin tammikuun alussa 2015, Tykistökoulu siirtyi Maasotakoulun Koulutuskeskuksen alaisuuteen, mutta jatkoi toimintaansa Niinisalossa. Tykistökoulun tutkimus- ja kehittämisosasto siirrettiin Maavoimien tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tykistösektoriksi.Antti Pirinen ja Tero Mäenpää (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 2016, s. 121. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 2016.
Tykistökoulun ja sen edeltäjien johtajat Pietarsaaren tykistökoulu / Suomen Tykistökoulu 1918 everstiluutnantti Vilho Nenonen 7.2.–13.2.1918 majuri Adolf Hamilton 14.2.–11.6.1918 majuri J. K. Schleutker (Saksa) 12.6.–11.7.1918 everstiluutnantti Lauri Malmberg 12.7.–11.11.1918M. O. Rintanen, A. Meriläinen ja V. Poikonen (toim.): Tykkimies: Suomen Kenttätykistön Säätiön vuosikirja 1968, s. 40–41. Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1968.
Tykistöupseerien täydennyskurssit 1919–1920 eversti Vilho Nenonen 1919–1920
Tykistöupseerien Ampumakoulu 1920–1926 eversti Vilho Nenonen 1920–1923 everstiluutnantti Jarl Lundqvist 1923–1924 kenraalimajuri Vilho Nenonen 1924–1926
Kenttätykistön Ampumakoulu 1926–1944 majuri Carl Gustaf Schauman 1926–1929 eversti Kaarlo Julenius 1930–1941 eversti Eino Honko 1942–1943 eversti Jarl Edgren 1943–1944 eversti Holger von Konow 1944
Tykistökoulu 1944– eversti Lauri Harvila 1944–1947 eversti Elof Roschier 1947–1954 eversti Viktor Vähätupa 1954–1958 eversti Aarne Pönkänen 1958–1960 eversti Tapani Klöf 1960–1962 eversti Kauko Mäkipää 1962–1966 everstiluutnantti Matti Alajoki (vt.) 1966 eversti Martti Rintanen 1966–1974 eversti Risto Setälä 1974–1976 eversti Pertti Jaakkola 1976–1981 eversti Matti Koskimaa 1981–1985 eversti Pertti Rairama 1985–1987 everstiluutnantti Jouni Ruohonen 1988–1989 everstiluutnantti Erkki Mäki 1989–1992 everstiluutnantti Jouko Alasjärvi 1992–1994 everstiluutnantti Olavi Rajala 1994–1996 everstiluutnantti Erkki Utunen 1996–1998 everstiluutnantti Leo Ukkonen 1998–2000 everstiluutnantti Kari Halonen 1.5.2000–30.6.2003 everstiluutnantti Tapio Luukkainen 1.7.2003–30.9.2005 everstiluutnantti Pertti Yrjölä 1.10.2005–30.9.2008 everstiluutnantti Mikko Soikkeli 1.10.2008–30.11.2010 everstiluutnantti Paavo Keskiruusi 1.12.2010–31.8.2012 everstiluutnantti Pertti Holma 1.9.2012–30.6.2015 everstiluutnantti Petri Majuri 1.7.2015–31.3.2018 everstiluutnantti Petri Haataja 1.4.2018–31.12.2019 everstiluutnantti Antti Pirinen 1.1.2020 alkaen
Tykistökoulun tehtävät ja asema
Tykistökoulu on yksi puolustusvoimien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluista, jotka toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun ohjauksessa. Upseerikoulutuksen tutkintoon johtavaa opetusta Tykistökoulussa johtaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. Opistoupseerien ja aliupseerien koulutusta ohjaa Maasotakoulun johtaja. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa Maavoimien esikunta. Upseerikoulutus Upseerikoulutus muodostuu kadettien sotatieteiden kandidaattiopinnoista sekä sen jälkeen upseerin virassa tapahtuvista maisteriopinnoista. Maisteriopintojen jälkeen upseerit suorittavat vielä täydennyskoulutuksena tykistörykmentin komentajakurssin sekä ammunnanjohtajkurssin. Komentajakurssi antaa pätevyyden sodan ajan tykistöryhmän komentajaksi ja ammunnanjohtajakurssi puolestaan tuottaa oikeuden johtaa rauhan ajan tykistöammuntoja. Sotatieteiden kandidaattiopinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa suoritettujen akateemisten opintojen ja Maasotakoulussa Lappeenrannassa suoritettujen puolustushaaraopintojen jälkeen kadetit aloittavat kolmannen vuosikurssinsa aselajikouluissa. Tykistökoulussa kadetit saavat koulutuksen patterin päällikön ja tulenjohtopäällikön tehtäviin sekä varomääräykselliset oikeudet tulipatterin ja raketinheitinpatterin tehtäviin.
Sotatieteiden maisteriopinnot Maisteriopintoja edeltää neljän vuoden työelämä-jakso, jonka aikana luutnantit toimivat lähinnä kouluttajina omissa joukko-osastoissaan. Maisteriopinnot toteutetaan pääosin MPKK:lla Santahaminassa, jossa opiskelun painopisteet ovat aineopinnoissa sekä tutkimuksessa. Akateemisten opintojen rinnalla suoritetaan sotilasammatilliset opinnot, jotka toteutetaan pääosin Tykistökoulussa. Noin kolmen kuukauden aikana opiskelijat perehtyvät patteriston komentajan ja tulenjohtokomentajan tehtäviin. Näitä tehtäviä harjoitellaan käytännössä maavoimien kaikkien aselajien yhteisharjoituksessa sekä Rovajärven ampumaharjoituksessa.
Maisteriopintojen jälkeen upseerit ylennetään yliluutnanteiksi sekä nimitetään puolustusvoimien vakinaiseen virkaan.
Täydennyskoulutus Täydennyskoulutukseen kuuluvat opistoupseerien jatkokurssi, aliupseerien sotilasammatilliset opinnot sekä eri henkilöstöryhmille suunnatut opetustilaisuudet.
Opistoupseerikoulutus Opistoupseerien koulutus lopetettiin vuonna 2003, jolloin valmistui viimeinen opistoupseerien peruskurssi. Opistoupseerien koulutusjärjestelmään kuuluva jatkokurssi järjestetään kymmenen vuotta valmistumisesta ja viimeinen jatkokurssi järjestetään näillä näkymin vuonna 2012.
Jatkokurssi muodostuu Maasotakoulussa järjestettävästä yhteiskoulutusvaiheesta sekä Tykistökoulun noin neljän kuukauden pituisesta aselajijaksosta. Aselajijakson aikana opiskelijat saavat koulutuksen patteristonkomentajan sekä tulenjohtokomentajan tehtäviin. Lisäksi heille opetetaan prikaatin esikunnan toimintaperiaatteet.
Aliupseerikoulutus Aliupseerien koulutus toteutetaan työssäoppimisena sekä sotilasammatillisina opintojaksoina, jotka eivät johda tutkintoon. Koulutus on kolmivaiheinen muodostuen kolmesta opintokokonaisuudesta, jotka puolestaan kukin muodostuvat kahdesta opintojaksosta. Opintokokonaisuudet ovat sotilasammatilliset opintokokonaisuudet 1 ja 2 sekä mestariopintokokonaisuus.
Tykistökoulussa aliupseerit suorittavat kenttätykistön sotilasammatilliset opintojaksot tai mestariopinnot. Sotilasammatillinen opintojakso 1 antaa pätevyyden sodan ajan jaosjohtajan ja tulenjohtajan tehtäviin sekä oikeuden toimia aseen tai jaoksen valvojatehtävissä rauhan ajan ampumaharjoituksissa. Sotilasammtillinen opintojakso 2 puolestaan antaa pätevyyden sodan ja rauhan ajan patteriupseerin tehtäviin. Mestariopinnot antavat pätevyyden toimia yksikön päällikkönä.
Sotilasammatillinen opintojakso 1 järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Ensimmäinen opintojakso 2 toteutettiin 2010. Mestariopintoja ei vielä aivan lähivuosina järjestetä.
Reserviläiskoulutus Tykistökoulu järjestää useita erilaisia kertausharjoituksia vuosittain. Joukkojen harjoituksissa koulutetaan koko sodan ajan joukko ja vastaavasti runkojen harjoituksissa koulutetaan jonkun joukon runkohenkilöstö. Tehtäväkohtaisissa harjoituksissa puolestaan koulutetaan kerrallaan useamman joukon tietyt johtajat. Tehtäväkohtaisia harjoituksia järjestetään mm. tulenjohtokomentajille, tulenjohto- ja viestipatterien päälliköille, patteristoupseereille, tulipatterin päälliköille, viestiupseereille ja viestimestareille sekä asehenkilöstölle.
Tehtäväkohtaiset ja runkojen harjoitukset järjestetään yleensä Niinisalossa ja ne voivat liittyä johonkin laajempaan harjoitukseen. Joukkojen harjoituksia järjestetään Niinisalon lisäksi myös Rovajärvellä.