Bárrás, suomeksi Paras, on Skandeihin kuuluva vuori Omasvuonon kunnassa Pohjois-Norjassa. Se sijaitsee Lyngenvuonon eteläpäästä alkavan laakson, Signaldalenin (pohjoissaameksi Čieknalvuovdi ja suomeksi Singalanouta) eteläpäässä. Signaldalen haarautuu Stordaleniksi ja Barasdaleniksi ja Paras on näiden jyrkkäseinäisten laaksojen välissä. Vuoren korkeus merenpinnan tasosta on 1 419 metriä. Vuoren jyrkkyyttä kuvaa parhaiten korkeusero noin 100 metrin korkeudella merenpinnasta olevan Signaldalenin eteläpään ja Paraksen huipun välillä. Tällä alle kolmen kilometrin matkalla on korkeuseroa noin 1 300 metriä.1633 III Signaldalen 1:50 000- ulkoilukartta, Statens Kartverk, Norge 2007
Paraksen jyrkkäpiirteinen yläosa näkyy Kilpisjärvelle Suomen puolelle saakka. Vuoren huipulla on vieraskirja, jossa pääosa merkinnöistä on suomalaisten vaeltajien tekemiäParaksen huipun vieraskirja (18.7.2012). Huipulle pääsee ilman kiipeilyvarusteita, vaikka seinämä näyttää suomalaisiin loivapiirteisiin tuntureihin tottuneelle hyvin jyrkältä. thumb|350px|Paras itäkaakosta Gappojoen tuntumasta nähtynä thumb|350px|näkymä Parakselta etelään, etuoikealla näkyy Pältsan - Moskkugáisin tunturimassiivi.
Vaeltaminen Parakselle Helpoimmin Parakselle pääsee ajamalla autolla Signaldalenin eteläpäähän, josta on vain muutaman kilometrin matka vuoren huipulle. Nousu on kuitenkin hyvin jyrkkä ja yläosasta vuoren pohjoisrinne on lähes pystysuora. Matka Suomesta on varsin pitkä, sillä autolla Kilpisjärveltä lähtiessä joutuu kiertämään Skibotnin ja Storfjordin (Hatteng) kautta ja matkaa kertyy Paraksen juurelle lähes 100 km.Norgeskart (www.norgeskart.no) (9.12.2012)
Useimmat suomalaiset vaeltajat aloittavat matkansa Kilpisjärveltä kulkien kalottireittiä kolmen valtakunnan rajapyykin kautta Gappojoen ja Gappohytan suuntaan ja edelleen Parakselle. Matkaa kertyy yhteen suuntaan reittivalinnoista riippuen noin 32- 35 km.Lantmäteriets fjällkarta BD1 1:100 000. Gävle: Lantmäteriet, 2005. . Pääosa reitistä on varsin helppokulkuista ja loivapiirteistä tunturinummea, paljakkaa. Paikoin maasto on kuitenkin raskasta mm. Indre Skaerdalenin kohdalla. Koska reitti on "kaukana kaikesta", on kulkijan selviydyttävä omin voimin. Matkalla voi tukeutua Kuohkimajärven autio- ja varaustupiin Suomen puolella kolmen valtakunnan rajapyykin välittömässä läheisyydessäHalti - Kilpisjärvi Ulkoilukartta 1:50 000, Karttakeskus 2008, , sekä Norjan puolella Goldahytan ja Gappohytan maksullisiin autiotupiin.
Tarujen tunturit Kilpisjärven synnystä kertovassa tarinassa Tarujen tunturit Paras on vanha tietäjä, jonka tehtävänä on vihkiä Malla-neito ja Saana.Kaikusalo, Asko ja Metsälä, Yrjö: Tarujen tunturit, sivu 5. WSOY, Porvoo 1979 (2. painos),
Lähteet
Luokka:Tromssan läänin vuoret Luokka:Omasvuono Luokka:Skandit