Tämä artikkeli kertoo sähköautoista Suomessa historiassa ja nykyaikana. Sähköautoja on tehty Suomessa yksittäisiä prototyyppejä ja pieniä sarjoja sekä joitakin autoja on muunnettu sähkökäyttöisiksi. Suomessa on ollut käytössä 2000-luvun alussa vain sadan kappaleen luokkaa sähkökäyttöisiä autoja.
Suomessa sähköautojen hankintaa tuetaan päästöperusteisella autoverolla, joka on sähköauton tapauksessa matala, sekä 2000 euron suuruisella sähköauton hankintatuella 2018–2023. Hankintatuen saa sähköautoon, joka on enintään 50 000:n euron hintainen.https://www.talouselama.fi/uutiset/edes-kahden-tonnin-hankintatuki-ei-auta-sahkoauto-ei-vaan-kuluttajalle-kelpaa/8d3e8b36-64b1-3c61-80f2-245e16a95d86 https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-sahkoauton-hankintatukea-112022-alkaen
Suomen tavoitteena on 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa vuonna 2030.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163258
Ensimmäiset sähköautot Suomessa Sähköautojen valmistus oli huipussaan 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin niitä tehtiin Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessa sähköautoja ei tehty eikä niiden tuotantoa tiettävästi edes suunniteltu. Tästä huolimatta Suomeen tuotiin muutamia sähköautoja, joista on säilynyt joitakin valokuvia. Helsingin palolaitoksella ollutta sähköautoa tiedetään käytetyn 1920-luvulle saakka. Korpivaara & Halla Oy toi maahan 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa ainakin kaksi yhdysvaltalaista Milburn-merkkistä sähköautoa, joiden myöhemmät vaiheet ovat kuitenkin hämärän peitossa. Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja vaihtoi autoonsa talvisodan alla syksyllä 1939 sähkömoottorin välttääkseen ajokkinsa pakko-oton puolustusvoimien käyttöön.Kimmo Levä ja Jaana Lindell-Nyman (toim.): Ken ties – tulevaisuuden teemat: Mobilia-vuosikirja 1995, s. 73–74. Kangasala: Mobilia-säätiö, 1995.
Suomalaisten sähköautojen historia
Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin vuonna 1985 suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon. Tämän jälkeen Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Leo Laine Oy (Lokari) kehittivät muovikorisen Finnvanin, jota valmistui kolme prototyyppiä. Lokarin vetäydyttyä projektista vuonna 1990 Imatran Voima ja Kymi-Strömberg siirsivät jo kehitetyn tekniikan Subaru-pakettiautoon.Levä & Lindell-Nyman (toim.), 1995, s. 76.
1990-luvulla useat suomalaiset kunnat ja yritykset hankkivat käyttöönsä sähköautoja, mutta sittemmin niistä on luovuttu. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomeen rekisteröityjä sähköautoja oli vuosituhannen alussa 161 kappaletta. Vuoden 2006 lopussa niitä oli enää 104 kappaletta. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 56 sähkökäyttöistä henkilöautoa.Sähköautot läpäisivät kaupunkiajon pakkastestin, HS, 6.2.2012, sivu A15 Määrän lasku johtunee nykyisen akkuteknologian riittämättömistä ominaisuuksista.
Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin 5 uutta sähköautoa.AKE. Henkilöautoja rekisteröitiin 140 000 – kaksipyöräisten suosio väheni (5.1.2009) http://www.ake.fi/AKE/Ajankohtaista/Vuoden+2009+tiedotteet/Henkilöautoja+rekisteröitiin+140+000.htm Vuonna 2013 Suomessa myytiin sähköautoja vain muutama kymmenen kappaletta.Ruotsi mokasi sähköautojen kanssa. 11.2.2014 Iltalehti
Nykyään sähköauto on kokeilukäytössä esimerkiksi Vantaan kaupungin katurakennusosaston puhtaanapitotyöntekijöilläHuhta, Matti: Vantaan minikuormuri kuluttaa euron satasella. Helsingin Sanomat 16.8.2008 s. A17. Helsingin Energialla on kaksi Peugeot Expert Electriciähttp://www.hs.fi/talous/artikkeli/Helsingin+Energia+tekee+ensimmäisen+sähköautojen+latauspisteen+Kamppiin/1135249585447 ja Itellalla Citroën Berlingon sähköversio.
Elcat
Fortum aloitti sähköautojen kehityksen Suomessa 1980-luvun puolivälissä. Näitä Elcateja on valmistettu 250 kappaletta.http://www.iti.fi/say/archive/aloitteet/SAYmediatiedote2007-11-14.pdf Elcat rakennettiin Subarun pienoispakettiauton pohjalta. Viimeiseksi jääneen mallin huippunopeus on 90 km/h ja toimintamatka 100 km. Suomen Posti käytti Elcateja, kunnes Subaru lopetti alustana toimivan pakettiautomallin valmistuksen ja Fortum myi Elcat-yhtiön.
Postin sähköautohistoria thumb|Postin Elcat-sähköauto jakamassa postia Turussa vuonna 1999. Suomen Posti on ollut sähköautoalan pioneereja.
1990-luvun jälkipuoliskolla Postin tavoitteena oli nostaa sähköautojen osuus kymmeneen prosenttiin yhtiön jakeluautokannasta. Parhaimmillaan Elcateja oli Postilla käytössä 61 kpl. Itella käyttää jakeluissa ja kuljetuksissa yli viittätuhatta ajoneuvoahttp://www.itella.fi/group/media/useinkysyttya/postipalveluista.html#ots26.
Sähköautot soveltuivat hyvin työkaluiksi ja niistä tuli paljon myönteistä asiakaspalautetta. Fortum kuitenkin vetäytyi sähköautovalmistaja Elcatin toiminnasta ja sähköautojen valmistus Suomessa päättyi. Viimeinen kotimainen Elcat-sähköauto poistui Postin käytöstä vuonna 2006.
Postin käytössä sähköautojen keskimääräinen kilometrikustannus on ollut kolmanneksen kalliimpi kuin muiden autojen. Sähköauton hankintahinta on ollut kaksinkertainen, mutta energiakustannukset kolmasosan bensa-autoihin verrattuna.
Nykyään Posti kokeilee Citroen Berlingon sähköautoversion toimivuutta postinjakelussa. Postia kuljetetaan yhdellä Berlingolla Helsingin Suomenlinnassa. Syksystä 2010 lähtien Itella on koeajanut kahta Volkswagen Caddy -muunnossähköautoa.http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/itella-kokeilee-varkaudessa-s%C3%A4hk%C3%B6autoja/606857 Itella kokeilee Varkaudessa sähköautoja, Savon Sanomat
Sähköautojen lukumäärät Suomessa olevien sähköautojen määrät ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 2015 jälkeen.
+Liikennekäytössä olevien autojen määrä käyttövoiman mukaanTilastokeskuksen maksuttomat tietokannat, 11ie -- Autot käyttövoiman mukaan, 1990-2024, Tilastokeskus, viitattu 13.3.2025. Saantitapa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__mkan/statfin_mkan_pxt_11ie.px/table/tableViewLayout1/ Vuosi Kaikkia autoja Sähkö Bensiini/Sähkö (ladattava hybridi) Diesel/Sähkö (ladattava hybridi) 2011 2 943 122 13100 2012 2 972 269 194 0 0 2013 2 989 688 256 ... ... 2014 3 011 154 461 450 117 2015 3 031 450 749 883 1352016 3 050 808 1 028 2 204 240 2017 3 099 566 1 682 5 226 507 2018 3 132 997 2 683 12 080 1 044 2019 3 160 755 5 037 22 678 2 067 2020 3 193 394 10 235 42 740 2 990 2021 3 206 312 23 997 72 491 4 683 2022 3 189 432 47 020 98 538 5 761 2023 3 202 564 87 661 128 776 6 631 2024 3 215 911 123 855 159 690 7 572
Sähköautojen verotuskohtelu
Suomessa häkä- ja maakaasulla toimivien autojen polttoaineet on vapautettu veroista, mutta sähköauton käyttäjä joutuu maksamaan veroa sähköstä. Lisäksi sähköauton käyttäjä joutuu maksamaan käyttövoimaveron eli niin sanotun diesel-veron. On esitetty, että tämä on verotuksellisesti ymmärrettävää, sillä sähköauto on vapaa bensiiniverosta, jolla kerätään suurin osa autoiluun liittyvien palveluiden (muun muassa tieverkoston rakentaminen ja ylläpito) tuottamiseen tarvittavista varoista. Toisaalta sähköautojen kannattajat pitävät tätä esteenä sähköautojen laajemmalle käyttöönotolle.
Sähköajoneuvoyhdistyksen mukaan vuoden 2008 alussa voimaan astunut uusi päästöihin perustuva autoverolaki jarruttaa sähköautojen käyttöönottoa ja uhkaa nostaa sähköautojen verotuksen kymmeneen prosenttiin. Valtiovarainministeriön mukaan vero ei nouse, vaan laskee kymmeneen prosenttiin 26:sta. Ristiriita johtuu siitä, että sähköautoille on voinut anoa erityisharkintaan perustuvia erillisiä huojennuksia tullihallitukselta. Käytännön perusteena on ollut uuden teknologian kehittäminen.http://www.iti.fi/say/archive/aloitteet/SAY_lausunto_autoveroasiassa_20071114.pdf Siten sähköautot ovat olleet käytännössä verovapaita.
Verouudistuksessa ei oteta huomioon polttomoottorikäyttöisten autojen muuntamista sähköautoiksi. Niinpä saattaa olla, että sähköllä kulkevasta autosta tullaan perimään ajoneuvoveroa painon perusteella.
Jos sähköautot yleistyvät, EU:n odotetaan ottavan kantaa sähköautojen päästömittauksiin, mutta toistaiseksi tätä ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Suomen sähköajoneuvoyhdistys pyrkii edistämään sähköautojen verovapautta.
Matti Vanhasen mukaan sähköautojen käyttövoimaveron voimassaololle on vaikea löytää perusteita ja sen poistamista on harkittava pian. Myös muita tukia sähköautoille olisi Vanhasen mukaan pohdittava.http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=132345 Ahtokivi, Ilkka: Vanhanen: Käyttövoimavero pois sähköautoilta. Verkkouutiset 5.8.2008.
Ylijohtaja Petri Peltosen johtama työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on ehdottanut, että sähköautojen hankintaan ja käyttöön kannustettaisiin päästöverotuksen keinoin tai suoralla tuella. Sähköautojen käyttöä työsuhdeautoina voitaisiin suosia. Käyttövoimavero voitaisiin poistaa kokonaan.Heikki Arola: Työryhmän visio: Vuonna 2020 jo neljännes autoista kulkee sähköllä. HS 6.8.2009 http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Työryhmän+visio+Vuonna+2020+jo+neljännes+autoista+kulkee+sähköllä/1135248266108
Nykyään sähköautojen ajoneuvovero on suuruusluokaltaan sama kuin polttomoottoriautoilla. Esimerkiksi vuonna 2016 Tesla Model S P85D -täyssähköauton ajoneuvovero on 217,54 euroa vuodessa, eli saman verran kuin 167 g/km hiilidioksidipäästöisellä bensiinikäyttöisellä henkilöautolla.
Vuonna 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ehdottanut, että sähköajoneuvojen yleistymisestä johtuva polttoaineveron tuoton alenema paikataan tienkäyttömaksuilla ja kiinteistöveron korotuksella. Etla mainitsee että paikannusteknologian avulla tien käytön hintaa voitaisiin säännellä ruuhkan mukaan.https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/kiitos-vaan-sahkoautot-tiemaksut-kayttoon-ja-kiinteistoveroon-korotus-ehdottaa-etla-maksuilla-varauduttaisiin-polttoaineverojen-tuoton-hiipumiseen-6737731
Lataaminen Sähköauton voi jokainen ladata kotipihallaan omasta pistorasiastaan tai julkisista pikalatauspisteistä.
Latausliitännät pienoiskuva|Sähköautojen latauspistokkeita: CHAdeMO, CCS Combo 2 ja tyyppi 2
Suko- eli suojakosketin tarkoittaa tavallista maadoitettua pistorasiaa. Sen käyttöön tarvitaan latausjohto. Tällainen pistorasia voi antaa 3,7 kW lataustehon, mutta se saattaa kuumentua pitkäaikaisesta käytöstä. Suko-liitännällä toimivia latauspisteitä ei saa enää rakentaa, vaan niiden sijaan on käytettävä type 2 -liitäntää. Type 2 eli IEC type 2 eli mennekes-liitin. Tätä liitintä käyttävät kaikki uudet sähköautot ja lataushybridit. Type 2 -liittimen kautta voidaan syöttää yksi-, kaksi-, tai kolmivaiheista vaihtovirtaa, jonka auton oma latauslaite muuttaa tasavirraksi akkua varten. Julkisissa latauspisteissä käytettävissä on yleensä 3,7 – 22 kW latausteho. Type 2 -latauspisteessä voi olla joko kaapeli tai pelkkä pistoke lataajan omaa kaapelia varten. Type 2 -latausta kutsutaan peruslataukseksi, hidaslataukseksi tai keskinopeaksi lataukseksi. CHAdeMO-liitäntä on yleisessä käytössä Japanissa, mutta Euroopassa poistumassa käytöstä. CHAdeMO-liitäntää käyttävät Nissanin ja Mitsubishin valmistamat autot. Suurin latausteho on 63 kW. Kaapeli on kiinteä. CCS Combo 2. CCS combo 1 -liitintä käytetään Pohjois-Amerikassa ja Suomessa käytettävä liitäntä on tyyppiä CCS Combo 2. Liittimen yläosa on saman muotoinen kuin type 2 -liittimessä, mutta alaosassa on kaksi lisäjohdinta, joiden avulla akkuun syötetään tasavirtaa suoraan, auton oman latauslaitteen ohi. CCS:n latausteho vaihtelee välillä 25 – 350 kW. Käytännössä akku ei pysty ottamaan maksimitehoa vastaan kuin vain hetken aikaa. Useimmat uudet latauspisteet pystyvät 100 – 200 kW tehoon. CCS-latausasemassa on paksu, kiinteä kaapeli. Tesla Supercharger. Teslan pikalatausasemia voivat käyttää vain Tesla-merkkiset autot. Näissä paikoissa käytetään joko Teslan omaa liitintä vanhemmille S- ja X-malleille tai CCS-liitintä 3- ja Y-malleille. Latausteho on 130 – 250 kW. Kaapeli on kiinteä.
Latauspisteet Suomessa pienoiskuva|Sähköautojen latauspisteestä kertova liikennemerkki.