thumb|Sandro Botticelli: Marian kiitosvirsi. Marian kiitosvirsi eli Marian kiitoslaulu eli Neitsyt Marian ylistysvirsi () on Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa (jakeet 46–55) oleva runoelma, jonka neitsyt Maria lausuu Johannes Kastajan äidille Elisabetille.
Marian kiitosvirren teksti Marian kiitosvirsi suomeksi (Vuoden 1992 raamatunkäännös)
Marian kiitosvirsi latinaksi (Vulgata)
Läntisten kirkkojen,katolisessa ja luterilaisessa hetkirukousperinteessä magnificat luetaan tai lauletaan ehtoopalveluksessa eli vesperissä ja sen loppuun liitetään "Kunnia" (Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.. Ortodoksisessa perinteessä se luetaan aamupalveluksessa siten, että jokaisen säkeen väliin lisätään:
Magnificat musiikissa Magnificatin tekstin ovat säveltäneet monet säveltäjät. Muun muassa
Johann Sebastian Bach (BWV 243, BWV 243a, BWV 10 "Meine Seel erhebt den Herren)", BWV Anhang 21 "Kleines Magnificat") Francesco Durante Gottfried Augist Homilius (HoWV IV.3, HoWV IV.4, HoWV IV.5, HoWV IV.6) Johann Kuhnau Leonardo Leo Claudio Monteverdi (Vespro Della Beata Verginen osana), Wolfgang Amadeus Mozart (Vesperae de Dominican, KV 321 osana, KV. 193) John Rutter (1990) Sergei Rahmaninov (osana vigiliapalvelustaan) Antonio Vivaldi (RV 610. RV 611) Charles Villiers Stanford Jan Dismas Zelenka (a-moll, ZWV 106; C-Dur, ZWV 107; D-Dur, ZWV 108)
Suomalaisia säveltäjiä
Eero Erkkilä Gottfried Gräsbeck (1983) Kaj-Erik Gustafsson Pekka Kostiainen Einojuhani Rautavaara (1979)
Magnificat virtenä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on Marian kiitosvirrestä mukaelmana virsi 50, "Jumalaa kiittää sieluni". Sen sävel on sama kuin jouluvirressä Enkeli taivaan.Virsi 50 Jumalaa kiittää sieluni, Virsikirja.fi, viitattu 10.12.2019 Sen on säveltänyt myös Eero Väätäinen 2003.Marian kiitosvirsi, Evl.fi, viitattu 10.12.2019
Jumalanpalveluslaulujen osastossa on virsi 803, Marian kiitoslaulu, etenkin rukoushetkissä käytettäväksi kahden ryhmän vuorolauluna.803 Kristusta, vapahtajaamme, Virsikirja
Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa se on numero 675, sävelmämä VIII psalmisävelmä sekä Trond Kvernon 1985 kirjoittama sävelmä. Magnificatin tekstiin, joskin vapaasti tulkittuna pohjautuu Olov Hartmanin 1964 kirjoittama virsi numero 482 "Autuas ja armoitettu". Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila 1999.
Lähteet
Katso myös Marian ylistyslaulu (Luther) Sakariaan kiitosvirsi Simeonin kiitosvirsi
Aiheesta muualla
Luokka:Jumalanpalvelustekstit Luokka:Taidemusiikin teokset Luokka:Uuden testamentin sisältö Luokka:Teokset Mariasta Luokka:Virret