Lentorykmentti 1 (LeR 1) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoiminnan joukko-osasto vuosina 1938–1941 ja 1942–1952.
Perustaminen thumb|LLv 12:n Fokker C.X. Lentorykmentti 1 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Suur-Merijoen lentokentälle Lentoasema 5:n tilalle komentajanaan eversti Yrjö Opas. Rykmentti koostui yhteistoimintalaivueista LLv 10, LLv 12, LLv 14 ja LLv 16.Keskinen & Stenman, s. 3.
Talvisota Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 rykmentin kalustona oli Fokker C.X-, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W 34 -koneita. Lentolaivue 10 oli Lappeenrannassa suoraan Päämajalle alistettuna syöksypommitustehtäviä varten. Lentolaivueet 12 ja 14 olivat Karjalan kannaksella, edellinen Suur-Merijoen, jälkimmäinen Laikon ja Käkisalmen kentiltä käsin. Lentolaivue 16 oli sijoitettu Värtsilään ja Sortavalaan toiminta-alueenaan Laatokan Karjala.Keskinen & Stenman, s. 12–13.
Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjätoiminnan vuoksi laivueet joutuivat suorittamaan tiedustelu- ja pommituslentoja pääasiassa öisin.Keskinen & Stenman, s. 16. Helmikuussa 1940 LLv 12 ja 14 saivat käyttöönsä taistelukykyisempiä Gladiator-hävittäjiä, mikä mahdollisti myös päivätoiminnan.Keskinen & Stenman, s. 19.
Talvisodan aikana rykmentti teki 894 sotalentoa, saavuttaen neljä ilmavoittoa ja menettäen kymmenen lentokonetta.Keskinen & Stenman, s. 21.
Jatkosota thumb|LeLv 32:n Curtiss Hawk 75. thumb|VL Myrsky. Jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä 17. kesäkuuta 1941 rykmentin esikunta lakkautettiin ja laivueet irrotettiin erillisiksi.Keskinen & Stenman, s. 27. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 Aunuksen Karjalaan, komentajanaan everstiluutnantti Viljo Rekola. Rykmentille alistettiin lentolaivueet LeLv 12 ja LeLv 32. LeLv 12 suoritti tiedustelua ja tykistön tulenjohtolentoja Fokker D.XXI- ja C.X-koneilla. LeLv 32:n vastuulla oli torjunta- ja suojauslennot Aunuksen Karjalan alueella Curtiss Hawk -koneilla. Molemmat laivueet oli sijoitettu Nurmoilan kentälle.Keskinen & Stenman, s. 92.
Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 12:sta tuli Tiedustelulentolaivue 12 ja LeLv 32:sta Hävittäjälentolaivue 32.Keskinen & Stenman, s. 112. Vihollisen käytössä olleen hävittäjäkaluston parantuessa TLeLv 12 joutui siirtymään jälleen yötoimintaan päivätiedustelun jäädessä HLeLv 32:n vastuulle.Keskinen & Stenman, s. 110. Toukokuussa HLeLv 24:n Messerschmitt Bf 109 -lentue siirtyi Nurmoilan kentälle rykmentin alaisuuteen erityisesti La-5-koneiden torjuntaa varten.
Suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 molemmat laivueet vetäytyivät Uomaan kentälle ja edelleen heinä-elokuussa Mensuvaaraan.Keskinen & Stenman, s. 114. Elokuussa TLeLv 12 sai käyttöönsä kotimaisia VL Myrsky -hävittäjiä sekä kaksi Blenheim-pommittajaa tiedustelukäyttöön.Keskinen & Stenman, s. 116.
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet siirrettiin Joroisten ja Mikkelin kentille. Myrsky-koneita luovutettiin HLeLv 26:lle Lapin sotaan. Jatkosodassa rykmentti suoritti 2 308 sotalentoa saavuttaen 109 ilmavoittoa kahdentoista oman koneen menetyksin.
Sotien jälkeen
Sotien jälkeen Lentorykmentti 1 siirtyi Poriin. HLeLv 32 lakkautettiin ja rykmenttiin jäivät TLeLv 12:sta ja 16:sta muodostetut HLeLv 11 ja HLeLv 13 Curtiss Hawk- ja VL Myrsky -konein varustettunaKeskinen & Stenman, s. 118.. Hävittäjälentolaivue 11 sai käyttöönsä Messerschmitt Bf 109 -koneita syyskuussa 1946 ja Hävittäjälentolaivue 13 heinäkuussa 1947. VL Myrsky poistui käytöstä vuonna 1947 ja Curtiss Hawk vuonna 1948, jolloin rykmentin vahvuudeksi jäi kaksikymmentä Messerschmitt Bf 109 -konetta.
Rykmentti lakkautettiin lopullisesti 1. joulukuuta 1952 Ilmavoimien uudistuksessa, ja sen tilalle muodostettiin 2. lennosto.
Lähteet
Uhari, Jukka: Porin lentokentän historia 2. Apali Oy, 2011. .
Viitteet
*