Johan Julius Frithiof Perander (15. marraskuuta 1838 Lohtaja – 28. joulukuuta 1885 Helsinki) oli suomalainen filosofi, professori ja kirjailija.
Henkilöhistoria Peranderin vanhemmat olivat kappalainen Johan Perander ja Charlotta Haraldsdotter Nauklér. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Kuopiosta ja valmistui filosofian maisteriksi 1864, lisensiaatiksi 1878 ja tohtoriksi 1879. Peranderin ensimmäinen väitöskirja vuodelta 1870 käsitteli Hegelin valtiokäsitettä. Hän teki vielä 1878 väitöskirjan Aristoteleen ihannevaltiosta ja 1883 kolmannen väitöskirjan Johann Friedrich Herbartin kasvatusfilosofiasta.
Perander toimi Helsingin yliopistossa 1870–1879 filosofian dosenttina, 1880–1884 käytännöllisen filosofian ylimääräisenä professorina ja 1884–1885 pedagogiikan ja didaktiikan professorina. Hän opetti myös Helsingin normaalikoulussa ja suomalaisessa alkeisopistossa latinaa, kreikkaa, suomea, filosofiaa ja psykologiaa. Perander käsitteli kirjoituksissaan anarkistifilosofi Pierre-Joseph Proudhonia (Yhteiskunta uutena aikana, 1866), Adam Smithin yhteiskuntateorioita sekä John Stuart Millin yhteiskunnallista filosofiaa (J. S. Millin yhteiskunnallinen filosofia, 1879).
Peranderin vuonna 1866 Kirjallisessa kuukausilehdessä julkaisema artikkeli Yhteis-kunta uutena aikana oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen filosofinen kirjoitus. Otteina tästä kirjoituksesta kaksi näytettä: "Ihmisen elämän pyrkimys jakaantuu moniin kohtiin, joissa on jokaisessa erityiset voimansa ja asetuksensa. Yhteis-kunnan elämä on laadultaan toinen, kuin perheen, valtion ja kirkon elämä. Valtiossa kansa havaitsee asemansa maailman historiassa toisia kansoja kohden. Valtiossa siis emme taistele toinen toisemme rinnalla, vaan olemme yhtyneet samaan olentoon, jonka syvissä helmoissa nautitsemme maailmallisen elämän suurimpia ihastuksia. Yhteiselämässä sitä vastoin juuri tämä taisteleminen on näkyvin kohta. Sillä tämän elämän ainehina on omaisuus, työ ja hankinto."
"Franskan vallan-kumouksen jälkeen yhteiskunnallinen olento on, erkanemalla kansojen muista oloista, ahkerasti pyrkinyt näyttämään erityistä luontoansa ja voimaansa. Että tämä olento etenkin tällä ajalla paljasti itsensä, siihen on syynä se että kumouksen kautta oikeuden tunnot tempaisivat itsensä erilleen kansain tapojen tunnoista. Tätä oikeuden-istuntoa on yhteiselämä varsin lähellä. Perhe-elämä ihanuus sitä vastoin vaatii alallansa juuri tämän oikeuden-tunnon peittymisen luonnollisen innon hartauteen."
Perander edusti Kuopion hiippakunnan opettajia valtiopäivillä 1885.
Teoksia Kritisk undersökning af Statsbegreppet i den hegelska filosofin, väitöskirja. 1870 Aristoteles' idealstat, dess kulturform och inrättningar, väitöskirja. Frenckell, Helsingfors 1878 Herbartianismen i rättsfilosofi, väitöskirja. 1883 Yhteiskunta uutena aikana ja muita kirjoituksia, johdanto ja toimitus Mikko Lahtinen. Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere 2004, 2. painos 2005
Lähteet
Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa P-Ö Filosofia.fi : Suomalaisen filosofian henkilögalleria : Johan Julius Frithiof Perander Timo Andersonin blogi 16.6.2005 Perander, J.J.F. (F.P.) 1866: Yhteis-kunta uutena aikana. Kirjallinen Kuukauslehti1 49-57, 287-295.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset filosofit Luokka: Suomalaiset opettajat Luokka: Suomen suuriruhtinaskunnan pappissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1838 syntyneet Luokka:Vuonna 1885 kuolleet