Spárti () on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Σπάρτης, Dímos Spártis), joka sijaitsee Lakonian alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Kaupunki on Lakonian hallinnollinen keskus. Koko kunnan väkiluku 35 259. Varsinaisen Spártin kaupungin väkiluku on 16 239 (vuonna 2011).
Spárti on perinyt nimensä samalla paikalla sijainneelta antiikin ajan Spartan kaupungilta, joka oli yksi antiikin Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Nykyinen Spárti on Lakonian hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurikeskus sekä Evrótas-joen eli Irin laakson maatalousalueen keskus, jonka tärkeimmät tuotteet ovat sitrushedelmät ja oliivit. Kaupungissa toimii myös osa Peloponnesoksen yliopistosta.
Maantiede ja ilmasto
Spártin kaupunki sijaitsee Lakonian pohjoisosissa Evrótas-joen tasangolla joen länsirannalla ja Taÿ́getos-vuoren itäpuolella. Alue on hedelmällistä maanviljelysaluetta. Kaupungin länsipuolella sijaitsee Párnonas-vuorijono.
Kaupunki on noin 210 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuoden keskilämpötila on noin 17,4 °C.
Keskimääräinen ilmasto vuosiväliltä 2009–2018: Kuukausi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vuoden keskiarvot Vrk:n ylin (°C) 14,2 15,6 18,4 23,2 27,9 32,5 35,8 35,8 31,1 24,7 19,9 15,8 24,6 Vrk:n keskilämpötila (°C) 8,9 10,0 12,2 15,7 20,2 24,6 27,6 27,7 23,7 18,2 13,8 9,9 17,7 Vrk:n alin (°C) 3,5 4,3 5,9 8,1 12,5 16,7 19,4 19,5 16,3 11,7 7,6 4,0 10,8 Keskimääräinen sademäärä mm 125,0 105,4 62,1 29,1 29,2 37,1 14,4 15,2 59,5 65,1 69,3 80,3 691,7Lähde: Meteoclub.gr
Historia Antiikin Sparta
Sparta eli Lakedaimon oli antiikin aikana Peloponnesoksen ja koko Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita (polis). Spartan kaupunkivaltion vallassa ollut alue käsitti myöhemmin Lakonian lisäksi myös Messenian.
pienoiskuva|vasen|Antiikin Spartan teatterin raunioita, taustalla nykyinen Spártin kaupunki. Spartan lähettyvillä oli merkittävä keskus jo mykeneläisellä pronssikaudella 1400–1200-luvuilla eaa. Mykeneläisiä löytöjä on tehty muun muassa Menelaionista ja Pellanasta. Doorilaiset valloittivat Lakonian noin 950 eaa., jonka jälkeen kehittyi Spartan kaupunkivaltio. Se oli Kreikan johtavia kaupunkivaltioita noin vuosina 700–500 eaa.Furuhagen 1973, s. 802. Sparta johti niin sanottua peloponnesolaisliittoa, johon kuului monia muita kreikkalaisia kaupunkeja. Peloponnesolaissodan aikana vuosina 431–404 eaa. Spartan tärkein vihollinen oli Ateena, jonka kanssa Sparta taisteli Kreikan herruudesta. Voitettuaan sodan Sparta saavutti jälleen hetkeksi johtoaseman kreikkalaisten kaupunkivaltioiden joukossa. Sparta menetti valta-asemansa vuonna 371 eaa., kun sen sotilasmahti kukistui lopullisesti.
Sparta oli tyypillisimpiä Kreikan ylimysvaltioista: kaupunkivaltio, jonka hallitusmuoto oli lopulta suorastaan oligarkkinen. Spartan valtiomuoto, jonka säätäminen perimätiedon mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen, oli kuitenkin pitkän kehityksen tulos. Sparta oli itseensä sulkeutunut kaupunki- ja sotilasvaltio, joka oli kuuluisa ankarasta ja yksipuolisesta sotilaskasvatuksesta ja armeijastaan. Sen elinkeinoelämää hallitsi maanviljelys ja karjanhoito. Sparta ei harjoittanut paljoakaan kaupankäyntiä, eikä sillä ollut myöskään mainittavaa käsityöteollisuutta tai merkittävää osuutta Kreikan kulttuurielämän kehitykseen. Spartan nimi symboloi usein edelleen ”spartalaista” yksinkertaista ja ankaraa elämäntapaa sekä sankaruutta ja sotilaskunniaa.
Nykyinen kaupunki pienoiskuva|vasen|Spártin kaupunkia.
Bysanttilaisella ajalla alueen asutus siirtyi läheiseen Mystraksen linnoitettuun kaupunkiin, joka oli Peloponnesoksen merkittävin keskus. 1200-luvulta 1800-luvulle tultaessa entinen Sparta oli kutistunut pienehköksi kyläksi Mystraksen varjossa. Spartan suojeluspyhäksi tuli siellä vaikuttanut Pyhä Nikon.
Kreikan itsenäistyttyä kuningas Otto antoi 20. lokakuuta 1834 määräyksen, että Mystraksen kaupunki oli siirrettävä antiikin Spartan paikalle, ja kaupungin nimeksi tulisi sama kuin muinaisaikana (nykykreikkalaisessa nimimuodossa Spárti). Nykyisen Spártin kaupungin kaupunkisuunnittelun päämääränä oli luoda ideaalisen kaunis kaupunki käyttämällä bulevardeja ja puistoja. Kaupungin kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan, päin vastoin kuin useimmissa Kreikan vanhoissa kaupungeissa. Suunnittelua johtivat saksalaiset arkkitehdit Fr. Stauffertin johdolla. Vanha rakennuskanta edustaa uusklassista arkkitehtuuria, ja sen merkittivimpiä edustajia kaupungissa on vuonna 1909 rakennettu kunnantalo. Kuningasaikana Kreikan kruununperillisen titteli oli Spartan herttua (doúx tis Spártis).
Nykyinen Spártin kunta muodostui, kun Spárti, Fáris, Karyés, Mystrás, Oinoúntas, Pellána ja Therápnes yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.
Kunnan osat ja väestö
Spártissa asui vuonna 2011 35 259 -asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut 1970-luvulta alkaen, mutta kasvu on hidastunut 2000-luvulla.
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Spártin kunta muodostuu seitsemästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:
Kunnallisyksikkö Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011) Fáris Anógeia Anógeia 480 Dipótama 6 Léfki 22 Sotíra 3 Árna Árna 121 Goránoi Góla 0 Goránoi 165 Kamínia Kamínia 180 Moní Zerbítsis (luostari) 10 Palaiochóri 21 Lefkóchoma Kavouráki 15 Kydonéa 61 Lefkóchoma 176 Palaiopanagía Kryonéri 2 Palaiopanagía 527 Tóriza 4 Polovítsa Liantína 39 Polovítsa 16 Potamiá Potamiá 166 Spartiá Spartiá 34 Trapezontí Trapezontí 227 Vasilikí Vasilikí 43 Xirokámpi Ágios Christóforos 467 Anthochóri 39 Kydonítsa 47 Pentavloí 12 Xirokámpi 963 Yhteensä: 3 846 Karyés Karyés Karyés 729 Yhteensä: 729 Mystrás Agía Eiríni Agía Eiríni 174 Liapína 120 Ágios Ioánnis Ágios Ioánnis 633 Anavrytí Anavrytí 47 Moní Faneroménis (luostari) 1 Longástra Karavás 74 Longástra 204 Magoúla Magoúla 1 415 Sanatório 103 Mystrás Mystrás 448 Palaiológio 308 Pikouliánika 59 Taÿgéti 17 Vlachochóri 0 Paróreio Paróreio 297 Soustiánoi Karavás 87 Soustiánoi 67 Trýpi Karavás 32 Stavrós 19 Trýpi 160 Yhteensä: 4 265 Oinoúntas Konidítsa Konidítsa 136 Kopeliá 0 Koureménos 1 Sellasía Sellasía 311 Theológos Ágios Ioánnis Theológos 215 Kalývia Theológou 52 Vamvakoú Megáli Vrýsi 19 Vamvakoú 88 Varvítsa Varvítsa 118 Vasarás Moní Agíon Anargýron (luostari) 7 Vasarás 281 Véria 41 Voutiánoi Voutiánoi 207 Vrésthena Vrésthena 363 Yhteensä: 1 839 Pellána Ágios Konstantínos Ágios Konstantínos 51 Fountaíika 19 Agóriani Agóriani 162 Alevroú Alevroú 87 Georgítsi Georgítsi 367 Kastóreio Kástor 24 Kastóreio 443 Kastrí 89 Logkaníkos Giakoumaíïka 18 Kotítsa 10 Kyparíssi 32 Logkaníkos 337 Vergadaíika 52 Pellána Pardáli 83 Pellána 262 Perivólia Perivólia 91 Vordónia Epáno Chóra 67 Kámpos 51 Lópesi 17 Pappadiánika 1 Soulína 72 Vordónia 87 Yhteensä: 2 422 Spárti Afisí Afisí 632 Amýkles Amýkles 694 Katsarós 61 Peristéri 61 Ríza 105 Vafeió 79 Kalývia Sochás Kalývia Sochás 314 Sochá 23 Kladás Kladás 477 Spárti Agía Kyriakí 53 Goúnaris 186 Kalámi 119 Kokkinórrachi 454 Riviótissa 357 Spárti 16 239 Yhteensä: 19 854 Therápnes Ágioi Anárgyroi Ágioi Anárgyroi 335 Agriánoi Agriánoi 115 Chrýsafa Chrýsafa 302 Moní Agíon Tessarákonta (luostari) 9 Gkoritsá Gkoritsá 589 Polýdroso 3 Kalloní Kalloní 48 Kefalás Kefalás 262 Platána Platána 145 Zagáno 61 Skoúra Skoúra 435 Yhteensä: 2 304 Yhteensä: 35 259
Nähtävyydet pienoiskuva|Näkymä Mystraksen linnavuorelta Lakonian tasangolle ja Spártin kaupunkiin.
Antiikin Spartan merkittävimmät rauniot ovat nykyisen kaupungin keskustan pohjoispuolella sijaitsevat akropolis ja agora, joiden alueella sijaitsevat muun muassa Spartan teatterin, Skiaksen ja Persialaisen stoan rauniot; Artemis Orthian pyhäkön rauniot kaupungin itäpuolella; sekä niin kutsuttu Leonidaan hauta kaupungin keskustassa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu antiikin raunioiden lisäksi muun muassa Spártin arkeologinen museo.
Noin kolme kilometriä Spártista itäkaakkoon on Menelaionin arkeologinen alue. Kaupungin länsipuolella noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Mystras on Unescon maailmanperintökohde.
Lähteet
Aiheesta muualla
Δήμος Σπάρτης. Spártin kunnan verkkosivut.
*