Maori (omakielinen nimi: te reo Māori) on austronesialainen kieli, jota puhuvat äidinkielenään Uuden-Seelannin alkuperäisasukkaat, maorit. Maori kuuluu tahitilaisten kielten ryhmään. Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat rarotonga ja tuamotu. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli englanti. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan 185 955 ihmistä ilmoitti puhuvansa maoria. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4 % Uuden-Seelannin väestöstä, mikä tekee siitä Uuden-Seelannin toiseksi puhutuimman kielen englannin jälkeen. Australian vuoden 2011 väestölaskennan mukaan maassa asui hieman yli 130 000 maoria, joista 6,3 % ilmoitti puhuvansa maorin kieltä.

Historia Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin 1300-luvulla. Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina 1800-luvulle saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan. Aluksi monet eurooppalaiset pyrkivät opettelemaan maoria. Kun eurooppalaiset ja maorit allekirjoittivat Waitangin sopimuksen vuonna 1840, maori oli enemmistön kieli Uuden-Seelannissa. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäinen maorinkielinen sanomalehti. 1850-luvulla maorista tuli vähemmistökieli ja vuonna 1880 sen käyttö maorien kouluissa kiellettiin. Toiseen maailmansotaan asti suurin osa maoreista puhui maoria äidinkielenään, sodan jälkeen alkaneen kaupungistumisen jälkeen kielen käyttö väheni.

1980-luvulla maorit vetosivat Uuden-Seelannin hallitukseen ja Waitangin sopimukseen, jonka mukaan kruunun tulee suojella maorin kieltä, joka on maorien kansallisaarre. Tämän johdosta alettiin valmistella lakia kielen aseman turvaamiseksi. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987. Samaan aikaan perustettiin useita maorin järjestöjä kielen suojelemiseksi.

Maori Television aloitti toimintansa vuonna 2004.

Uudessa-Seelannissa tehtyjen kyselyiden mukaan internet ja sosiaalinen media ovat auttaneet kielen elvytyksessä ja rohkaisseet ihmisiä opettelemaan kieltä.thumb|right|Maorin puhujat vuoden 2013 väestönlaskennassa. Äänteet Maorin useimmissa murteissa on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia. Maorin äännejärjestelmä on verrattain konservatiivinen ja lähellä keski-itäpolynesialaisen kantakielen äännerakennetta.

Konsonantit BilabiaaliAlveolaariVelaariGlottaaliKlusiilitptkFrikatiivitfhNasaalitmnŋTremulantitɾApproksimantitw

Lähde:

Foneemin yleisin äännearvo on , mutta joidenkin puhujien puheessa myös , joka oli historiallisesti yleisempi realisaatio.

Foneemit saattavat nopeassa puheessa ääntyä soinnillisina. saattavat palatalisoitua tai velarisoitua; ennen vokaaleja saattaa ääntyä affrikaattana , etenkin sanan viimeisessä tavussa.

ääntyy useimmiten yksitäryisenä, . Joskus sen äännearvo voi olla myös tai , joista jälkimmäinen oli yleinen Eteläsaaren murteessa vielä 1800-luvulla.

Vokaalit EtuKeskiTakaSuppeaiuPuoliavoineoAvoina Lähde:

Maorissa on viisi vokaalia, ja ne voivat esiintyä joko lyhyinä tai pitkinä. Vokaalin pituus on foneemisesti merkittävä. Vokaalien pienen määrän takia niiden äännearvot vaihtelevat suuresti. Lauseenloppuiset vokaalit, erityisesti lyhyet, redusoituvat usein nopeassa puheessa.

Foneemi oli aiemmin takavokaali, mutta Uuden-Seelannin englannin vaikutuksesta sen äännearvo on nykyään .

Pitkät vokaalit ovat pituudeltaan noin kaksinkertaisia lyhyisiin verrattuna. Joskus niitä pidetään lyhyiden vokaalien muunnelmina, ja joskus taas itsenäisinä foneemeinaan. Ensin mainittua analyysiä tukee pitkien vokaalien prosodinen käyttäytyminen samalla tavalla diftongien kanssa sekä se, että esimerkiksi imperatiivimorfeemilla e on kolmimoraisten sanojen edellä nollavariantti; esimerkiksi e noho ’istu’, e tū ’nouse’; mutta patua ’lyö’, kīa ’sano’. Tällöin esimerkiksi sanan kīa foneemianalyysi olisi .

Jälkimmäistä analyysiä tukee lyhyiden ja pitkien vokaalien välinen laadullinen ero; esimerkiksi lausutaan .

Maorissa on myös diftongeja, joista yleisimmät ovat ; vaikka teoriassa mitkä tahasa vokaaliyhdistelmät ovat mahdollisia, siitä on epäselvyyttä, mitkä niistä ovat tosiasiallisia diftongeja.

Fonotaksi Maoria analysoidaan usein morien avulla. Yksimoraisessa tavussa on konsonantti ja vokaali, kun taas pitkä vokaali tai diftongi tekevät tavusta kaksimoraisen. Tavurakenne on (C)V(V), eli ainoastaan vokaali on pakollinen, eikä tavun lopussa eli koodassa voi esiintyä konsonanttia. Tämän takia esim. englannista tulleissa lainasanoissa konsonanttiklustereiden väliin sijoitetaan vokaali: milk → miraka (maito).

Kirjoitusjärjestelmä thumb|right|Kaksikielinen kyltti Aucklandissa. Isompi teksti maoriksi ja alempana pienempi teksti englanniksi. Maorin nykyisin käytössä oleva, latinalaista aakkostoa hyödyntävä kirjoitusjärjestelmä kehittyi 1800-luvun alkupuolella kristillisten lähetystyöntekijöiden työnä. Ensimmäinen maorinkielinen teksti julkaistiin 1815. Raamattu käännettiin maoriksi vuonna 1858. Siihen kuuluu viisitoista kirjainta, joista kaksi on digrafeja: a e h i k m n o p r t u w ng wh. Kirjaimista a, e, i, o ja u vastaavat vokaaleja , ja pitkiä vokaaleja merkitään vokaalikirjaimen yläpuolisella pituusmerkillä: ā, ē, ī, ō, ū. Konsonanttimerkit h, k, m, n, p, r, t ja w vastaavat äänteitä . Digrafi ng äännetään ja wh äännetään .

Pitkien vokaalien merkitseminen pituusmerkillä (maoriksi ) on vakiintunut yleiseen käyttöön vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin pituusmerkin asemesta saatettiin käyttää muita tarkkeita tai vokaalimerkin kahdennusta, eikä pitkiä vokaaleja aina merkitty ollenkaan. Waikato Tainui -heimo eli iwi käyttää kahdennettuja vokaaleja pitkien vokaalien merkitsemiseen, ja samaa periaatetta noudattavat kyseisellä alueella sijaitsevat Hamiltonin kaupunki ja Waikaton aluehallinto. Lisäksi eräiden järjestöjen ja organisaatioiden nimiin on vakiintunut kahdennetun vokaalin käyttö.

Sanasto Esimerkkejä maorinkielisistä sanoista suomenkielisine vastineineen:

aroha = rakkaus, myötätunto hapū = alaheimo hiku = häntä huti = vetää iwi = heimo kainga = kylä moana = meri, valtameri motu = saari oho = hämmästys pai = hyvä pā = linnoitus pākehā = valkoinen (ihminen), eurooppalainen tapu = pyhä, kielletty (vastaava sana tabu on lainattu moniin kieliin jostain polynesialaiskielestä) toto = veri uaua = lihas ūpoko = pää wae = jalka

Lukusanat 1–10 maoriksi: 12345678910tahiruatoruwhārimaonowhituwaluiwatekau

Persoonapronominit Maori tekee eron inklusiivin ja eksklusiivin välille me-pronominien kohdalla: kun sekä puhuja että kuulija kuuluvat me-ryhmään, käytetään inklusiivista me-pronomia ja mikäli ei, niin pronomini on eksklusiivinen. Lisäksi maorin pronomineissa on kolme lukua: yksikkö, kaksikko ja monikko. YksikköKaksikkoMonikkoI (ink.)au /ahautāuatātouI (eks.)māuamātouIIkoekōruakoutouIIIiarāuarātou Kielinäyte

Maorin kielen viikko Uudessa-Seelannissa vietetään joka vuosi maorin kielen viikkoa (eng. Maori Language Week / mao. Te Wiki o te Reo Māori). Tuolloin Uudessa-Seelannissa järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia, joilla halutaan vahvistaa kielen asemaa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Yksi näkyvä juhlinnan muoto ovat paraatit isoimmissa kaupungeissa. Viikon tunnuslauseena on perinteisesti ollut "Kia Kaha te Reo Māori" eli "tehdään maorin kielestä vahva". Vuonna 2021 maorin kielen viikkoa juhlittiin 13.–19. syyskuuta.

Lähteet Aulis J. Joki: Maailman kielet, SKS Tietolipas 45, Juva 1984. Rafael del Moral: Diccionario Espasa Lenguas del Mundo, Editorial Espasa Calpe, S.A., Madrid 2002. Peter Gossage: The Fish of Maui – Te ika a Maaui, Weldon Publishing, Uusi-Seelanti 1992. Graham Wiremu: The Maoris of New Zealand, Britannia 1984

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Maorit *