pienoiskuva|Bauntin evenkiläinen piiri Burjatian kartalla. Bauntin evenkiläinen piiri (, burjaatiksi Баунтын аймаг, Bauntyn aimag) on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1925 perustetun piirin pinta-ala on 66 816 neliökilometriä. Asukkaita on 10 300 henkeä (vuonna 2009).
Bauntin piiri sijaitsee Burjatian koillisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Mujan piiriin, idässä Taka-Baikalian aluepiiriin, etelässä Jeravnan piiriin, lounaassa Horin ja Pribaikaljen piireihin, lännessä Barguzinin ja Kurumkanin piireihin sekä luoteessa Pohjois-Baikalin piiriin.
Suurin osa piirin alueesta kuluu Vitimin ylätasankoon. Pohjoisessa kohoavat Tsipikan- eli Babant-vuoret. Niiden ja Južno-Muiski-harjanteen välissä on Bauntin kattilalaakso, jossa virtaa Vitimin sivujoki Tsipa. Piiri on saanut nimensä laaksossa sijaitsevasta Baunt-järvestä.
Piiriin kuuluu 9 maalaiskuntaa: Amalat (keskuspaikka Mongoi), Bagdarin, Severnyi, Tsipikan, Uakit, Usoi (Rossošino), Ust-Džilinda, Vitimkan (Varvarinsk) ja Vitim (Romanovka). Hallinnollinen keskus on Bagdarinin kylä, josta on maanteitse 597 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Ulan-Udeen. Asutuskeskuksia on yhteensä 23.
Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit, joita on nykyään 5,4 % piirin väestöstä. Venäläisiä on 76,8 % ja burjaatteja 14,7 %. Lähes 41 % väestöstä asuu Bagdarinin piirikeskuksessa.
Talous perustuu kullan ja muiden hyötykaivannaisten tuotantoon. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsästystä.
Piirissä toimii evenkien kulttuurikeskus, Osikta (”Tähti”) -perinneyhtye ja vuonna 1981 perustettu Pohjois-Burjatian kansojen museo. Hopton-vuoren juurella on Bauntin kivennäisvesi- ja ilmakylpylä. Luonnonmuistomerkeistä huomattavin on Bagdarinin lähellä sijaitseva Dolganskaja jama, joka on yksi Siperian suurimmista luolista.
Lähteet
Aiheesta muualla
Bauntin evenkiläinen piiri Burjatian tasavallan sivustolla
Luokka:Burjatian piirit