thumb|right|Kylttejä entisellä Lentosotakoululla. Lentosotakoulu (lyh. LENTOSK, aik. LentoSK, vuoteen 1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) oli Kauhavalla sijainnut Suomen ilmavoimien oppilaitos, jonka päätehtävänä oli jatkolentokoulutuksen antaminen Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille.

Lentosotakoulu lakkautettiin osana puolustusvoimauudistusta vuoden 2014 lopussa ja sen toiminnot yhdistettiin Jyväskylässä toimivaan Ilmasotakouluun. Kauhavan kaupunki vastusti yhdistämistä, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.

Historia Ammattisotilaslentäjien koulutus annettiin Suomen itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, jossa niin kutsuttu Saharan alue toimi maalentokenttänä. 1920-luvulla koulutus kuitenkin annettiin pääosin vesikoneilla. Lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929, jolloin alkoi reserviläisten koulutus.

Toinen maailmansota Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat aiheuttivat Kauhavalla 16 ilmahälytystä. Ilmahälytyksessä lentokoneet siirrettiin sirpalesuojiin tai lennettiin väistökentille ja lentokenttä naamioitiin asettamalla kiitotielle keveitä ”latoja”. Ainoastaan kerran 29. tammikuuta 1940 viisitoista pommikonetta lensi pilvien yllä lentokentän yli, minkä jälkeen ne pudottivat 53 pommia Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle Lapuan Hirvijoelle metsään.Peltonen, Martti: Ilmasotakoulun historia 1918–1980, s. 176

Komentajat kapteeni Gunnar Holmqvist 1.3.–4.8.1921, Ilm.K. kom. luutnantti Armas Anthoni 4.8.1921–18.6.1923 luutnantti Carl Lindström 18.6.1923 – 1.3.1924 everstiluutnantti Yrjö Opas 1.3.1924 – 20.1.1932 everstiluutnantti Lars Schalin 20.1.1932 – 9.2.1933 everstiluutnantti Viljo Rekola 9.2.1933 – 21.10.1935 everstiluutnantti Toivo Somerto 21.10.1935 – 7.10.1939, 1938– IlmaSK kom. everstiluutnantti Rainer Ahonius 7.10.1939 – 20.5.1940 everstiluutnantti Eino Bremer 20.5.1940 – 30.6.1941 ja 15.8.1941 – 14.4.1942, 1942– LeSK kom. everstiluutnantti Jaakko Moilanen 30.6.–31.7.1941 ja 1944–1945 everstiluutnantti Johan Sovio 1.–15.8.1941 everstiluutnantti Toivo Somerto 14.4.1942 – 2.12.1944 everstiluutnantti Eino Albert "Ape" Carlsson (Rahka vsta 1963) 1945 ja 1946–1947 eversti Risto Pajari (1909–1995) 1949–1954, 1952– IlmaSK kom. eversti Olavi Seeve (1909–1973) 1954–1955 eversti Reino Turkki (1913–1968) vs. 1955–1956 ja vakinainen 1960–1964 eversti Tauno Meller (1908–1975) 1949 ja 1956–1960 eversti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1964–1966 eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1966–1968 eversti Eelis Lähde (1922–1982) 1968–1970 eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 1970–1972 eversti Rauno Meriö (s. 1933) 1972–1973 eversti Kari Korttila (s. 1933) 1973–1974 eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1974–1978 eversti Pertti Tapanainen (1933–2010) 1978–1985 eversti Jouko Koskimies (s. 1937) 1985–1989 eversti Pekka Pellinen (s. 1942) 1990–1993 eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1993–1994 eversti Sippo Ryynänen, (s. 1950) 1994–1995 eversti Hannes Bjurström (s. 1950) 1995–1998 eversti Kai Vainio (s. 1954) 1998–28.2.2003 eversti Kari Janhunen, (s. 1960) 1.3.2003 – 31.12.2006, 2004– LentoSK kom. eversti Petri Tolla, (s. 1962) 1.1.2007 – 31.5.2009 eversti Mika Soininen, (s. 1961) 1.6.2009 – 31.12.2010 eversti Jukka Ahlberg (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2014 everstiluutnantti Antti Koskela 30.6.–31.12.2014

Organisaatio Lentosotakouluun kuuluivat:

Esikunta (E/LENTOSK)

Koulutuskeskus Esikunta Korkeakouluosasto Kurssiosasto Tukikohtakomppania (ent. Esikuntakomppania)

Hävittäjälentolaivue 41 Lentueet

Lentokonekorjaamo (Leko-kmo)

Lakkautuksen jälkeen Lentosotakoulun oli luovutettava vapautuneet tilat ja maa-alueet puolustusministeriölle vuoden 2015 aikana. Henkilöstöstä osalle ilmoitettiin löytyvän tehtäviä Ilmasotakoulusta (IlmaSK) Jyväskylän Tikkakoskelta. Irtisanottaville tarjottiin 12 kuukauden palkkaa irtisanomispakettina, mikäli yhtäjaksoisia palvelusvuosia oli takana vähintään 12.

Koulun tilat myytiin LSK Business Parkille alkukesästä 2014. Syksyllä 2015 tiloissa avattiin Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä 350-paikkainen vastaanottokeskus. Keskus lakkautettiin turvapaikanhakija-aallon laannuttua.

Muuta

Joukko-osaston palveluksessa oli 230–240 henkilöä ja lentävänä joukkoyksikkönä oli Hävittäjälentolaivue 41 (HävLLv 41), joka operoi Hawk-kalustolla. Laivueen viimeisin komentaja oli everstiluutnantti Timo Herranen. Laivue jakautui lentueisiin.

Rakennuskanta thumb|Porttikäytävä Linnarakennuksessa sijaitsevan Lentohotellin sisäpihalle Erityispiirteenä alueen ja sen rakennuskannan suunnittelussa voidaan pitää naisarkkitehtien panosta ko. rakennushankkeissa sekä koko puolustusministeriön rakennustoimistossa, joka vielä 1940-luvun alussa oli Suomen suurin suunnittelutoimisto. Rakennustoimistossa alueen ja sen rakennuskannan suunnitteluun osallistuivat muun muassa arkkitehdit Torsten Elovaara, Ragnar Ypyä, Heidi Vähäkallio-Hirvelä, Elsa Arokallio, Martta Martikainen-Ypyä, Kyllikki Halme ja Elsi Borg.

Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkain kiinteistö on sisäpihalla varustettu Linna(rakennus) vuodelta 1929 tuolloin vasta vajaan 40-vuotiaan arkkitehti Arokallion suunnittelemana. Linnassa sijaitsee LSK Business Parkin ylläpitämä Lentohotelli. Toiseksi arvokkain on entisen upseerikerhon rakennus.

Lähteet

Aiheesta muualla Kauhava.fi − Kauhavan lentosotakoulu, rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuva selvitys (2013) Lentosotakoulu Ylen Elävässä Arkistossa Kotkan pesä Kauhavalla, Hakkapeliitta, 24.02.1931, nro 8, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Suomen ilmavoimien historialliset joukko-osastot ja yksiköt Luokka:Kauhava