Valkonaama-ara (Ara severus) eli aiemmalta nimeltään joikuara on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö ulottuu Itä-Panamasta Itä-Peruun ja Pohjois-Boliviaan, Brasilian keski- ja koillisosiin sekä Guyanaan, Venezuelaan ja Kolumbiaan. Carl von Linné kuvaili lajin holotyypin Amazonin alueelta saadusta näytteestä.IBC
Koko ja ulkonäkö Valkonaama-ara on pienehkö ara, sillä se on vain noi 40-49 cm pitkä nokasta pitkän pyrstön kärkeen. Se painaa noin 307-387 grammaa.
Väriltään valkonaama-ara on suurimmaksi osaksi vihreä. Siivissä on vihreää ja sinistä. Sen pyrstön ja siipien alapinnat ovat tummanpunaiset. Aroille tyypilliseen tapaan sen kasvoissa on paljas ihoalue, jota täplittävät pienenpienet tummanruskeat höyhenet. Otsalla ja kurkulla sillä on tummanruskeaa. Nokka on kokonaan musta. Jalat ovat harmaat. Silmät ovat aikuisilla yksilöillä vaalean kellertävät, nuorilla yksilöillä tummat. Sukupuolet ovat samannäköiset.
Lemmikkinä Lemmikkinä valkonaama-ara on melko harvinainen, joskin sitä tavataan Suomessakin.
Valkonaama-aran hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Aroille tyypilliseen tapaan se kaipaa ruokavalioonsa monia muita lemmikkilintuja enemmän rasvaa, jota se saa luonnollisesti pähkinöistä ja siemenistä. alt=Valkonaama-ara|vasen|pienoiskuva|Valkonaama-ara Laji kuuluu CITES II/B-liitteeseen, jonka vuoksi lajilla kauppaa käytäessä on yksilöllä oltava vähintään lintuun liitettävä alkuperätodistus. Myös lajia pesittäessä on molemmilla vanhemmilla on oltava alkuperätodistukset. Samoin jos lajin edustajia pidetään kaupallisesti näytillä esimerkiksi kotieläinpihalla.
Lähteet
Luokka:Arat