Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri () on yksi Venäjän federaation kahdeksasta federaatiopiiristä. Se perustettiin vuonna 2010 lohkaisemalla erilleen osa aiemmin laajemmasta Eteläisestä federaatiopiiristä. Piiriin kuuluu seitsemän liittovaltiosubjektia: Dagestanin, Ingušetian, Kabardi-Balkarian, Karatšai-Tšerkessian, Pohjois-Ossetia-Alanian ja Tšetšenian tasavallat sekä Stavropolin aluepiiri.
Piiri ei kata Venäjän koko Pohjois-Kaukasiaan luettavaa maantieteellistä aluetta, vaan ulkopuolelle jäävät Krasnodarin aluepiirin ja sen sisällä sijaitsevan Adygeian alueet, jotka eivät ole muslimienemmistöisiä. Toisaalta Stavropolin aluepiiri ei lukeudu Kaukasiaan vaan sijaitsee sen pohjoispuolisella alangolla.
Federaatiopiirin hallintokeskus on Stavropolin aluepiirissä sijaitseva Pjatigorskin kaupunki, joka ei ole itse aluepiirin pääkaupunki. Federaatiopiirin johdossa Venäjän presidentin henkilökohtaisena täysivaltaisena edustajana on entinen Krasnojarskin aluepiirin ja Taimyrian kuvernööri Aleksandr Hloponin. pienoiskuva|Federaatiopiiriin kuuluvat subjektit: 1. Dagestan, 2. Ingušetia, 3. Kabardi-Balkaria, 4. Karatšai-Tšerkessia, 5. Pohjois-Ossetia-Alania, 6. Stavropolin aluepiiri, 7. Tšetšenia.
Federaatiopiirien perustaminen Venäjän federaatiopiirit perustettiin alkuaan Vladimir Putinin aloitteesta vuonna 2000. Ne edustavat keskusvallan pyrkimystä koordinoida ja edustaa valtaansa federaation jäsenten keskuudessa. Sinänsä ne eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, eikä niitä ole mainittu liittovaltiosubjektien ja liittovaltion välisenä hallintotasona Venäjän perustuslaissa.
Federaatiopiirejä oli aluksi seitsemän. Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri syntyi 10 vuotta myöhemmin jakamalla Eteläinen federaatiopiiri kahteen osaan, presidentti Dmitri Medvedevin asetuksella 19. tammikuuta 2010. Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin pinta-ala 172 360 km² on vain prosentin verran Venäjän koko alueesta.
Väestö ja talous Federaatiopiirissä asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 9,43 miljoonaa ihmistä, jolla asukasmäärällä se on Kaukoidän federaatiopiirin jälkeen Venäjän toiseksi pienin federaatiopiiri.
Federaatiopiirin asukkaista noin 65 % kuuluu kaukasialaisiin kansoihin ja noin 30 % on kansallisuudeltaan venäläisiä. Tšetšeeneitä on 16 % ja avaareita, kabardeja, dargineja, inguušeja ja osseetteja kutakin yli 5 %.
Vastaavasti uskonnoltaan muslimeja on noin 62 % ja ortodokseja 36 %.
Pohjois-Kaukasian federaatiopiirin alueella muodostui vain 2,37 prosenttia (eli 887 605,6 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän BKT:stä. Bruttokansantuotteen kannalta federaatiopiiri oli maan alimman BKT-kertymän seutua. Henkeä kohti laskettu BKT-osuus oli vain 94 137 ruplaa vuonna 2010. Tämä oli 36 prosenttia Venäjän keskimääräisestä tasosta ja euromääräisesti vuoden 2010 lopun vaihtokurssilla 2 306 euroa koko vuodelta. Vaatimattomin BKT-taso henkeä kohden oli Ingušetiassa ja Tšetšeniassa, joissa se jäi vain 20 ja 21 prosenttiin Venäjän keskiarvosta (koko Venäjän alimmat arvot).
Kartannumero Federaatiosubjekti Väestö2010AlueellinenBKT vuonna 2010(milj. ruplaa) Osuus kokoVenäjän BKT:stävuonna 2010 (%) BKT henkeä kohti (ruplaa, 2010) BKT henkeä kohti (% Venäjän keskiarvosta) 1 Dagestan2 910 249 285 278,9 0,76 98 02637 2 Ingušetia412 529 21 536,7 0,06 52 20720 3 Kabardi-Balkaria859 939 76 056,5 0,20 88 44434 4 Karatšai-Tšerkessia477 859 43 324,1 0,12 90 66335 5 Pohjois-Ossetia-Alania712 980 74 844,8 0,12 104 97540 6 Stavropolin aluepiiri2 786 281 316 888,9 0,85 113 73243 7 Tšetšenia1 268 989 69 675,7 0,19 54 90621 1-7 Yhteensä 9 428 826 887 605,6 2,37 94 137 36
Presidentinhallinnon täysivaltaiset edustajat Aleksandr Hloponin (2010–2014) Sergei Melikov (2014–2016) Oleg Belaventsev (2016–2018) Aleksandr Matovnikov (2018–2020) Juri Tšaika (2020-)
Katso myös Pohjois-Kaukasian talousalue
Lähteet
Aiheesta muualla Russia's new North Caucasus Federal District RIA Novosti 21.01.2010 (mm. kartta) SKFO.RU – regional information portal (russian)
*