Tämä on luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista. Suomen Punainen Risti (SPR) perustettiin vuonna 1877 nimellä Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten. Nimi muuttui nykyiseen muotoonsa vuonna 1919, kun järjestön säännöt uudistettiin silloisen puheenjohtajan Richard Faltinin johdolla. Koska tuolloin vanha yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten muodollisesti lakkautettiin ja sen toimintaa jatkoi nykyinen järjestö, on tässä luettelossa eritelty johtokunnan puheenjohtajat ennen vuotta 1919 ja Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen puheenjohtajat tämän jälkeen.Hytönen, s. 33.
Tasavallan Presidentin asetuksen 827/2017 mukaan Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja valitaan nykyisin virkaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolmen vuoden välein kokoontuvassa järjestön yleiskokouksessa. Yleiskokouksessa valitaan keskushallitukseen puheenjohtajan lisäksi kolme varapuheenjohtajaa ja kuusi muuta hallituksen jäsentä. Kaikkien hallitusten jäsenten peräkkäisten toimikausien määrä on rajattu kahteen. Virheellinen isbn-tunniste 978-951-658-144-7 Puheenjohtajuus on luottamustoimi, kun taas järjestön käytännön toimintaa johtaa palkattu pääsihteeri.
Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajina on toiminut pääasiassa korkean profiilin yhteiskunnan merkkihenkilöitä. Järjestön pitkäaikaisimpana puheenjohtajana toimi marsalkka Mannerheim vuosina 1921–1951. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana toimii Elli Aaltonen ja varapuheenjohtajina Riitta Nieminen, Max Lindholm ja Dan Sundqvist.
Johtokunnan puheenjohtajat (1877–1919) # Nimi Titteli Toimessa 1. Georg von Alfthan senaattori 1877–1896 2. Georg von Winther valtioneuvos 1896–1901 3. C. F. von Wahlberg valtioneuvos 1901–1903 4. K. E. LindénK.E. Lindénistä löytyy hyvin vähän tietoa. Ennen hänen puheenjohtajakauttaan järjestön toiminta oli hiipunut ja jopa lakkauttamista ehdotettiin. Hallinnon vaihtuminen v. 1903 hetkellisesti nosti järjestön profiilia, mutta toiminta kuitenkin hiipui jälleen, ja v. 1907 lakkauttamista suunniteltiin toistamiseen. (Hytönen, s. 23) lääkintöneuvos 1903–1908 5. Alfred Nordman esittelijäsihteeri 1908–1918 6. Richard Faltin professori 1919
Keskushallituksen puheenjohtajat (1919–)
# Nimi Titteli Toimessa YleistäYleistä-osioon on koottu tietoa kyseessäolevan henkilön toiminnasta Punaisessa Ristissä ja Suomen Punaisen Ristin toiminnasta henkilön puheenjohtajakauden aikaan. 6. Richard Faltin professori 1919 Ennen puheenjohtajuuttaan Faltin toimi Suomen Punaisen Ristin varhaisissa avustustehtävissä ulkomailla useita kertoja kirurgina. Hän johti SPR:n kenttäsairaalaa ensimmäisen maailmansodan itärintamalla ja myöhemmin Abyssiniassa v. 1935–1936. Mittavan lääketieteellisen uransa lisäksi Faltin uudisti Suomen Punaista Ristiä järjestönä. Hänen puheenjohtajakautensa aikana nimi muuttui virallisesti Suomen Punaiseksi Ristiksi, kun järjestön uudet säännöt hyväksyttiin. 7. Edvard Hjelt 100px senaattori 1920–1921 Edvard Hjeltin kaudella (vuonna 1920) itsenäistyneen Suomen Punainen Risti hyväksyttiin Punaisen Ristin kansainvälisen komitean tunnustamaksi viralliseksi Punaisen Ristin kansalliseksi yhdistykseksi. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton jäsen SPR:stä tuli vuonna 1921.Hjeltin kausi päättyi kesken hänen kuoltuaan vuonna 1921. Lähteessä (Hytönen, s. 34) Hjeltin kuolinvuodeksi on merkitty 1922. Oikea kuolinaika on 2.7.1921 (Kauffman, Niinistö). 8. C. G. E. Mannerheim 100px Suomen marsalkka 1921–1951 Kenraali Mannerheim tuli puheenjohtajaksi vuonna 1921 Richard Faltinin pyynnöstä. Faltin ja Mannerheim olivat työskennelleet yhdessä Venäjän–Japanin sodassa ja sisällissodassa Faltinin toimiessa sotakirurgina. Väitetään, että suostumalla puheenjohtajaksi Mannerheim halusi korostaa epäpoliittisuuttaan, joka oli joutunut epäilyjen kohteeksi hänen toimiessaan valkoisen Suomen sotavoimien ylipäällikkönä.Mannerheimin aikana kotimaan toimintaa lisättiin ja valtakunnallista organisaatiota (piirit) kehitettiin sääntömuutoksilla. Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa kehitettiin.Hytönen, s. 34 Mannerheimin lastensuojeluliitto liitettiin SPR:n yhteyteen v. 1925Hytönen, s. 36 ja erotettiin siitä jälleen vuonna 1950.Hytönen, s. 51 Sodan syttymisen myötä vuonna 1939 Mannerheimin käyttämä aika järjestön toiminnassa väheni, vaikkakin hän pysyi puheenjohtajana kuolemaansa asti vuoteen 1951. 9. A.E. Martola 100px kenraaliluutnantti 1951–1972 Ilmari Martolan kausi oli voimakasta kasvun aikaa. Organisaatiomuutoksen ansiosta toiminta laajeni ja vakiintui lähes jokaisessa kunnassa.Hytönen, s. 52 Järjestölle terveyskasvatus ja -koulutus oli tärkeää.Hytönen, s. 54 10. Leo Noro 100px pääjohtaja 1972–1979 Noron puheenjohtajakauden aikana ulkomaiset avustuskohteet saivat paljon huomioita, ja niiden lisääntymisen ansiosta järjestö kasvoi. Varainhankintaa uudistettiin.Hytönen, s. 73 Puheenjohtajana Noro keskittyi kotimaan avustus- ja valmiustoiminnan kehittämiseen.Hytönen, s. 87 Suomen Punaisen Ristin 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin näyttävästi vuonna 1977.Hytönen, s. 80 11. Kauko Sipponen 100px kansleritoimitusjohtaja 1980–1985 Sipponen lisäsi toimikaudellaan pohjoismaista yhteistyötä. Kansainvälinen avustustoiminta jatkoi kasvuaan. Sipposen kaudella järjestön jäsenmäärä saavutti huippunsa, kun se nousi hetkellisesti yli 200 000:n.Hytönen, s. 91 Sipposen puheenjohtajakauden loppuun mennessä kotimaan työ oli kuitenkin jäänyt kansainvälisen toiminnan varjoon ja järjestön rakenne oli tehoton.Hytönen, s. 88 12. Mauno Kangasniemi 100px maaherra 1986–1991 Kangasniemi keskittyi toimissaan järjestössä kotimaan avustus- ja valmiustoiminnan kehittämiseen. Hän toimi puheenjohtajana myös Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, jonka toimintaa SPR oli koordinoinut 1970-luvulta lähtien. Hytönen, s. 148 1980-luvun lopussa järjestön sääntöjä muutettiin ja pääsihteerin ja keskushallituksen rooleja täsmennettiin. Myös järjestön muuta organisaatiota yhtenäistettiin.Hytönen, s. 93 13. Håkan Hellberg 100px lääkintöneuvos 1992–1995 Edeltäjiensä tapaan Hellberg oli aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä, ja hänen kaudellaan tämä yhteistyö laajeni myös muualle lähialueille. Tämän yhteistyön nimissä tehtiin mm. kehitysyhteistyötä ulkomailla.Hytönen, s. 861990-luvun alun lamasta järjestö selvisi kunnialla, vaikkakin se koetteli piirejä voimakkaamin kuin keskusjärjestöä. Tämän seurauksena piirien yhteistoimintaa lisättiin, ja osastoissa tehtyä työtä arvioitiin uudelleen. 14. Pär Stenbäck 100px ministeri 1996–1999 Ennen puheenjohtajuuttaan RKP:n entinen puheenjohtaja ja ulkoministeri Stenbäck toimi SPR:n pääsihteerinä lyhyesti (1985-1988) ennen siirtymistään Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton pääsihteeriksi. 15. Kalevi Kivistö ylijohtaja 2000–2008Kalevi Kivistö oli SKDL:n kansanedustaja, kulttuuriministeri, kulttuuri- ja tiedeministeri ja puheenjohtaja. Keski-Suomen läänin maaherrana Kivistö toimi vuodesta 1985 läänin lakkauttamiseen asti. Vuonna 1997 hänet valittiin opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajaksi. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2004. Kivistö toimi aiemmin SPR Keski-Suomen piirin puheenjohtajana. 16. Erkki Liikanen pääjohtaja 2008–2014Erkki Liikanen valittiin SDP:n kansanedustajaksi vuonna 1971. Hän on toiminut valtionvarainministerinä, suurlähettiläänä, Suomen edustaja Euroopan unionissa, Euroopan komission jäsenenä sekä Suomen pankin pääjohtajana vuosina 2004-2018. 17. Pertti Torstila100pxvaltiosihteeri 2014–2020Pertti Torstila on toiminut ulkoministeriössä vuosina 1971-2014. Yleiskokouskaudella 2014-2017 haasteensa toi tuvapaikankakijoiden vastaanotto-operaatio vuonna 2015. Se oli rauhanajan suurin suurin siihen mennessä toteutunut operaatio. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui 13 000 henkeä. Hallitus perusti yhdessä Suomen Punaisen Ristin piirien kanssa osakeyhtiön, joka tarjoaa ensiapukoulutusta yksityisille henkilöille että yrityksille ja yhteisöille.
Yleiskokouskaudella 2017-2020 koronapandemia toi uusia ihmisiä mukaan toimintaa kun he halusivat auttaa muita. Poikkeusoloissa toimintaa siirtyi paljon verkkoon ja etäyhteyksien päähän. Tämä tapahtui pääsääntöisesti vaivattomasti. Monet käyttöönotetut mallit ja työtavat jäivät käyttöön. Hallitus panosti osastojen toimintavalmiuksien vahvistamiseen antamalla materiaalisen tukea ja koulututusta. Myös järjestön digitalisaatioon panostettiin. Sekä keskustoimiston että piirien taloutta on seurattu säännöllisesti hallituksen omissa kokouksissa ja yhdessä piirien kanssa. Varainhankintaa on kehitetty niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Piirien talous-, palkkahallinto- ja IT-palveluita kehitettiin. 18. Elli Aaltonen pääjohtaja 2020–2026Elli Aaltonen on toiminut kuntien sosiaalitoimen johdossa, kansainvälisissä EU-hankkeissa, ministeriössä, läänin sosiaali- ja terveysneuvoksena sekä Itä-Suomen aluehallintovirastossa ylijohtajana. Aaltonen toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2017-2020. Tampereen yliopiston työelämäprofesorina hän on toiminut vuodesta 2020. Yleiskokouskaudella 2020-2023 on Ukrainan kriisillä oli vaikutusta koko Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen toimintaan Euroopassa ja sen ulkopuolella. Haasteena järjestön varautumiselle on ollut hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen. Järjestön hallitus on korostanut talouden tasapainottamista ja pitkäjänteisen talouden hoidon merkitystä.
Yleiskokouskaudella 2023-2026 hallitus valmisteli järjestön uudistamista edellisen yleiskokouksen päätöksen mukaisesti. Kotimaan auttamisvalmiuden kehittämistä käsiteltiin kotimaan toiminnan, viranomaisyhteistyön ja resurssien näkökulmasta. Kalkun logistiikkakeskusta on kehitetty ja materiaalisen varautumista parannettu. Osana toiminnan, hallinnon ja päätöksenteon kehittämistä on parannettu digitaalisia ratkaisuja. Hallitus on kiinnittänyt huomiota nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan ja päätöksentekoon. Hallitus on parantanut varainhankintaa ja sijoitustoimintaa. Hallitus piti tärkeänä, että erityisesti vapaaehtoiset, mutta myös henkilöstö, voivat hyvin ja saavat tarvitsemaansa tukea.19.Marja LehtoOikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri ja kansainvälisen oikeuden dosentti 2026-Lehto eläköityi vuoden 2026 alussa Suomen ulkoministeriöstä suurlähettilään tehtävästä. Hänellä on koemusta lukuisista kansainvälisissä asiantuntijaelimistä, muun muassa puheenjohtajatehtävistä YK:n, EU:n ja Euroopan neuvostossa sekä YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä ja erityisraportoijana ympäristönsuojelusta aseellisissa konflikteissa. Hän toimii varapuheenjohtajana sekä Humanitaarisen oikeuden kansainvälisessä instituutissa (IIHL) että ETYJin välitys- ja sovittelutuomioistuimessa. Hänellä on kirjoittanut kattavan tuotannon kansainvälisen oikeuden kysymyksistä käsitteleviä julkaisuja muun muassa aseellisiin konflikteihin liittyen.
Huomautukset
Lähteet
Viitteet
Puheenjohtajat Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajat