Granö on Sipoon saariston saari Suomenlahdella Sipoon sisäsaaristossa lähellä Helsingin Östersundomin aluetta. Se on yksi Sipoon mannervyöhykkeen suurimmista saarista, ja se muodostaa Mölandetin kanssa saariston länsiosan saariryhmän. Vaikka Granö kuuluu Sipoon kuntaan, Helsinki omistaa saaresta noin kaksi kolmasosaa, ja saaren maankäyttöä suunnitellaan osana Östersundomin yhteistä yleiskaavaa.
Mantereesta saaren erottaa noin kilometrin levyinen salmi. Lännessä Kalkkisaarenselän vastarannalla ovat Vuosaaren sataman lähimmät laiturit, pohjoisessa ovat Karhusaari ja Talosaari ja etelän puolella Mölandet.
Saaren korkein kohta kohoaa noin 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Historia Museoviraston mukaan saaren pohjoisosassa on sijainnut 1600-luvulla keskiaikainen kylä. Isoviha tyhjensi kolmen torpan käytössä olleen Granön ja asutus palasi vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Östersundomin kartano perusti saareen kaksi torppaa.
Saarelle rakennettiin tiilenpolttamo 1700-luvun loppupuolella (toisen lähteen mukaan 1850-luvulla).
Ydinvoimalasuunnitelma Granö oli 1960-luvulla vakavasti ehdolla 150–250 megawatin ydinvoimalan sijoituspaikaksi, ja Helsingin kaupunki hankki saaresta maata tätä varten 1970-luvulla. Kaupunki omistaa saaren 238 hehtaarista 168 hehtaaria. Voimalan vaihtoehtoisiksi paikoiksi mainittiin Norrkullalandetin ja Löparön saaret, mutta Granö katsottiin parhaaksi vaihtoehdoksi, koska sen sijainti olisi mahdollistanut voimalan hukkalämmön hyödyntämisen Helsingin kaukolämpönä. Ennen Granö-vaihetta ydinvoimalaa oli suunniteltu Vuosaaren Uutelaan.
Suunnitelma herätti vastustusta saariston asukkaissa. Sipoon Kanoottiklubin mukaan Hedåseniin kokoontui 30. maaliskuuta 1974 noin neljäkymmentä kesä- ja vakituista asukasta vastustamaan voimalahanketta, ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin professori Matts Roos. Kokous päätti perustaa luonnonsuojeluyhdistyksen, jonka ensimmäisenä tehtävänä oli estää ydinvoimalan rakentaminen Sipoon saaristoon. Yhdistys keräsi noin 9 000 nimeä voimalaa vastustavaan adressiin. Samana syksynä Helsingin kaupunginhallitus poisti ydinvoimala-asian esityslistaltaan, eikä hanketta toteutettu.
Kaavoitus Granön suunnitteluperiaatteiden mukaan Granön saari on seudullisesti mielenkiintoinen ja vetovoimainen merellinen osa kaupunkirakennetta. Granön saarelle suunnitellaan rakennettavaksi silta ja sitä kehitetään modernina kansanpuistona. Granön saarella mahdollistetaan monipuolinen veneilytoiminta. Granön saarelle osoitettava rakentaminen on luonteeltaan tiivistä kestävän ja energiatehokkaan kehityksen periaatteita toteuttavaa pientalokaupunkia, jonka alustava asukastavoite on 2 000 asukasta. Aluerakennetta suunnitellaan huomioiden saaren erityisyys, mutta maankäytön vaiheittaiseen toteuttamiseen varaudutaan.
Vaikka Granö saari sijaitsee Sipoon kunnan alueella, ei saarta ole liitetty Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava alueeseen. Sipoon lounaisosa liitettiin Helsinkiin 1.1.2009 ja Granön kaavoitus Östersundomin kaavaan, jota kehitetään rajakuntien yhteistyönä.
Kiinteistöt Granön alueella Saaressa sijaitsee lomakiinteistöjen lisäksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen leirintäalue. Helsingin kaupungin omistamien alueiden pinta-ala on noin 30 ha.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Sipoon saaret