Ateneumin taidemuseo on Helsingissä sijaitseva kuvataiteille omistettu museo ja osa Kansallisgalleriaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Ateneumia rakennuksena ja taidemuseona.
Taidemuseo sijaitsee Rautatientorin laidalla, Theodor Höijerin piirustusten mukaan tehdyssä rakennuksessa, Ateneumissa. Taidemuseon johtajana toimii tammikuusta 2024 alkaen Anna-Maria von Bonsdorff, joka toimi aikaisemmin Ateneumin intendenttinä vuodesta 2013.
Rakennuksen historia Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneumin uusrenessanssirakennus valmistui 1887. Aikaisemmin rakennuksessa sijaitsivat Ateneumin taidemuseon lisäksi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848–1939), jonka nimi muuttui 1939 Suomen Taideakatemian kouluksi (vuodesta 1985 Kuvataideakatemia), sekä Taideteollinen korkeakoulu vuoteen 1982 asti.
Ateneumin taidemuseo toimi väliaikaisissa tiloissa Kansakoulukadulla peruskorjauksen aikana 1985–1991. Valtion taidemuseoksi muuttuneen organisaation päärakennus avattiin yleisölle toukokuussa 1991 yli kuusi vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Nykytaiteen museo toimi Ateneumissa 1991–1998.
Arkkitehtuuri pienoiskuva|Carl Sjöstrandin veistämät Ateneumin julkisivun muotokuvat Rafael, Feidias ja Donato Bramante. Uusrenessanssia edustava Ateneum on rakenteeltaan symmetrinen. Sen fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen taiteilijan, arkkitehti Donato Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, geometriaa, maalaustaidetta ja kuvanveistoa. Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa.
Julkisivun korkokuvat pienoiskuva|Taiteilijamedaljongit ikkunaväleissä. pienoiskuva|Ville Vallgrenin korkokuva Benvenuto Cellinistä (1887). Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia, jotka on veistänyt Ville Vallgren. Korkokuvia on kaikkiaan kuusitoista, ja ne esittävät seuraavia henkilöitä:
Taiteilija Taiteenala Elinvuodet Kotimaa Werner Holmberg taidemaalari 1830–1860 Suomi Robert Wilhelm Ekman taidemaalari 1808–1873 Suomi Aleksander Lauréus taidemaalari 1783–1823 Suomi Johan Tobias Sergel kuvanveistäjä 1740–1814 Ruotsi Rembrandt taidemaalari 1606–1669 Alankomaat Bertel Thorvaldsen kuvanveistäjä 1770–1844 Tanska Peter Paul Rubens taidemaalari 1577–1640 Alankomaat Michelangelo taidemaalari/kuvanveistäjä 1475–1569 Italia Erwin von Steinbach arkkitehti 1244–1318 Saksa Benvenuto Cellini kultaseppä/kuvanveistäjä 1500–1571 Italia Jules Hardouin-Mansart arkkitehti 1646–1708 Ranska Bernard Palissy keraamikko 1510–1589 Ranska Karl Friedrich Schinkel arkkitehti 1781–1841 Saksa Nicodemus Tessin nuorempi arkkitehti 1654–1728 Ruotsi Carl Ludvig Engel arkkitehti 1778–1840 Saksa/Suomi Fredrik Wilhelm Scholander arkkitehti 1816–1881 Ruotsi
Päätykolmion teksti Päätykolmiossa veistosryhmän alla lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt (”Sovussa pienet asiat kasvavat”). Lause viittaa Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun Ateneum-rakennuksen saamiseksi.Anu Uimonen: Kulttuurirakennuksista taistellaan aina, HS 14.1.2012 s. C2 Se on alkuosa roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen teoksessa Jugurthan sota olevasta mietelauseesta Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur (”Sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuret tuhoutuvat”).
Taidemuseo Ateneum-rakennuksessa toimivat Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto sekä Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, jotka ovat Kansallisgallerian toimintayksiköitä. Talossa on myös Ateneum-sali, joka on esittävän taiteen tärkeä esiintymisfoorumi Helsingissä.
Ateneum kuuluu Museokortti-järjestelmään, eli museovierailun voi tehdä henkilökohtaisella Museokortilla. Kortin voi myös hankkia vierailun yhteydessä Ateneumista. Museo on avoinna joka päivä klo 10.00-20.30 maanantaita lukuun ottamatta.
Suosituimmat näyttelyt Ateneumin taidemuseon historian suosituin näyttely oli Picasso-näyttely, joka pidettiin vuosien 2009 ja 2010 taitteessa. Neljän ja puolen kuukauden aikana näyttelyssä vieraili lähes 315 000 kävijää. Toiseksi eniten kävijöitä, noin 305 000, oli Edelfelt-näyttelyllä, joka kesti viisi kuukautta vuodenvaihteessa 2004–2005. Kolmanneksi suosituin näyttely oli Tove Janssonin näyttely, joka keräsi 294 000 kävijää kuuden kuukauden aikana vuonna 2014. Neljänneksi suosituin oli vuoden 2014 Helene Schjerfbeckin 4,5 kuukautta kestänyt näyttely, jota kävi katsomassa 231 000 kävijää.
Ateneumin taidekokoelma
Ateneumin taidemuseon kokoelma on yksi Kansallisgallerian kolmen museon taidekokoelmista. Siinä ovat maalaus- ja veistoskokoelma, grafiikka- ja piirustuskokoelma ja kansainvälinen kokoelma.Kokoelmat, Ateneumin taidemuseo Viitattu 28.12.2012.
Keväällä 2013 Ateneumin teoksista 55 julkaistiin Googlen Art Projectissa.
Teoksia kokoelmasta
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Ateneumin taidemuseo Ateneumin taidemuseo Google Art Projectissa
Luokka:Helsingin taidemuseot Luokka:Kluuvi Luokka:Theodor Höijerin suunnittelemat rakennukset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Helsingin suojellut rakennukset Luokka:Helsingin 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Uusrenessanssi