pienoiskuva|Jäätä Kungurin luolastossa. pienoiskuva|Yksi luolaston järvistä. Kungurin jääluola () on laaja karstiluolasto Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Sylva-joen rannalla lähellä Kungurin kaupunkia. Pohja- ja pintavedet ovat uurtaneet sen kalkkikiven ja dolomiitin erottamaan kipsi- ja anhydriittikerrokseen noin 10 000 vuotta sitten.
Luolaston yhteispituus on 5,6 kilometriä. Se koostuu yli 50:stä kapeiden käytävien erottamasta salista, joissa on 60 järveä. Luolaston etuosassa on pysyviä jäämuodostumia. Peremmällä lämpötila kohoaa viiteen plusasteeseen. Katossa on yli 130 sylinterinmuotoista ”pilliä”. Saleissa on pieniä stalaktiittejä, kalkkisälpämuodostelmia ja kristalleja. Eläinkunnasta tunnetuin on suurimmassa järvessä elävä sokea äyriäinen.
Ihmiset ovat tunteneet Kungurin jääluolan muinaisista ajoista saakka. Sen läheltä on löydetty Sylvan varsilla 800–1000-luvuilla asuneiden ugrien jättämiä esineitä. Siperian valloittaja Jermak talvehti luolaston suun vieressä vuosina 1578–1579. Nykyään Kungurin jääluola on suosittu matkailukohde.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kungurin jääluolasta kertova sivusto Jääluola Kungurin kaupungin sivustolla
Luokka:Venäjän luolat Luokka:Jääluolat Luokka:Permin aluepiirin maantiede