Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (lyh. TuKY tai Turun KY) on vuonna 1995 perustettu, mutta vuonna 2010 varsinaisen toimintansa aloittanut yhdistys. Se perustettiin jatkamaan Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perinteitä ja toimintaa ja se edustaa Turun kauppakorkeakoulussa opiskelevia kauppatieteilijöitä eli ”kyltereitä”. Yhdistyksen tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, ammatillisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden edunvalvontaa Turun Kauppakorkeakoulussa sekä opiskelijajärjestötoimintaa juhlineen ja vapaa-ajan harrastuksineen.
Organisaatio Hallinto
Hallitus
Yhdistyksen jäsenistö valitsee syyskokouksessa hallituksen, jolla on yhdistyksen hallinto- ja toimeenpanovalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hallinnollista vastuuta, sääntöjen- ja määräysten noudattamista, sekä yhdistyksen järjestötoiminnan johtamista. Hallitus. Hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joilla kaikilla on oma vastuusektorinsa. Hallituksen on nautittava yhdistyksen luottamusta ja se raportoi vuosittain toiminnastaan yhdistyksen kevätkokouksessa.
Hallituksen puheenjohtajat:
1950 Jussi Sukkinen 1951 Jussi Sukkinen 1952 Pentti Kuusisto 1953 Aaro Lahtinen 1954 Olli Rusama 1955 Ossi Pohjanvirta 1956 Mikko Karlsson 1957 Oiva Jansson I 1958 Oiva Jansson II 1959 Jukka Mäki I 1960 Jukka Mäki II 1961 Jukka Mäki III 1962 Risto Heikkinen 1963 Sampsa Heino I 1964 Sampsa Heino II 1965 Jarkko Artkoski 1966 Erkki Reims 1967 Matti Penttinen 1968 Paavo Okko 1969 Arto Rissanen
1970 Jorma Lehtimäki / Pekka Kivelä 1971 Juhani Hacklin 1972 Juha Hacklin 1973 Kari O. Wilkman 1974 Seppo Kaihlanen 1975 Rauli Lehtonen 1976 Olli Joukanen 1977 Harri Fagerlund 1978 Erkki Silveri 1979 Jukka Rastas 1980 Pekka Turunen 1981 Rauno Hiltunen 1982 Jukka Hienonen 1983 Timo Hiekkaranta 1984 Tero Kulha 1985 Timo Linnosuo 1986 Juha-Petri Heinonen I 1987 Juha-Petri Heinonen II 1988 Leena Palin 1988 Merja Kämppi (2)
1989 Petri Sinervo 1990 Kati Autere 1991 Sanna Kirjavainen 1991 Antti Hakala (2) 1992 Jaakko Mäkikalli 1994 Heikki Veijola 1995 Anu Syrmä 1996 Mikko Peltomäki 1997 Anna-Riikka Hovi 1998 Anna Korhonen 1999 Otso Huovinen 2000 Ville Niukko 2001 Jere Jaakkola 2002 Hanna Pihkola 2003 Kaisa Valkama 2004 Eeva Heinonen 2005 Rosa Cortez Monto 2006 Heidi Kronström 2007 Viivi Haonperä 2008 Anu Lahtinen I
2009 Anu Lahtinen (II, Vapusta ylioppilaskuntien yhdistymiseen) 2010 Mikko Leino (ensimmäinen yhdistyksen hallitus) 2011 Juho Harmaa 2012 Jussi Heikkonen 2013 Olli Tehikari 2014 Ann-Sofie Leimu 2015 Laura Vähäsaari 2016 Paula Peltomaa 2017 Kristian Raitio 2018 Joona Uusitalo 2019 Sandra Saranpää 2020 Kalle Kahanpää 2021 Sofia Isolauri 2022 Juho Perttula 2023 Frans Isolauri 2024 Jenny Sääksi
Toimihenkilöt
Toimihenkilöt ovat yhdistyksen palkattuja työntekijöitä, jotka avustavat yhdistyksen toimintaa eri asiantuntijatehtävissä
Pääsihteerit (YO) ja toiminnanjohtajat (Yhd.):
Ilkka Arjaluoto Antti Manninen Jouko Pyysalo Seppo Kaihlanen Risto Pitkänen Lauri Halminen Osmo Rauhala Markku Ahponen Riitta Ekqvist Rauno Hiltunen
Terhi Lehtonen Kaarle Kaleva Jyrki Lalla Petri Puhakka Pekka Palomäki Jyri Salin Jaakko Mäkikalli Jari Haavisto Tommi Paalama Marko Virtanen
Hanna Gorschelnik Matti Koivisto Johanna Kärki Emma Mikkilä (yhdistyksen 1. toiminnanjohtaja) Lotta Kaleva Henna Lunkka Maria Tyynelä Meeri Hannula Aliisa Mäkinen Anna Veijalainen Elle Luukkala Minttu Agarth
Jaostot, asiantuntijaelimet, luottamustoimet sekä työntekijät
Jaostot ovat toimintasektoreittain asetettuja pysyviä työryhmiä, jotka tuottavat palveluja yhdistyksen jäsenistölle. Toiminta ulottuu aina vapaa-ajan toiminnasta korkeakoulun edunvalvontaan.
Jaostoja ovat:
Ulkoasiainjaosto (Ulkkis) NESU-TuKY Liikuntajaosto (KY-Sport) Kulttuurijaosto (Kulttis) Edunvalvontajaosto (EVA) Kansainvälisten asioiden jaosto (CIA TuKY)
Muut toimielimet Taloustoimikunta Yrityssuhdetiimi (CORE) Tutortiimi Parkkiryhmä Viestintä Huomionosoitustoimikunta Kunniaseura Muut luottamustoimet TuKY-Speksin päätuottaja(t) Pikkulaskiaisen päätuottaja(t) Vapputuottajat Vuosijuhlatuottajat Taloustoimikunnan puheenjohtaja (Leevi Vesanen) Webmaster Työntekijät (Toiminnanjohtajan lisäksi) Talouspäällikkö Myyntipäällikkö Baarimestari
Toimijaryhmät
Toimijaryhmät ovat Turun KYn hyväksymiä erillisiä yhdistyksiä, jotka tarjoavat palveluita kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Ainejärjestöt tarjoavat palveluita eri oppiaineiden opiskelutoiminnan piiristä. Harrasteryhmät taas keskittyvät jonkin harrastuksen tai urheilulajin toimintaan. Lisäksi toimijaryhmiin kuuluu bändejä, kuoro sekä erillistoimijoita.
Ainejärjestöt Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii 10 ainejärjestöä. 3P - Logistiikan ainejärjestö Aktiiva - Laskentatoimen ainejärjestö KKOY - Kansainvälisen kaupan opiskelijayhdistys KY-Visio - Johtamisen ja organisoinnin ainejärjestö KY-Hansa - Saksan Kielten ja -kulttuurin ainejärjestö KY-Tricolore - Ranskan Kielten ja -kulttuurin ainejärjestö M-klubi - Markkinoinnin ainejärjestö TuKYData - Tietojärjestelmätieteen ainejärjestö Kartelli - Kansantaloustieteen ainejärjestö KY-Troika - Venäjän kielen ja kulttuurin ainejärjestö Black Swans - Tulevaisuudentutkimuksen ainejärjestö
Harrasteryhmät Alppikanuunat Cantus Mercurialis, ylioppilaskunnan sekakuoro TuKY Golf KY-Gourmet KY-Kasino KY-KeKe TuKY Yacht Club Pintahiiva KYSS UTU Beaver Hunters Wiiniklubi KY-MoPo
Edustajistoryhmä
Turun KY:llä on ryhmä Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) edustajistossa, joka käyttää ylioppilaskunnan korkeinta valtaa. Edustajiston kaksivuotiskaudelle valitaan vaaleilla 41 jäsentä.
TuKY-listan paikat TYY:n edustajistossa:
Kausi 2010–2011: 6 paikkaa Kausi 2012–2013: 9 paikkaa Kausi 2014–2015: 11 paikkaa Kausi 2016–2017: 8 paikkaa Kausi 2018–2019: Kausi 2020–2021: 8 paikkaa Kausi 2022–2023: 10 paikkaa Kausi 2024–2025: 7 paikkaa
Toiminta Toimitilat
Monttu
Montun alkutaipale sijoittuu alkuvuoteen 1953 ja silloiseen kauppakorkeakoulurakennukseen, joka sijaitsi kauppaopiston kanssa samassa talossa Aurakatu 11:ssä. Ylioppilaskunnalla oli tuolloin polttava tilaongelma, johon se haki ratkaisua pyytämällä rehtori Niilo Ikolalta lupaa saada käyttää tiettyinä päivinä viikossa koulun tiloja. Vahtimestarille luvattiin maksaa siivoamisesta ja koululle korvausta valosta ja lämmöstä. Keskusteluissa Ikolan kanssa kävi ilmi, että ylioppilaskunnalla oli mahdollisuus saada käyttöönsä kokonaan oma tila - kellarikerroksessa sijaitsevat kaksi koululle tarpeettomiksi jäänyttä laboratoriohuonetta. Tämä mahdollisuus toteutui ja ylioppilaskunnalla oli huhtikuussa 1953 oma kolmenkymmenen neliön kerhohuone. Paikka sai sijaintinsa perusteella nimekseen Monttu.
Ylioppilaskunta ja Monttu muuttivat korkeakoulun mukana Aurakadulta Rehtorinpellolle maaliskuussa 1958. Monttu oli alkuaikoinaan ajanviettopaikka, joka oli auki joka päivä iltamyöhään asti. Montussa oli radio, televisio ja puhelin, siellä oli myös tarjolla virvokkeita, sanomalehtiä sekä ammatillisia aikakauslehtiä. Alusta lähtien Monttu toimi myös railakkaampien opiskelijajuhlien näyttämönä. 1950-luvulla Monttu jouduttiin parikin kertaa sulkemaan määräajaksi juhlimisen aiheuttamien järjestyshäiriöiden vuoksi. Molemmilla kerroilla sulkemisen syynä oli “juhlinnan laatu”, johon rehtori oli pakotettu puuttumaan.
Montussa sijaitsivat myös ylioppilaskunnan kirjakauppa, ylioppilaskuntatuotteita myyvä Wanha Narikka sekä ylioppilaskunnan toimistotilat. Monttu on vuosien aikana käynyt läpi ehkä suurimman yksittäisen muutoksen Aurakadulta Rehtorinpellonkadulle muuton jälkeen. Korkeakoulun lisärakennus valmistui 2002 ja samalla korkeakoulun vanhan puolen kunnostus alkoi, joten myös Monttu oli kunnostettavana koko lukuvuoden 2002–2003 ajan. Ylioppilaskunnan toimisto muutti korjauksen alta korkeakoulun puutalon ensimmäiseen kerrokseen Patriankadulle. Ylioppilaskunta nimesi talon Patriaksi ja sinne siirtyivät hallituksen ja sihteeristön työhuoneet sekä ylioppilaskunnan toimisto. Kirjakauppa ja Wanha Narikka siirtyivät lisärakennuksen uusiin tiloihin, mutta niille osoitettiin huomattavasti entistä pienempi tila, joten Wanhan Narikan tuotevalikoimaa jouduttiin osin karsimaan ja osin yhdistämään kirjakaupan tuotevalikoimiin. Samalla aikaisemmin pelkästään kirjakauppana tunnetun kaupan nimeksi muutettiin Wanha Narikka, eikä erillistä ylioppilaskuntatuotteita myyvää kauppaa enää ollut. Montun juhlien järjestämisestä kunnostusvuonna ylioppilaskunta teki sopimuksen Sedu Koskisen ja SK-ravintoloiden kanssa ensin ravintola Metropolissa ja myöhemmin, kun sen tilat osoittautuivat liian ahtaiksi, ravintola Primassa. Kokonaisen vuosikurssin ensikosketus ylioppilaskunnan juhlahumuun tapahtui poissa ylioppilaskunnan kodista, Montusta.
Parkki
Ylioppilaskunnan pitkäaikainen haave omasta talosta toteutui ensimmäisen kerran vuonna 1984, jolloin se osti omakotitalon Parkinkatu 6:sta. Talon nimeksi tuli Parkki ja se maksoi 440 000 markkaa. Käyttöön Parkki otettiin vuoden 1986 syksyllä pienten vastoinkäymisten ja odotettua laimeamman talkooinnon viivästyttämänä. Kovassa käytössä Parkki rappeutui odotettua nopeammin. Osaltaan asiaan vaikutti luonnollisesti myös talon ikä: olihan Parkki valmistunut vuonna 1946. Jo 1990-luvun loppupuolella selvitettiin varsin ahkerasti erilaisia vaihtoehtoja Parkin kunnostamiseksi. Vuonna 1997 tehtiinkin kevyehkö pintakunnostus ja rakennettiin grillikatos.
Parkinkadun ensimmäisenä talonmiehenä toimi rakennuksen yläkerrassa asuva merikapteeni ja kauppatieteiden ylioppilas Paavo Arpiainen. Parkinkadun toimistotilat olivat ensimmäisessä kerroksessa ja alakerrassa pieni baaripöydällä varustettu tila, jossa oli televisio, videonauhuri ja sauna suihkuineen. Parkinkatu oli monien eri ainejärjestöjen käytössä, kuten laskentatoimen järjestö Aktiivan, AIESEC:n sekä Turun kauppakorkeakoulun reserviupseerien, jonka jäsenistä koostui pääasiassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun reserviupseereista, mutta joka otti jo 1980-luvulla jäsenikseen aliupseereita ja miehistöön kuuluneita sekä asepalvelusta suorittamattomia naisia. Kohokohdiksi muodostuivat myös saunaillat. Alakerrassa seinää koristi Virosta tuotu katukyltti Pargi.
Pintakunnostus ei kuitenkaan auttanut muun muassa lämmitysongelmiin sahanpurueristeiden kaikottua vuosien saatossa ja 2000-luvulle siirryttäessä ylioppilaskunta oli Parkin kanssa jälleen samassa tilanteessa: jotain pitäisi tehdä. Toukokuussa 2003 tehtiin ensimmäinen kuntokartoitus Parkin tilasta ja sen perusteella järjestettiin 23.5.2003 talousseminaari, jossa yhtenä aiheena oli Parkin tulevaisuus. Talousseminaarin jälkeen perustettiin parkkityöryhmä tekemään lisäselvityksiä ja ehdotuksia jatkosta. Näin alkoi tälläkin hetkellä jatkuva Parkkiprojekti.
Ensi töikseen parkkityöryhmä teetti tarkemman kuntokartoituksen, jonka viesti oli selvä: peruskorjaus tulee lähes yhtä kalliiksi kuin uuden talon rakentaminen. Hyvässä kunnossa vanhassa Parkissa oli ainoastaan katto. Mielissä alkoi kypsyä kokonaan uudet, paremmin ylioppilaskunnan käyttöön soveltuvat tilat. Edustajisto päättikin parkkityöryhmän esityksestä 18.11.2003 uuden Parkin rakentamiseen ryhtymisestä. Helmikuussa 2004 järjestettiin urakkakilpailu, jonka perusteella hallitus valitsi 16.3.2004 urakoitsijaksi Varpe Oy:n. Huhtikuussa Valtteri Peltomäki aloitti varainhankkijana parkkiprojektissa tavoitteenaan huimat 200 000 euroa. Toteutunut summa oli tavoitteesta noin neljäsosa, ja se sisälsi myös tavaralahjoituksia. Varoja kerättiin ensisijaisesti myymällä uuden Parkin tiloja yrityksille nimikkotiloiksi.