Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 järjestettiin 13. kesäkuuta – 7. heinäkuuta Länsi-Saksassa.
MM-kilpailujen karsintoihin osallistui 97 maata, joista 14 kelpuutettiin itse lopputurnaukseen. Isäntämaa Länsi-Saksa ja hallitseva mestari Brasilia selviytyivät MM-lopputurnaukseen ilman karsintaa. Turnaus pelattiin uudella kilpailuformaatilla. Joukkueet jaettiin neljään lohkoon, joista kustakin selvisi kaksi parasta toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin ensi kertaa lohkomuotoisena. Toisen kierroksen kahdesta lohkosta ensimmäiseksi sijoittuneet selviytyivät loppuotteluun ja kakkoset pronssiotteluun.
Turnauksessa kilpailtiin kokonaan uudesta pokaalista. Edellisten maailmanmestaruuskilpailujen voittaja Brasilia sai kolmannen mestaruuden myötä omakseen siihen asti kiertäneen Jules Rimet -pokaalin. Uusi palkinto oli nimeltään yksinkertaisesti FIFA World Cup -pokaali. Kisojen voittajaksi selviytyi isäntämaa Länsi-Saksa, joka kukisti loppuottelussa siihen asti loistokkainta peliä esittäneen Hollannin. Pronssia sai Puola, joka voitti pronssiottelussa Brasilian.
Suurimpia tähtiä olivat Länsi-Saksan Gerd Müller ja Franz Beckenbauer sekä Alankomaiden Johan Cruijff. Maalikuninkuuden voitti Puolan Grzegorz Lato 7 maalillaan.
Järjestelyt FIFA myönsi vuoden 1974 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestelyoikeuden Länsi-Saksalle vuonna 1966 Lontoossa pitämässään kokouksessa. Sen ainoana vastaehdokkaana ollut Espanja luopui kilpailusta keskittyäkseen vuoden 1982 MM-turnauksen hakuprosessiin. Turnauksen turvallisuus pyrittiin takaamaan suurin turvatoimin. Syynä oli kaksi vuotta aiemmin kesäolympialaisissa tapahtunut Münchenin verilöyly, jolloin terroristit tappoivat yksitoista urheilijaa. Kaikki ottelut ja joukkueiden majoitustilat olivat korkeasti vartioituja.
Karsinnat
Vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailujen karsintoihin otti osaa 98 maata kuudesta maanosaliitosta, jotka kilpailivat 14 paikasta Saksan turnaukseen. Hallitseva maailmanmestari Brasilia ja isäntämaa Länsi-Saksa selviytyivät MM-lopputurnaukseen ilman karsintaa. Aikakauden merkittävistä jalkapallomaista moni ei selviytynyt karsinnoista MM-lopputurnaukseen. Kisapaikkaa vaille jäivät muun muassa Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Tšekkoslovakia, Neuvostoliitto ja Meksiko. Neuvostoliitto kieltäytyi turnauksen jatkokarsinnassa matkustamasta Chileen, vallankaappauksen vuoksi, ja maa tuomittiin hävinneeksi ottelu.
Joukkueet
Turnauksessa pelasi 16 joukkuetta. Euroopasta oli mukana yhdeksän maata, Etelä-Amerikasta neljä, Pohjois-ja Keski-Amerikasta, Afrikasta ja Oseaniasta yksi. Australian osallistumisen myötä Oseanian jalkapalloliitto oli ensimmäistä kertaa mukana turnauksessa. Aasialaisia maita ei selviytynyt turnaukseen. Euroopassa ja Etelä-Amerikassa ei oltu mielissään muiden maanosien saamista uusista kisapaikoista. Turnauksessa esiintyivät ensimmäistä kertaa Itä-Saksa, Australia, Haiti ja Zaire. FIFA:n uusi puheenjohtaja João Havelange oli yksi tulevaisuuden visionääreistä, joka näki MM-turnauksen valtavan taloudellisen potentiaalin. Hänen johdollaan FIFA katsoi että oli tärkeää haalia kannatusta myös kolmansien maanosien maista. Alkulohkonsa voittanutta Itä-Saksaa lukuun ottamatta yksikään kisadebytanteista ei voittanut MM-turnauksessa yhtään ottelua. Australia kykeni kuitenkin tasaisiin otteluhin perinteisempien jalkapallomaiden kanssa. Zaire ja Haiti taas olivat maidensa diktaattorien avokätisesti tukemia, ja toimivat näin heidän kansainvälisinä äänitorvinaan.
Stadionit Turnauksen ottelut pelattiin yhdeksässä eri kaupungissa, yhdeksällä stadionilla. Loppuottelu pelattiin Münchenissä.
Länsi-BerliiniMünchenStuttgartOlympiastadionOlympiastadionNeckarstadion Kapasiteetti: 86 000 Kapasiteetti: 77 573 Kapasiteetti: 72 200GelsenkirchenParkstadion Kapasiteetti: 72 000DüsseldorfRheinstadion Kapasiteetti: 70 100FrankfurtWaldstadion Kapasiteetti: 62 200HampuriHannoverDortmundVolksparkstadionNiedersachsenstadionWestfalenstadion Kapasiteetti: 61 300 Kapasiteetti: 60 400 Kapasiteetti: 53 600
Ottelut Alkulohkot Lohko 1
Isäntämaa Länsi-Saksan kanssa samassa lohkossa pelasivat Chile, Australia ja Itä-Saksa. Se, että Itä-Saksa ja Länsi-Saksa arvottiin samaan alkulohkoon, tarkoitti sitä, että turnauksessa ei voitu välttyä siltä, että joukkueiden välistä koitosta tuli leimaamaan kylmän sodan aikainen maailmanpolitiikka. Samassa lohkossa pelasi lisäksi Chile, jossa Augusto Pinochetin sotilasjuntta oli kaapannut vallan vasemmistolaiselta presidentiltä Salvador Allendelta. Kaksi viikkoa kaappauksen jälkeen Chilen oli ollut määrä kohdata Neuvostoliitto turnauksen jatkokarsinnassa, mutta Neuvostoliiton joukkue kieltäytyi matkustamasta Chileen.
Turnauksen avausottelussa Länsi-Saksa kohtasi Chilen. Länsi-Saksa voitti ottelun reilun vartin pelin jälkeen syntyneellä Paul Breitnerin kaukolaukausmaalilla. Maalin jälkeen ottelu sujui suhteellisen tapahtumaköyhänä. Isäntämaan suhteellisen vaisut otteet avausottelussa aiheuttivat kotikatsomossa huolta turnauksen jatkosta. Seuraavassa ottelussa Länsi-Saksa voitti Australian maalein 3-0, mutta australialaisia ei muutenkaan pidetty saksalaisyleisön silmissä kummoisena vastustajana. Itä-Saksa onnistui avausottelussaan kukistamaan Australian maalein 2-0. Seuraavana Itä-Saksaa vastaan asettui Chile. Ottelun poliittisesta taustasta huolimatta ottelutapahtuma sujui rauhallisesti katsomossa olleista mielenosoittajista huolimatta. Itse ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen.
Lohkon viimeisellä kierroksella kohtasivat Itä-Saksa ja Länsi-Saksa. Länsi oli ottelussa ehdoton suosikki, ja se oli jo varmistanut jatkopaikkansa turnauksessa, mutta idässä jalkapalloilu oli nostanut merkittävästi tasoaan. Ottelussa oli alusta lähtien nähtävissä, että Länsi-Saksa ei tule helppoa voittoa saamaan. Lännen peli ei kulkenut, ja lopulta runsaat kymmenen minuuttia ennen ottelun päätöstä Jürgen Sparwasser vei Itä-Saksan 1-0 johtoon. Itä-Saksan länteen lähettämä tarkkaan valikoitu tuhatpäinen kannattajajoukko juhli. Maali jäi ottelun ainoaksi kotiyleisön tyrmistykseksi. Itä-Saksan ja Länsi-Saksan kohtaaminen vuoden 1974 MM-turnauksessa jäi ainoaksi maiden välillä. On ollut vuosikausien väittelyn aihe, hävisikö Länsi-Saksa ottelun tahallaan, jotta se välttyisi kohtaamasta Hollannin joukkuetta jo jatkolohkovaiheessa.
Lohko 2
Turnauksen 2 lohkon muodostivat Jugoslavia, Skotlanti, Brasilia ja Zaire. Zaire oli ensimmäinen Saharan eteläpuolisen Afrikan maa, joka selviytyi MM-lopputurnaukseen. Jugoslavialaisen Blagoje Vidinićin valmentamalta Zairelta ei kisoissa odotettu paljoa. Se hävisi ensimmäisen ottelunsa Skotlannille vielä siedettävin lukemin 2-0, mutta seuraavassa ottelussa Jugoslavia voitti sen maalein 9-0. Viimeiseen otteluun Zaire paransi otteitaan, häviten Brasilialle vain 3-0. Brasilialle kyseinen voitto oli juuri tarpeeksi, jotta se selviytyi jatkoon, sillä kaikki muut lohkon ottelut päättyivät tasatulokseen. Sekä Jugoslaviaa, että Skotlantia vastaan Brasilia oli pelannut 0-0 tasapelin. Jugoslavian ja Skotlannin välinen ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen. Brasilialle maalinteko turnauksessa oli ollut tehotonta, eikä viimeinenkään ottelu Zairea vastaan ollut lupauksia herättävä. Brasilialla oli edellisten kisojen finaalijoukkueesta mukana enää Rivelino, Jairzinho ja Piazza. Jugoslavian murskavoitto Zairesta takasi sille lohkovoiton. Brasilialle riitti jatkoon pääsyyn suurempi voitto Zairesta, kuin mihin Skotlanti oli yltänyt.
Lohko 3
Hollanti, Bulgaria, Ruotsi ja Uruguay muodostivat turnauksen kolmannen lohkon. Joukkueista Hollanti tiedettiin kovaksi, se oli noussut nopeasti suureksi jalkapallomaaksi edellisten kymmenen vuoden aikana, vaikkakin sen selviytyminen turnaukseen oli pienestä kiinni. Ratkaisevassa karsintaottelussa Belgialta hylättiin paitsiona yksi maali, joidenkin mielestä väärin perustein, mutta 0-0 tasatulos riitti Hollannille MM-kisapaikkaan.
Avausottelussaan Hollanti kohtasi Uruguayn. Hollanti voitti ottelun kahdella Johnny Repin viimeistelemällä maalilla 2-0. Hollanti tuhlasi ottelussa runsaasti maalipaikkoja ja olisi saattanut voittaa ottelun enemmänkin, mutta joukkueen otteista paistoi toisinaan ylimielisyys, mihin MM-turnauksessa ei ole varaa. Joukkueen tähtipelaajista Piet Keizer ja Johan Cruyff eivät juuri tulleet keskenään toimeen, eikä Cruyff juurikaan halunnut syötellä Keizerille. Valmentaja Rinus Michels marssitti kuitenkin molemmat pelaajat kentälle seuraavassa ottelussa Ruotsia vastaan. Ruotsi pelasi omassa avausottelussaan tasatuloksen Bulgarian kanssa, ja samaan tulokseen Ruotsi venyi myös Hollantia vastaan. Viimeisen kierroksen ottelussa Bulgarian ja Hollannin välillä Hollannin Johan Neeskens teki ensimmäisellä puoliajalla kaksi maalia rangaistuspotkusta, ja toisella puoliajalla Hollanti teki vielä kaksi maalia lisää. Lopputulos oli 4-1 Hollannin hyväksi, mikä takasi sille lohkovoiton. Toisena maana lohkosta selviytyi jatkoon Ruotsi, joka voitti viimeisen kierroksen ratkaisevassa ottelussa Uruguayn maalein 3-0.
Lohko 4
Turnauksen C-lohkossa pelasivat Puola, Argentiina, Italia ja Haiti. Italia oli avausottelussaan Haitia vastaan ehdoton ennakkosuosikki. Avausmaalia odoteltiin kuitenkin ottelun toiselle puoliajalle, jolloin Haitin Emmanuel Sanon iski ottelun ensimmäisen maalin Italian maalivahti Dino Zoffin taakse. Maalin jälkeen Italia heräsi, ja Gianni Rivera tasoitti ottelun, ja myöhemmin Romeo Benetti ja Pietro Anastasi lisäsivät Italian johdoksi 3-1, mikä jäi myös lopputulokseksi. Italia voitti ottelun, mutta sen peliesitys ei juuri vakuuttanut. Ottelun jälkeen Haitin Ernst Jean-Joseph jäi kiinni dopingtestissä, kun hän oli tietämättään ottanut vääriä astmalääkkeitä. Haitin viranomaiset hakivat hänet joukkueen leiristä ja lennättivät kotiin. Haitin joukkue oli epätietoinen Jean-Josephin kohtalosta, mutta muutamaa päivää myöhemmin tämä soitti Haitin joukkueen hotellille ja ilmoitti olevansa elossa.
Lohkon toisessa avausottelussa kohtasivat Puola ja Argentiina. Puola oli edellisen olympiaturnauksen mestari ja joukkue oli yksi turnauksen suosikeista. Ensimmäisessä ottelussa esiin nousi Grzegorz Lato, joka jo ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana iski maalin ja syötti toisen. Toisen puoliajan aikana Lato osui vielä kertaalleen. Lopputulos oli 3-2 Puolan hyväksi.
Toisen kierroksen otteluissa Puola voitti Haitin vaikeuksitta 7-0. Toisessa ottelussa Italia kohtasi Argentiinan. Ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen, mikä tarkoitti että Italian jatkoon pääsy vaatisi viimeisellä kierroksella todennäköisesti vähintään tasapelin kovassa vireessä olevaa Puolan joukkuetta vastaan, sillä oli oletettavissa että Argentiina tulee kukistamaan Haitin. Stuttgartissa pelattua Puolan ja Italian välistä ottelua hallitsi Puola. Avausjakson lopulla Andrzej Scarmach vei Puolan johtoon ja vielä ennen taukoa Kazimierz Deyna lisäsi Puolan johtoa. Fabio Capellon kavennus toi Italian vielä maalin päähän ottelun lopussa, mutta Puolan johto piti ja 2-1 voitolla se varmisti itselleen lohkovoiton. Lohkon kakkoseksi selviytyi Argentiina, joka viimeisellä kierroksella voitti Haitin 4-1.
Jatkolohkot Lohko A
Hollannin edetessä turnauksessa jatkolohkoon vakuuttavin ottein, houkutti maajoukkueen menestys kymmeniä tuhansia hollantilaisia kannattajia Länsi-Saksaan. Jatkolohkon avausottelu Argentiinaa vastaan pelattiin Gelsenkirchenissä. Hollannin Johan Cruyff aloitti ottelussa maalinteon kymmenen minuutin kohdalla ja Ruud Krol lisäsi 25. minuutilla Hollannin johtoa. Argentiina ei missään kohtaan ottelua kyennyt vastaamaan hollantilaisten vauhtiin. Toisella puoliajalla Johnny Rep iski kolmannen maalin Cruyffin keskityksestä, ja vielä ennen ottelun loppua Cruyff viimeisteli kaukolaukauksella loppulukemiksi 4-0. Viimeistään vaivaton voitto Argentiinasta teki Hollannista turnauksen suurimman mestarisuosikin.