Isojärvisimpukka (Anodonta cygnea) on Suomen suurikokoisin makean veden simpukkalaji.
Koko ja ulkonäkö Lajin kuori on ohut, ruskea- ja vihreäraidallinen, kuoren toinen pää on terävähkö, eikä kuoressa ole lukkohampaita. Kuori kasvaa yleensä 12–16-senttiseksi ja joskus suuremmaksikin.. Naturhistoriska riksmuseet. Isojärvisimpukka voi elää parikymmentä vuotta vanhaksi. Iän voi arvioida laskemalla kuoren renkaita.
Levinneisyys Isojärvisimpukka on tyypillisesti eurooppalainen laji, jota tavataan Britteinsaarilta Uralille; itäisempi esiintyminen on epävarmaa. Suomessa levinneisyys on painottunut etelään.
Elinympäristö
Isojärvisimpukan elinympäristöä ovat pääasiassa pienet vesistöt, kuten lammet ja pienet järvet, mutta sitä voi tavata myös isommissa järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Sitä tavataan myös kanavissa ja tekoaltaissa. Laji näyttää suosivan vesistöjä, joille on ominaista korkea happipitoisuus, joissa ei ole kelluvaa kasvillisuutta ja joissa on hedelmällisiä pohjasedimenttejä. Laji ei siedä huonoja ympäristöolosuhteita, ja sitä voidaan käyttää puhtaan veden bioindikaattorina. Jos sitä esiintyy, se on usein ainoa näillä alueilla elävä simpukkalaji. Laji pystyy käyttämään monenlaisia isäntäkaloja (sekä vieraslajeja että alkuperäisiä kaloja) toukkien leviämiseen ja metamorfoosiin.
Lisääntyminen
Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöittymisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidotoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie. pienoiskuva|150px|Glokidiotoukan kaavakuva Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emosimpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.
Ravinto
Isojärvisimpukka myllää pohjaa jalallaan ja syö sieltä nousevaa pieneliöstöä.
Lähteet
Aiheesta muualla https://suomenluonto.fi/uutiset/simpukan-ian-voi-laskea-vuosirenkaista/ https://laji.fi/taxon/MX.212405
Luokka:Jokisimpukat