2020-luku on nykyinen kuluva vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 2020 ja päättyy 31. joulukuuta 2029. Vuosikymmen on 2000-luvun kolmas vuosikymmen.
Vuosikymmenen alussa alkoi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut. Suomi liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi vuonna 2023. Ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa vuosikymmenen aikana miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Sitran raportin Megatrendit 2023 mukaan vuosikymmenen suuria kehityskulkuja ovat luonnon kantokyvyn mureneminen, demokratian kamppailu, kilpailu digivallasta sekä talouden ja hyvinvoinnin haasteet.
Pariisin ilmastosopimuksessa maapallon lämpeneminen on pyritty rajaamaan korkeintaan 1,5 asteeseen. Jotta tavoite saavutettaisiin, maailmanlaajuisten hiilipäästöjen tulisi puolittua vuosikymmenen aikana. Nykyisillä päästöillä ilmasto on lämpenemässä 2,2-2,4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Ekosysteemien tila heikkenee 2020-luvulla nopeammin kuin koskaan, mikä vaikuttaa myös maailman ruoantuotantoon. YK yrittää sopia toimista, joilla maailman valtiot saisivat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäytettyä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Vuosikymmenellä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump edusti lännen liberaalia taloutta, kun taas Kiina ja sen ystävänsä Venäjä valtiokapitalistista taloutta. Tekoäly nousi merkittäväksi keskustelunaiheeksi vuosikymmenellä.
Ympäristö
Vuosikymmenen merkittävä kysymys on ilmaston lämpeneminen. Tiedepaneeli IPCC:n mukaan maailman hiilipäästöjen tulisi vähentyä 45 prosentilla 2020-luvun aikana, jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa noin 1,5 celsiusasteeseen. Nykyisillä päästöillä ilmasto on lämpenemässä 2,2 asteella. Euroopan unionin tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Maailman luontokadon suurimmat syyt ovat eliöiden hyödyntäminen kuten liikahakkuu ja ylikalastus, ilmastonmuutos ja saasteet. Montrealin luontokokouksessa 2022 maailman valtiot yrittivät sopia tavoitteista, joilla luonnon köyhtyminen saataisiin pysähtymään vuoteen 2030 mennessä.
WWF:n raportin mukaan maailman metsiä häviää keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Maailman metsäkato on vuoden 2021 monikansallisen sopimuksen mukaan tarkoitus pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.
Eurooppaa koetteli kesällä 2022 ennätyksellinen kuumuus. Kuivuus sytytti metsäpaloja, kuivasi jokia ja vaikeutti maataloutta, teollisuutta ja energiantuotantoa. Kuivuudesta kärsi lähes kaksi kolmasosaa Euroopan maapinta-alasta. Kuivuusjakso oli mahdollisesti pahin 500 vuoteen. Kesällä 2023 pohjoisella pallonpuoliskolla koettiin kuumuusaaltoja, jotka aiheuttivat muun muassa mittavia maastopaloja Etelä-Euroopassa. Koko maailmassa mitattiin ennätyskorkeita lämpötiloja sekä maalla että meressä. Lämpöaallot olivat ilmastonmuutoksen pahentamia. World Weather Attributionin arvion mukaan samanlaisia kuumuusaaltoja tulee tapahtumaan 2–5 vuoden välein, jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta.
Politiikka
pienois|pysty=0.6|Uusi koronavirus, SARS-CoV-2, aiheutti maailmanlaajuisen COVID-19 -pandemian. Koronaviruspandemia ja maailmanpolitiikka
Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanista alkunsa saanut uusi koronavirus, SARS-CoV-2, aiheutti pandemian, joka aiheutti yli sata miljoonaa tartuntaa ja miljoonia kuolemia ympäri maailmaa. Pandemian takia moniin maihin, myös Suomeen, julistettiin poikkeustila.
Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut. Kansalaisvapauksien tilaa eri maissa arvioivan Freedom Housen mukaan yli puolet maapallon väestöstä elää maissa, joissa yhteiskunnalliset vapaudet on tukahdutettu osittain tai kokonaan. Tutkimuslaitoksen luokittelussa vain Suomi, Ruotsi ja Norja ovat täysin vapaita maita.
Aasia
pienois|Gazan sota 2023–. Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2021 Afganistanista, jota se oli miehittänyt lähes 20 vuotta. Afganistanin länsimaiden tukema hallinto menetti valtansa Talibanille vain muutamassa kuukaudessa. Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.
Xi Jinpingin johtama Kiina on kehittynyt yksinvaltaiseen suuntaan. Kiina on myöntänyt luottoa kehittyville maille ja tehnyt niihin investointeja, mikä on saanut useat maat myötäilemään Kiinan kantoja kansainvälisessä politiikassa. Xinjiangissa eli Kiinan Turkestanissa Kiinan hallinto sortaa muslimiväestöä. Jopa miljoona uiguuriväestöön kuuluvaa ihmistä on suljettu keskuksiin, joissa teetetään pakkotyötä.
Intian pääministeri Narendra Modi valittiin kolmannelle kaudelle vuoden 2024 parlamenttivaaleissa. Hänen johtamansa Intian kansanpuolue voitti vaalit, muttei kykene enää muodostamaan enemmistöhallitusta ilman apupuolueita. Kansanpuolue oli ennen vaaleja vaikeuttanut opposition toimintaa pidättämällä oppositiojohtajia ja jäädyttämällä -puolueiden pankkitilejä. Vaalituloksen voidaan katsoa vahvistavan Intian demokratiaa, jota yksinvaltaistuminen on uhannut. Vuonna 2021 Freedom House laski raportissaan Intian luokituksen vapaasta demokratiasta osittain vapaaksi. Ruotsalainen V-Dem Institute puolestaan määritteli maan vaaliautokratiaksi. Vuonna 2026 Intia ja Euroopan unioni solmivat vapaakauppasopimuksen, jota oli neuvoteltu vuodesta 2007 alkaen.
Hamasin hyökkäys Israeliin 2023 alkoi Gazan kaistalta 7. lokakuuta 2023. Iranin sota 2026 alkoi 28. helmikuuta 2026 Yhdysvaltojen ja Israelin iskettyä Iraniin.
Amerikka
Yhdysvalloissa George Floydin kuolema pidätystilanteessa aiheutti vuonna 2020 kuukausia kestäneitä protesteja poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan ympäri maailmaa.
Vuonna 2021 Yhdysvaltain presidentivaalit hävinneen Donald Trumpin puheet saivat osan hänen kannattajistaan hyökkäämään kongressitaloon. Demokraattien Joe Biden astui presidentin virkaan. Poliittinen kahtiajako jatkui Yhdysvaltain politiikassa. Kristillinen oikeisto vahvistui Yhdysvalloissa edellisen vuosikymmenen aikana. Kristillisen nationalismin kannatus liittyi myös salaliittoteorioita yhdistelevän Qanon-liikkeen kannatukseen.
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi vuonna 2022 päätöksen Roe vastaan Wade. Naisen aborttioikeus palasi näin osavaltioiden päätettäväksi. Useat republikaanienemmistöiset osavaltiot kielsivät abortin käytännössä kokonaan. Pian päätöksen jälkeen puolessa Yhdysvaltain osavaltioista abortin saamista oli rajoitettu voimakkaasti.
Donald Trump valittiin uudelleen presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa, ja hän astui virkaansa vuonna 2025.
Eurooppa
pienois|Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022. pienois|Suomen pääministeri Sanna Marin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Brexit astui voimaan vuoden 2020 alusta eli Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II kuoli vuonna 2022 hallittuaan 70 vuotta. Hänen seuraajansa on Charles III. Vuonna 2024 työväenpuolue päätti konservatiivien 14 vuoden valtakauden ja voitti vuoden 2024 parlamenttivaalit. Pääministeriksi tuli Keir Starmer.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Venäjän toiminta oli jatkoa vuoden 2014 Krimin valtaukselle ja Itä-Ukrainan sijaissodalle. Yhdysvallat ja muut maat toimittivat Ukrainalle muun muassa panssariajoneuvoja ja ohjuksia.https://www.ifw-kiel.de/fileadmin/Dateiverwaltung/IfW-Publications/-ifw/Kiel_Working_Paper/2022/KWP_2218_Which_countries_help_Ukraine_and_how_/KWP_2218_Version5.pdf Presidentti Vladimir Putinin johtama, entistä autoritaarisempi Venäjän hallinto perusteli sotaa valtiollisella propagandalla, johon sisältyy etupiiriajattelua, slaavilaista nationalismia ja konservatiivisuutta. Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean länttä haastava liitto voimistui maailmanpolitiikassa.
Venäjän kaasutoimitusten tyrehtyminen vuonna 2022 johti Euroopassa energian hintojen lyhytaikaiseen kohoamiseen. Euroopan unionin tavoitteena on päästä irti venäläisen öljyn ja maakaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä.
Pohjois-Makedonia liittyi Natoon maaliskuussa 2020. Suomi pääsi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023 ja Ruotsi maaliskuussa 2024. Kroatia otti euron käyttöön maan valuuttana vuonna 2023 ja liittyi Schengen-alueeseen. Romania ja Bulgaria liittyivät Schengen-alueeseen vuonna 2025. Bulgaria tuli osaksi euroaluetta vuonna 2026.
Maailman väestö
YK:n ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön ennustetaan kasvavan kolmanneksella. Euroopassa väestömäärä pysyy ennallaan ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Pohjois-Amerikan väestön ennustetaan kasvavan. Intia ohitti Kiinan väkiluvultaan maailman suurimpana maana vuonna 2023.
Maailman väestö on ikääntynyt. Vuonna 2020 maailmassa oli ensimmäistä kertaa yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 5-vuotiaita.
Tiede ja tekniikka
thumb|Virtuaalitubettajat ovat online-viihdyttäjiä, jotka käyttävät animoituja virtuaalisia avatareja suoratoistoon ja videosisällön luomiseen, ja he nousivat valtavirtaan 2020-luvulla. pienois|Tesla Model 3. Aurinko- ja tuulivoiman kustannukset laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2022 85 prosentilla.
Suosittuja sosiaalisen median palveluja ovat muun muassa WhatsApp, Youtube, Facebook, Instagram ja Tiktok. Podcastien eli internetin kautta kuunneltavien ohjelmien kuuntelusta tuli vuosikymmenen alussa entistä suositumpaa.
Nasan Perseverance-mönkijä laskeutui Marsiin vuonna 2021. James Webb -avaruusteleskooppi lähetti ensimmäisen kuvansa vuonna 2022. Kansainvälinen avaruusasema on toiminnassa vuoteen 2030 saakka. Aseman korvaajaksi suunnitellaan kaupallista avaruusasemaa Starlabia, joka tarkoitus laukaista vuonna 2028.
Sähköautojen ja sähköpotkulautojen suosio kasvoi.
Tekoäly kehittyi voimakkaasti. Yhdysvaltalainen tekoälytutkimuskeskus OpenAI lanseerasi marraskuussa 2022 ChatGPT:n, josta tuli nopeasti hyvin suosittu keskustelubotti ja virtuaaliavustaja.
Muoti
pienois|pysty|Vuoden 2020 dark academia -muotia. 2020-luvun muotiin ovat vaikuttaneet ainakin 1960–2000-lukujen trendien kertaaminen sekä koronaviruspandemia. Etenkin nuorisomuodissa näkyvillä ovat olleet myös erilaiset pukeutumisen alakulttuurit, kuten dark academia. 2020-luvun alussa eri trendit ovat levinneet myös sosiaalisen median, etenkin Tiktokin kautta. Tyköistuvia pillifarkkuja muodikkaampia ovat 2020-luvulla olleet leveämmät farkut ja muut housut. Myös muun muassa trenssit, neuleet, saappaat ja pienet laukut ovat olleet muodissa.
Koska koronaviruspandemian aikana ihmiset viettivät aiempaa enemmän aikaa kotona, suosioon nousivat mukavat oloasut sekä maalaisromanttinen pukeutumistyyli, niin sanottu mökkityyli. Julkisilla paikoilla kasvomaskien käyttösuositukset ja -pakot lisäsivät niin kertakäyttöisten kuin kankaisten kasvomaskien käyttöä, minkä seurauksena maskeihin ilmestyi eri pohjavärejä ja kuvioita. Koronapandemian ohella jo edellisellä vuosikymmenellä alkanut Free the Nipple -liike, jonka tavoitteena on ei-seksualisoida naisten rinnat, on saanut jotkut naiset viettämään aiempaa enemmän aikaa ilman rintaliivejä.
Aiempaa sukupuolineutraalimpi pukeutuminen on kasvattanut suosiotaan. Aiemmin lähinnä naisten muodissa olleisiin, mutta viime vuosina myös miehillä yleistyneisiin piirteisiin kuuluvat ainakin kukkakuosit, polvipituiset hameet, pastellisävyt ja kirkkaat värit.
Musiikki
pienois|pysty|Taylor Swift on eräs 2020-luvun menestyneimmistä kevyen musiikin artisteista. Edellisen vuosikymmenen tapaan popin, rapin ja elektronisen musiikin suosio on jatkunut 2020-luvulla. Erityisen suosittuja artisteja ovat olleet muun muassa Ariana Grande, Bad Bunny, Billie Eilish, BTS, Drake, Dua Lipa, Harry Styles, Sabrina Carpenter ja The Weeknd. Taylor Swiftin suursuosio poptähtenä jatkui.
Elokuva ja televisio
Vuosikymmenen toistaiseksi menestyneimmät elokuvat ovat:
Avatar: The Way of Water (2022) Spider-Man: No Way Home (2021) Demon Slayer: Mugen Train (2020) Ne Zha 2 (2025)