Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (2. heinäkuuta 1885 Tuusula – 19. lokakuuta 1948 Helsinki)Blomstedt s.226-227 oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa vuosina 1919–1928 ja sitten Helsingin yliopistossa vuosina 1935–1948.
Elämä Arno Cederbergin vanhemmat olivat kirkkoherra, lääninrovasti Johan Anders Cederberg (1852–1915) ja Minna Elisabeth Hjelt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Joensuun lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa teologisen alkututkinnon 1904 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, filosofian maisteriksi 1910 , filosofian lisensiaatiksi 1912 ja filosofian tohtoriksi 1914.Ylioppilasmatrikkeli 1903, matrikkelinumero 28540Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Johan Anders Cederberg
Helsingin yliopistosta tohtoriksi väitellyt Cederberg siirtyi 1919 vuonna Viroon, missä hän oli Tarton yliopiston kotimaisen ja pohjoismaisen historian professorina 1920–1928. Hän oli merkittävässä asemassa kun vastaitsenäistyneen Viron historiantutkimusta ja -opetusta sekä arkistolaitosta organisoitiin: Tallinnan ja Tarton valtionarkistot perustettiin pitkälti hänen suunnitelmiensa mukaan, ja hänen aloitteestaan syntyivät myös Viron historiallinen yhdistys Akadeemiline Ajaloo Selts sekä historiallinen aikakauskirja Ajalooline Ajakiri. Lisäksi hän oppi viron nopeasti ja luennoi viroksi. Työskenneltyään vuosikymmenen Virossa Cederberg palasi Suomeen. Hän oli Helsingin yliopistossa yleisen historian vt. professorina vuodesta 1929, Suomen ja Baltian historian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1934–1935 ja Suomen ja Skandinavian historian professorina 1935–1948.Henkilötietoja. 50 vuotta, Aamulehti, 02.07.1935, nro 173, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 05.07.2025
1700-luvun historiaan keskittynyt Cederberg oli tutkijana antikvaarityyppi, joka keskittyi pikkutarkkoihin arkistotutkimuksiin ja uusien lähdelöytöjen tekemiseen. Hänen tuotannostaan valtaosa koostuukin artikkeleista ja lyhyistä yksittäistutkimuksista. Cederberg suhtautui myös hyvin kriittisesti 1920–1930-lukujen kulttuurihistorialliseen suuntaukseen, joka pyrki laajojen kokonaisuuksien tutkimiseen ja suuriin synteeseihin. Cederbergin pääteos on kaksiosainen Suomen historia vapaudenajalla (1942–1947), johon hän huipensi elämänmittaisen tutkimustyönsä 1700-luvun parissa.
Arnop Cederberg oli naimisissa 1920–1942 Solfrid Charlotta Maria Lagerheimin (k. 1942) kanssa ja vuodesta 1946 Ruth Ida Maria Fursgrenin kanssa.
Julkaisut Julkaissut runsaasti artikkelita ja kirjallisuutta nimellä A. R. Cederberg; nimellä A. R. Saarenseppä artikkeleita sekä teokset Piirteitä Tohmajärven seurakunnan kirkollisista oloista vuosina 1721-1809. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1911 Kuvauksia Pohjois-Karjalan maataloudellisista oloista. 1, Vuoden 1800:n vaiheille, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura, 1912. Sarja:Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisuja;
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla A. R. Cederberg : Valtiollisen itsenäisyysajatuksen leviäminen Suomessa 1780-luvulla I, Helsingin Sanomat, 3.4.1931, nro 91, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot A. R. Cederberg : Valtiollisen itsenäisyysajatuksen leviäminen Suomessa 1780-luvulla II, Helsingin Sanomat, 5.4.1931, nro 92, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Pikku vihan aikoina toimivat suomalaiset tarmokkaasti maan olojen järjestämiseksi. Vallalla oleva käsitys tämän ajan suomalaisten passiivisuudesta ei perustu tosiasioihin. Prof. A. R. Cederberg piti eilen Tampereen Historiallisen Seuran kokouksessa uusia näköaloja avaavan esitelmän suomalaisista mielialoista pikku vihan aikoina, Aamulehti, 25.4.1936, nro 111, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Tarton yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1948 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit