Käräjäsaarna oli lakisääteinen saarna, joka pidettiin jumalanpalveluksessa kirkossa tai käräjäpaikalla ennen varsinaisten käräjien alkamista. Siitä säädettiin vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 pykälässä ja kuninkaallisessa päätöksessä 17. joulukuuta 1697, sen 7 pykälässä.Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919. Oikeudenkäymiskaaressa säädettiin:
Käräjäpäivänä pitää kihlakunnan tuomarin ja lautakunnan olla varhain käräjäpaikassa, ja viimeistään kello yhdeksän aamulla. Jos hän sen laiminlyö ja ei ennen kello kahtatoista tule, sakoitettakoon kymmenen talaria, pitäjän vaivaisille yksinänsä. Ennenkuin Oikeus istuu, on jumalanpalvelus pidettävä. Sitten julistakoon kihlakunnan tuomari käräjät ja käräjärauhan, ja lukekoon julkisesti ne säännöt, jotka yhteiselle kansalle ovat käräjissä julistettavat...Oikeudenkäymiskaari 2:3.
Kuninkaallinen päätös ja selitys sääti: Saarnat varsinaisissa käräjissä ovat pidettävät kirkossa, jos se on lähellä käräjäpaikkaa; mutta jos se on 1/4 peninkulmaa edempänä, on saarna pidettävä itse käräjäpaikassa.Kuninkaallinen päätös 17.12.1697, 7 §.
Suomessa oikeudenkäymiskaaren 2 luku muutettiin ja samalla käräjäsaarna siirtyi historiaan lailla 459/1970, joka tuli voimaan vuoden 1971 alussa.Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, 459/1970.
Lähteet
Luokka:Oikeushistoria Luokka:Prosessioikeus Luokka:Kirkkohistoria Luokka:Kristinuskon historia Suomessa Luokka:Kristilliset lait