Marilyn Monroe

Marilyn Monroe ([], alk. Norma Jeane Mortenson; ) oli yhdys­valtalainen elo­kuva­näyttelijä, laulaja ja malli. Monroe on kaikkien aikojen tunnetuimpia filmi­tähtiä ja seksi­symboleita.

Monroen syntymä­nimi oli Norma Jeane Mortenson, mutta pian syntymän jälkeen suku­nimi vaihdettiin Bakeriksi. Hän otti vuonna 1946 taiteilija­nimekseen Marilyn Monroe ja virallisti sen vuonna 1956. Monroella oli rikkinäinen lapsuus, ja hän asui usein orpo­kodissa tai sijais­vanhempien luona.

Monroe aloitti 16-vuotiaana uransa mallina, mikä johti ensimmäiseen elo­kuva­sopimukseen vuonna 1946. Monroen varhaiset roolit olivat pieniä, mutta hänen suorituksensa elo­kuvissa Asfaltti­viidakko ja Kaikki Eevasta (1950) saivat hyvän vastaanoton. Hänen komediennen kykynsä tulivat esille menestyselo­kuvissa Herrat pitävät vaaleaveriköistä (1953), Kuinka miljonääri naidaan (1953) ja Kesäleski (1955), ja hänestä tuli yksi Holly­woodin ja samalla koko maailman palvotuimmista tähdistä.

Monroen luokittelu ”tyhmäksi blondiksi” rajoitti hänen ura­mahdollisuuksiaan, joita hän yritti aktiivisesti laajentaa. Hän opiskeli Actors Studiossa ja perusti oman tuotanto­yhtiön Marilyn Monroe Productions. Kriitikot kehuivat hänen rooli­suoritustaan elo­kuvassa Bussipysäkki (1956), ja hän sai parhaan nais­pää­osan Golden Globe -palkinnon roolistaan elo­kuvassa Piukat paikat (1959).

Monroe oli naimisissa kolmesti. Hänen elämänsä viimeisiä vuosia leimasivat terveys­ongelmat, riippuvuudet sekä hankalan työ­toverin maine. Monroe kuoli 36-vuotiaana barbituraattien yli­annostukseen. Viralliseksi kuolin­syyksi annettiin ”todennäköinen itse­murha”, mutta onnettomuutta tai henki­rikosta ei myöskään ole suljettu pois.

American Film Institute nimesi vuonna 1999 Monroen vuosisadan kuudenneksi merkittävimmäksi naiselokuvatähdeksi. Monroe sai vuonna 1960 elo­kuva­urastaan tähden Hollywood Walk of Famelle osoitteeseen 6774 Hollywood Boulevard.

Lapsuus ja nuoruus

Syntymä

pienois|pysty|vasen|Vauva­ikäinen Norma Jeane Baker.

Norma Jeane Mortenson syntyi Los Angelesin yleissairaalassa 1. kesä­kuuta 1926.Spoto 1993, s. 33. Hän oli Gladys Pearl Bakerin, o.s. Monroen kolmas lapsi.Riese & Hitchens 1988, s. 33. Hänen sisarus­puoliaan olivat nuorena kuollut Robert (lempinimeltään Jack, 1918–1933) ja Berniece (1919–2014) Gladysin edellisestä avio­liitosta John Newton Bakerin kanssa. Gladys oli avioitumisen aikaan vasta 15-vuotias, Baker yhdeksän vuotta vanhempi.Banner 2012, s. 19.

Avioliitto päättyi eroon sen jälkeen, kun Gladys oli syyttänyt miestään väkivaltaisuudesta; Baker puolestaan syytti vaimoaan säädyttömästä käytöksestä. Ero tuli voimaan toukokuussa 1923, jonka jälkeen Baker palasi lastensa kanssa kotiseudulleen Kentuckyyn. Gladys, joka oli itse kasvanut epävakaassa kodissa ja haluton toimimaan kotiäitinä, antoi lastensa jäädä Bakerin huostaan.Spoto 1993, s. 27, 28. Sisarestaan Monroe sai tietää 12-vuotiaana ja tapasi tämän ensimmäisen kerran vasta lähes aikuisena. Eron jälkeen Gladys työskenteli filmin­leikkaajana Consolidated Film Industries -yhtiössä.Banner 2012, s. 24, 25, 72.

Norma Jeanen syntymä­todistukseen kirjattiin suku­nimeksi Mortenson, joka oli Gladysin uuden avio­miehen Martin Edward Mortensenin suku­nimi, tosin väärin kirjoitettuna.Havers & Evans 2010, s. 28, 29. Hänen toinen etu­nimensä kirjoitettiin usein ja kirjoitetaan joskus edelleen lyhyemmin ’Jean’ – jopa Monroen ystävät ja avio­miehet luulivat aikoinaan sen olleen oikea kirjoitus­muoto.Churchwell 2004, s. 167–169.

Isän henkilöllisyys

Monroen isän henkilöllisyydestä ei kymmeniin vuosiin ollut varmuutta. Hänen syntymä­todistuksessaan isäksi on nimetty ”Edward Mortenson” ja tämän asuin­paikaksi ”tuntematon”.Churchwell 2004, s. 171; Havers & Evans 2010, s. 20. Gladys Baker oli avioitunut Mortensenin kanssa vuonna 1924, mutta he olivat eronneet ennen Gladysin raskautta. Tytön kaste­todistuksessa suku­nimeksi on merkitty Baker, ensimmäisessä avio­liitto­luvassa taas Mortensen.Churchwell 2004, s. 174. Useat Monroen elämä­kerran kirjoittajat ovat esittäneet, että Gladys Baker käytti entisen miehensä nimeä välttääkseen aviottoman lapsen leimaa. Mortensenin kuoltua 85-vuotiaana papereista selvisi, että hän oli hakenut avio­eroa Gladysista jo vuonna 1925, mutta kun sovintoa ei saatu syntymään, lopullinen päätös annettiin vasta 1928.Spoto 1993, s. 32, 33.

Koko elämänsä aikana Marilyn Monroe ei ollut varma, että Mortensen olisi ollut hänen isänsä. Hän kertoi, että hänelle oli lapsena näytetty valo­kuva miehestä, jonka Gladys oli kertonut olevan hänen isänsä. Gladys oli vuonna 1925 tiettävästi tapaillut esimiestään, Charles Stanley Giffordia. Monroe muisti, että miehellä oli ollut ohuet viikset ja että tämä oli muistuttanut jonkin verran Clark Gablea. Myös useimpien elämä­kerturien mukaan Gifford oli mitä todennäköisimmin Monroen biologinen isä.Churchwell 2004, s. 173. Vuonna 2022 julkaistun dokumentin mukaan asia oli vahvistettu dna-testillä.

Huoltajuuden vaihtuminen

Gladys antoi Norma Jeanen vauvana kasvattivanhemmille, Bolendereille, mutta maksoi hänen elättämisensä kuluja ja kävi katsomassa häntä. Vuonna 1932 Gladys otti kuusi­vuotiaan Norma Jeanen takaisin itselleen säästettyään rahaa omaan taloon. Heidän asuinkumppaninsa olivat englantilaisia filminäyttelijöitä, joten kotona puhuttiin enimmäkseen elokuvista. Gladys myös vei tytärtään ahkerasti elokuviin, ja Norma Jeane alkoi pitää Jean Harlow’ta suosikkinäyttelijänään. Hän aloitti toisen luokan syksyllä 1932 Selma Avenuen peruskoulussa, jossa hänet kirjattiin sisään nimellä Norma ’Jean’. Kyseessä saattoi olla kirjoitusvirhe, mutta se johti myöhemmin toistuviin oletuksiin, että nimen haluttiin mukailevan Jean Harlow’ta.Spoto 1993, s. 48–51.

Gladys Bakerin mielenterveys alkoi järkkyä alkuvuodesta 1934,Spoto 1993, s. 52. ja vuonna 1935 hänellä diagnosoitiin paranoidinen skitsofrenia. Hänet sijoitettiin parantolaan, ja hän vietti koko loppu­elämänsä jaksoittain eri hoito­laitoksissa. Hän kuoli vanhainkodissa Floridassa 1984.Churchwell 2004, s. 175, 176. Kun Monroen elo­kuva­ura urkeni, hän alkoi tukea äitiään taloudellisesti, vaikka he eivät muutoin olleet yhteydessä toisiinsa.Spoto 1993, s. 224. Tämän jälkeen Gladysin paras ystävä Grace McKee Goddard otti vastuun Norma Jeanesta ja hänen äitinsä asioista.Havers & Evans 2010, s. 30, 31.

Seuraavien neljän vuoden ajan Norma Jeanen asumis­järjestelyt vaihtuivat tiheään; hän ehti asua lyhyen aikaa McKeen ja tämän uuden avio­miehen Ervin Silliman Goddardin luona sekä kahdessa sijais­perheessä. Goddardin paris­kunnan talousvaikeuksien vuoksi Norma Jeane sijoitettiin orpo­kotiin. Grace Goddard haki tytön laillista holhousvastuuta vuonna 1936, mutta paperitöiden hitauden vuoksi Norma Jeane pääsi pois orpo­kodista vasta kesällä 1937. Kun Ervin Goddard ahdisteli kerran humalassa ollessaan Norma Jeanea seksuaalisesti, Grace lähetti tytön jälleen eri sijaiskoteihin, myös omien sukulaistensa luo. Syys­kuussa 1938 hän sai pidempi­aikaisen kodin Grace Goddardin tädin Ana Lowerin luota. Tämä oli ainoa, joka toi todellista turvaa Norma Jeanen nuoruusvuosiin. Lower kuitenkin sairastui, minkä vuoksi Norma Jeane palasi jälleen Goddardin paris­kunnan luo vuonna 1941.Spoto 1993, s. 73–77, 88; Banner 2012, s. 86.

12-vuotiaana Norma Jeane alkoi pitää kirjeitse yhteyttä vanhempaan sisar­puoleensa Bernieceen, joka asui Kentuckyssa, mutta suunnitelma muuttaa yhteen ei toteutunut. Norma Jeane vietti nuorena paljon aikaa elokuvateatterissa, jossa hän saattoi istua koko päivän ja jopa yöhön asti. Jo tuolloin hän haaveili näyttelijän­urasta. Norma Jeane kävi Emerson Junior High Schoolia, josta hän siirtyi Van Nuys High Schooliin vuonna 1941. Hän oli keski­tason oppilas, joka menestyi parhaiten kirjoitus­aineissa. Norma Jeanen puhelahjat olivat sen sijaan heikot ja hän kärsi änkytyksestä. Grace Goddard oli samana vuonna muuttamassa puolisoineen itä­rannikolle, mutta 15-vuotiasta Norma Jeanea ei voitu ottaa mukaan, koska heillä ei ollut varaa elättää häntä. Goddard keksikin ajatuksen saada Norma Jeane ja 20-vuotias naapurin­poika James ”Jim” Dougherty avioitumaan.Spoto 1993, s. 90, 93, 94. Toisessa lähteessä kerrotaan, ettei Norma Jeane päässyt Goddardien mukaan, koska oli osavaltion holhouksen alainen.Havers & Evans 2010, s. 36–37.

Monroe kertoi aikuisena, että sijais­vanhempien luona häntä oli käytetty kahdeksan­vuotiaasta saakka seksuaalisesti hyväksi tai raiskattu.Churchwell 2004, s. 187. Väitteitä ei voida todistaa puoleen tai toiseen; jotkut Monroen elämä­kerturit ovat pitäneet niitä uskottavina ja toiset eivät.Churchwell 2004, s. 190–191.

Ura

Mallinuran alku

pienois|pysty|Rouva Norma Jeane Dougherty David Conoverin ottamassa kuvassa kesä­kuussa 1945.

Avioiduttuaan Doughertyn kanssa Norma Jeane eleli jonkin aikaa koti­rouvana, kunnes sai työpaikan lento­kone­tehtaalta. Eräänä päivänä Yank-lehden valo­kuvaaja David Conover tuli tehtaalle kuvaamaan sota­ponnisteluja tukevia naisia.Spoto 1993, s. 112. Norma Jeanen kuvia ei julkaistu lehdessä, mutta niiden ansiosta hän sai 19-vuotiaana sopimuksen Blue Book Modelling -malli­toimistolta. Hän kävi kolmen kuukauden malli­kurssin, jolla hän oppi meikkaamaan ja muut mallin elkeet, vaikka hänen luontaisesti hytkyvä kävely­tyylinsä olikin mallille epä­tavallinen. Hänen ruskeat hiuksensa vaalennettiin ja suoristettiin, ja hän opetteli tunnus­omaisen värisevän hymynsä. Hän teki töitä tapahtuma­emäntänä sekä pin-up-tyttönä, ja hän poseerasi useille miestenlehdille, kuten Peep, Laff ja See.Churchwell 2004, s. 56, 57.

Mallinuransa alussa Norma Jeane oli usein myös André de Dienesin kuvattavana, ja hän otti monet Monroen tunnetuimmista varhaisista valokuvista, joissa hänet tunnetaan ”Norma Jeanena”. Ne olivat myös aktiivisempia ja leikkisämpiä kuin tavalliset staattiset pin-up-kuvat.Churchwell 2004, s. 58. Norma Jeanen suosio mallina ja onnistunut koe­kuvaus studio­johtajan ja kykyjenetsijän Ben Lyonin edessä johtivat puolen vuoden elo­kuva­sopimukseen 20th Century Foxin kanssa. Norma Jeane alle­kirjoitti sopimuksen elo­kuun 1946 lopulla kaksi viikkoa ennen kuin avio­ero Jim Doughertysta tuli voimaan. Hänen palkkansa oli 75 tai 125 dollaria viikossa, minkä lisäksi hänellä oli yhä epä­säännöllisiä tuloja mallin­töistä.Havers & Evans 2010, s. 48, 49.

Elokuvauran alku

pienois|vasen|Marilyn Monroe elo­kuvassa Asfaltti­viidakko (1950)

Nimi Norma Jeane oli studion mielestä filmi­näyttelijälle liian tavallinen, joten Norma Jeane itse valitsi suku­nimekseen äitinsä tyttö­nimen Monroe. Lyon vaimoineen sekä Norma Jeane sovittelivat yhdessä eri­laisia nimiä, ja lopulta Lyon ehdotti Marilyniä, koska hänen mielestään Norma Jeane muistutti Marilyn Milleriä, 1920- ja 1930-lukujen kuuluisaa Broadway-tähteä. Norma Jeane Baker ryhtyi 20-vuotiaana näin käyttämään taiteilija­nimeä Marilyn Monroe. Hän otti sen myös viralliseksi nimekseen kymmenisen vuotta myöhemmin maalis­kuussa 1956.

Monroe teki ensimmäisen roolinsa elo­kuvassa Ihannesihteeri (1947). Hänen osansa puhelin­keskuksen hoitajana oli pieni, eikä häntä mainittu näyttelijä­luettelossa.Havers & Evans 2010, s. 51. Monroen ensimmäisenä julkaistu puhe­rooli oli elo­kuvassa Dangerous Years (1947). Hän tosin saattoi kuvata seuraavana ilmestyneen elo­kuvansa Scudda Hoo! Scudda Hay! (1948) puhe­kohtauksen sitä ennen. Dangerous Years -elo­kuvassa Monroe esitti tarjoilijaa nimeltä Evie. Hänen osuutensa kesti 22 sekuntia, ja hänen ensimmäinen repliikkinsä oli ”Vielä kuusi jäätelöannosta”.Havers & Evans 2010, s. 54, 55. Foxin alaisuudessa Monroe sai säännöllistä palkkaa sekä opastusta Allan Snyderilta, josta myöhemmin tuli hänen henkilökohtainen maskeeraajansa. Monroen ei kuitenkaan katsottu tuottavan studiolle tarpeeksi, joten hänen sopimuksensa jätettiin uusimatta.Spoto 1993, s. 143.