Talousnationalismi on protektionistinen talousajattelu, jossa valtion tulisi kontrolloida talouttaan, työvoimaa ja sitä, miten pääoma on muodostettu. Useimmissa tapauksissa tämä pitää sisällään maahantuonnin verotuksen. Monissa tapauksissa talousnationalismi on vastakohta globalisaatiolle ja se kyseenalaistaa vapaankaupan käytön ilman säännöstelyä.
Esimerkkejä talousnationalismista
Intialaisen teräsyhtiö Mittal Steel Companyn tarjous ranskalais-espanjalais-luxemburgilaisen teräsyhtiön Arcelorista yritettiin estää 2006. Ranskan hallitus määritteli elintarvikeyhtiö Danonen kansalliseksi strategiseksi yhtiöksi, jotta estettäisiin Danonen myynti amerikkalaiselle elintarvikeyhtiölle PepsiColle. Italialaisen tietulliyhtiön Autostraden fuusio espanjalaisen tieyhtiön Abertisin kanssa yritettiin estää. Espanjalaisen energiayhtiön Endesan myynti saksalaiselle energiayhtiölle E.ON:ille yritettiin estää. Espanjalaisen energiayhtiön Gas Naturalin vastatarjous Endeasta. Ranskalaisen energiayhtiön Suezin fuusio italialaisen energiayhtiön Enelin kanssa yritettiin estää. Ranskalainen energiayhtiö Gaz de Francen vastatarjous Suezista. Yhdysvaltain kongressin haluttomuus hyväksyä amerikkalaisen energiayhtiön Unocalin myynti kiinalaiselle energiayhtiölle China National Offshore Oil Corporationille. Myöhemmin Chevron osti Unocalin Yhdysvaltain kongressin haluttomuus hyväksyä kuuden amerikkalaisen satamaoperaattorin myynti arabiemiirikuntalaiselle Dubai Ports Worldille. Ulkomaisen osallistumisen ja omistajuuden rajoitukset Venäjän luonnonvarasektorilla ja useilla muillakin Venäjän toimialoilla vuodesta 2008 alkaen.
Lähteet
Luokka:Talousteoriat Luokka:Kansainvälinen kauppa Luokka:Nationalismi Luokka:Populismi