Tehtäväshakki on lähi- ja kirjeshakin ohella perinteinen shakin harrastusmuoto. Tehtäväshakki jakautuu tehtävien ratkaisemiseen ja niiden laadintaan pienoiskuva|Alun perin 1730 ilmestynyt tehtävä. "Valkea alkaa ja voittaa." Yleistä Shakkitehtävä Kun tehtäväshakin piirissä puhutaan shakkitehtävästä, tarkoitetaan varta vasten laadittua ongelmaa, joka on yleensä shakkilaudalla esitetyn aseman muodossa. Tämän aseman pitää olla laillinen, eli tehtävän asemaan pitää päästä pelin alkuasemasta sääntöjenmukaisella siirtosarjalla (jollei toisin sovita). Tehtävä koostuu yleensä asemasta, sanallisesta vaatimuksesta ja ratkaisusta. Shakkitehtäviin kuuluu myös muun muassa matemaattisia tehtäviä, joita ei välttämättä esitetä laudan ja nappuloiden avulla.Tehtäväshakin koodeksin 1. osa: Tehtäväshakki
Tehtävät esitetään tavan mukaan shakkikuvioina, joihin on liitetty sovittuina lyhenteinä oleelliset tiedot tehtävästä: vaatimus, eli tehtävän tyyppi ja siirtomäärä mahdolliset muut löydettävät ratkaisut mahdolliset muut löydettävät ratkaisut aseman pienen muutoksen jälkeen (kuten nappulan lisäys tai poisto kuvioasemasta) varmistustarkoituksessa valkean ja mustan nappuloiden lukumäärät (esimerkiksi: 5+8) Tehtävän julkaisun yhteydessä kerrotaan laatija sekä ensipainoksen julkaisupaikka (esimerkiksi lehti) ja -vuosi.
Ellei toisin ole ilmoitettu, valkea alkaa ja myös ratkaisu päättyy valkean siirtoon. Poikkeuksena tästä ovat apu- ja itsematit. Laatijan ilmoittamatta (huomaamatta) jättämiä sivuratkaisuja pidetään virheenä tehtävässä, mukaan lukien toinen mahdollinen siirtojärjestys. On tavallista, että esimerkiksi kolmen siirron mateissa riittää ratkaisuksi valkean 1. siirto, sen sisältämä uhkaus, mustan tärkeimmät puolustukset siihen ja valkean 2. siirrot, joita pakottavasti seuraa matti seuraavassa siirrossa. Myös ilmeiset houkutukset, eli valkean näennäisesti hyvät yritykset voidaan esittää kumouksineen, sillä ne voivat olla osa tehtävän kokonaisuutta.
Oma lukunsa on retroanalyysi, jossa on tarkoitus selvittää, onko jokin asema laudalla mahdollinen. Tavallistenkin shakkitehtävien asema tulee olla mahdollisia saavuttaa joillakin siirroilla normaalista alkuasemasta. Mikäli kyseessä on poikkeavia lautoja, nappuloita tai mahdottomia asemia, kyseessä on satushakkitehtävä.
Laatiminen ja ratkaiseminen ja tehtäväshakki taiteena
Vaikka ratkaisemista voi pitää luonnostaan suorituspainotteisena kilpailullisten kriteerien ollessa ratkaisun tai ratkaisujen löytäminen ja siihen käytetty aika, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ratkaisua pitkään etsinyt ja viimein sen löytänyt ei osaisi arvostaa myös sen yllätyksellisyyttä ja kauneutta.
Tehtävien itsensä arvostelussa sen sijaan arvot ovat paljolti taiteellisia, peruskriteerien ollessa alkuperäisyys (ei julkaistu aiemmin), virheettömyys ja omaperäisyys. Tärkeä osa tehtävää on sitä ensi sijassa kuvaava idea, teema, mitä on vaikea määritellä muuten, kuin sanalla itsellään. Usein tehtävästä voi löytää useampia temaattisia osaelementtejä, joko toiminnallisia, symbolisia tai geometrisiä. Sanallisen kuvauksen tarpeisiin suuri osa niistä on saanut vakiintuneen nimen ja ne ovat kiinteä osa tehtäväshakin termistöä.
Laajemmin tehtäväshakkia voi pitää shakin taiteellisena muotona (tai taiteen shakkillisena muotona, miten vain) ja sitä onkin joskus nimitetty taideshakiksi. Toinen tehtäväshakin anti on luonnollisesti ongelmanratkaisu sinällään.
Shakin sääntöjen voimassaolo Kuten edellä todettiin, asemien tulee olla laillisia. Tornitus on mahdollinen, jollei toisin voi tehtäväasemasta osoittaa. Ohestalyönti sen sijaan vain, jos se voidaan todistaa asemasta mahdolliseksi (edellinen siirto sotilaan kaksoisaskel). 50 siirron sääntö ei ole shakkitehtävissä voimassa retrotehtäviä lukuun ottamatta. Aseman kolmannesta toistumisesta seuraava tasapeli sen sijaan on, jos toistot voidaan osoittaa.
Tehtävätyyppejä mattitehtävä: valkea alkaa ja tekee mustasta matin annetussa siirtomäärässä. Esimerkkinä 2X (tai 2#, kahden siirron matti). itsematti: valkea alkaa ja pakottaa mustan tekemään valkeasta matin. Esimerkkinä 3iX (iX3, i#3, kolmen siirron itsematti) apumatti: musta alkaa ja auttaa valkeaa tekemään mustasta matin. (3aX) lopputehtävä: vähänappulainen asema, jossa valkealle löydettävä voittoon johtava jatko (+), tai tasapelin antava pelastus (=). Lopputehtävissä ei ole annettua siirtomäärää. satutehtävä: (epäortodoksinen tehtävä, heterodoksinen tehtävä) tehtävä, jossa on normaalishakista poikkeavat säännöt (sylinterilauta, uusia nappuloita). Laaja alue itsessään. retrotehtävä: löydettävä asemaan johtanut siirtosarja (alkaen shakin alkuasemasta tai aiemmasta annetusta asemasta) (). Kuten lopputehtävillä, myös takaperoisella analyysillä on selvä yhtymäkohta shakin loppupeliteoriaan.
Järjestöt Tehtäväshakin harrastajien maailman kattojärjestönä toimii syksystä 2010 alkaen itsenäinen World Federation for Chess Composition (WFCC) (aiemmin FIDE:n alainen "Permanent Comission for Chess Compositions"). Suomessa lajia edustaa SKSL:n jäsenjärjestö Suomen Tehtäväniekat.ST: Yleistä ST 2.11.2010
Esimerkkejä kilpailutoiminnasta Ratkaisemisen 34. MM-kilpailut Kreetalla 2010. Samassa kilpailussa oli jaossa sekä kansallisten joukkueiden mestaruus, että henkilökohtainen maailmanmestaruus. Kilpailu oli kaksipäiväinen ja sen aikataulu oli seuraavanlainen: 1. kierros: kolme 2X (yhteensä 20 min) 2. kierros: kolme 3X (60 min) 3. kierros: kolme lopputehtävää (100 min) 4. kierros: kolme apumattitehtävää (50 min) 5. kierros: kolme useampisiirtoista mattitehtävää (80 min) 6. kierros: kolme itsemattitehtävää (50 min) Henkilökohtaisen maailmanmestaruuden kolmannen kerran voittanut englantilainen lähishakin ja ratkaisemisen suurmestari John Nunn sai ratkaisuista 71 pistettä 90:stä. Hänen ratkaisuaikansa oli 357/360 min. Osa tehtävistä oli aiemmin julkaistuja.34th World Chess Solving Championship, problems & solutions Kreikan shakkiliiton sivut. 201034th World Chess Solving Championship, lopputulokset Pikaratkaisemisen SM 2010, Shakkikoti Helsinki. Ajassa 3 h oli ratkaistava 12 erilaista tehtävää.Pikaratkaisemisen 31. Suomen mestaruuskilpailut Unto Heinosen 50-vuotisjuhlakilpailu. Laadintakilpailu, jonka aiheena olivat "teemaltaan vapaat kolmi- ja useampisiirtoiset kirkeapumatit".Unto Heinonen 50 JT Tällaisessa laadintakilpailussa kilpailujulistuksessa ilmoitetut kriteerit täyttävät tehtävät toimitetaan kilpailun tuomarille. Laadinta-aikaa on joistain kuukausista yli vuoteen, joskin myös pikalaadintakilpailuja järjestetään. Vähintään parhaat tehtävät julkaistaan arvosteltuina. ("kirke" kertoo tehtävän kuuluvan satutehtäviin: kirke-tehtävissä lyöty nappula syntyy välittömästi laudalle uudelleen).
Ratkaisijoiden vahvuusluku Pikaratkaisukilpailujen ratkaisijoiden vertailuun on Suomessa käytössä vahvuusluku, jota kutsutaan RELO-luvuksi.Ratkaisijoiden vahvuusluku RELO ST Nimestään huolimatta sen laskentaperusteet poikkeavat Elo-järjestelmään pohjautuvista vahvuuslukujärjestelmistä.
Tehtäväshakin arvonimet Laadinta Laadinnan arvonimien perustana ovat muutaman vuoden välein ilmestyviin FIDE-albumeihin hyväksytyt tehtävät ja näistä saadut pisteet.Suomalaisten FIDE-albumipisteet 1914-2000 (päiv. 2008) ST 2008 tehtäväshakin kunniamestari tehtäväshakin suurmestari Suomi:ST:n arvonimiluettelo ST 2011. Viitattu 29.6.2014 2004 Unto Heinonen 2010 Matti Myllyniemi (postuumisti)Kongressi Kreetalla ST 27.10.2010 kansainvälinen tehtävämestari Suomi: 1969 Pauli Perkonoja 1976 Matti Myllyniemi 1977 Jan Hannelius 1979 Erkki A. Wirtanen 1992 Unto Heinonen tehtäväshakin FIDE-mestari Suomi: 1990 Osmo Kaila 1990 Visa Kivi 1990 Unto Heinonen 1992 Veikko Hynönen 2009 Marko Ylijoki 2010 Harri Hurme kansallinen tehtävämestari
Ratkaiseminen ratkaisemisen suurmestari Suomi: 1979 Pauli Perkonoja 1983 Kari Valtonen 1999 Jorma Paavilainen ratkaisemisen kansainvälinen mestari Suomi: 1993 Harri Hurme 2002 Henry Tanner 2007 Kari Karhunen ratkaisemisen FIDE-mestari Suomi: 2006 Joose Norri M-luokan ratkaisija (kansallinen) A-luokan ratkaisija (kansallinen)
Tuomarit kansainvälinen tehtävätuomari Suomi (elossa olevat): 1972 Pauli Perkonoja (lopputehtävät) 1984 Kauko Virtanen (2X) 1993 Kari Valtonen (apumatit) 2011 Kenneth Solja (3X, apumatit) kansallinen tehtävätuomari
Merkittäviä laatijoita ja ratkaisijoita Samuel "Sam" Loyd (1841–1911). Yhdysvaltalainen pelaaja ja tehtävien laatija. Pauli Perkonoja. Ratkaisemisen suurmestari, kv. tehtävätuomari. Kolminkertainen ratkaisemisen maailmanmestari (1986, 1992, 1995)World Chess Solving Championship: joukkue- ja henk.koht. mestarit 1977-2010 WFCC 2010 ja moninkertainen joukkuemaailmanmestari.
Lähteet Suomen Tehtäväniekat (ST) Perustietoa tehtäväshakista Suomen Tehtäväniekat
Luettelo suomalaisille myönnetyistä tehtäväshakillisista arvoista Suomen Tehtäväniekat 26.8.2011. Viitattu 29.6.2014
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
World Federation for Chess Composition (WFCC) Viitattu 12.11.2010 Ratkaisemisen maailmanmestarit 1977-2012 WFCC 2012. Viitattu 29.6.2014 Rules of The Permanent Commission of the FIDE for Chess Compositions (PCCC) PCCC 11.11.2007
*