pienoiskuva|Makaronesian kartta.
Makaronesia on itäisellä Pohjois-Atlantilla Iberian niemimaan ja Länsi-Afrikan edustalla sijaitseva saaristo. Siihen kuuluu viisi erillistä saariryhmää: Portugalille kuuluvat Azorit, Madeira ja Selvagenssaaret, Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret sekä itsenäinen valtio Kap Verde. Asuttuja saaria on yhteensä 28 ja asumattomia vain muutamia, kuten Selvagenssaaret, Desertassaaret Madeiralla sekä Santa Luzia Kap Verdessä. Makaronesia on maantieteellis-biologinen termi, jota käytti ensimmäisenä englantilainen kasvitieteilijä Philip Webb 1800-luvulla.
Makaronesia on syntynyt tulivuoritoiminnan seurauksena 21–0,8 miljoonaa vuotta sitten. Azoreilla, Kanariansaarilla ja Kap Verdellä on muutamia toimivia, joskaan ei kovin aktiivisia tulivuoria. Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta monien saarten pinnanmuodot kohoavat noin kahteen kilometriin; korkein kohta Teneriffan saarella on 3 718 metriä. Makaronesian saarten yhteispinta-ala on 14 632,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 740 000.
Luonto Makaronesian saaret eivät koskaan ole olleet osana mannerta, joten niiden eläimistö on varsin harvalukuista ja suurikokoisia maaeläimiä ei juuri tavata. Samoin kasvillisuus on saapunut saarille muualta, pääosin Välimeren alueelta ja Luoteis-Afrikasta, mutta myös Afrikan kaakkoisosista ja neotrooppiselta alueelta. Vain suotuisimmilla alueilla vuorien keräämien sateiden turvin kasvillisuus on rehevää, ja erityisesti Saharan puoleisilla sekä pienillä ja matalilla saarilla kasvillisuus on karua ja puutonta.
Makaronesiassa esiintyy 30 kotoperäistä eli endeemistä kasvisukua ja useita satoja endeemisiä kasvilajeja. Esimerkiksi Kanariansaarille endeemisiä kasveja on 570 lajia (40 % saarten alkuperäisistä lajeista) ja Madeiralle 156 lajia (20 %). Monet lajit ovat endeemisiä useammalle saariryhmälle, esimerkiksi 56 lajia Madeiralle ja Kanariansaarille, mutta vain yksi laji on endeeminen koko Makaronesialle, mikä kertoo saariston väljyydestä ja mantereen läheisyydestä. Lisäksi Makaronesiassa tavataan endeemisiä lintu-, matelija- ja hyönteislajeja tai -alalajeja.
Makaronesian laurisilvaa eli laakeripuumetsää pidetään jäänteenä jääkausia edeltäneestä tertiäärikautisesta subtrooppisesta kasvillisuustyypistä, joka silloin vallitsi koko Välimeren ja Pohjois-Afrikan alueella. Golfvirran turvin saaret välttyivät jääkausilta. Alun perin metsät peittivät Azorit, Madeiran ja läntiset Kanariansaaret, mutta hakkuiden seurauksena viimeisetkin jäänteet ovat kadonneet monilta alueilta. Nykyisin merkittävin metsäalue on Madeiralla, jossa se peittää yhä noin 20 prosenttia saaren pinta-alasta. Metsä on suojeltu ja lisäksi Unescon maailmanperintöluettelon kohde. Kanariansaarilla metsiä on paikoin Teneriffalla ja Gomeralla sekä Azoreilla Picolla, Terceiralla ja São Miguelilla. Makaronesian saaret Rank Saaren nimiPinta-ala (km2) SijaintiVäestöTiheys (per km2) 1 Tenerife 2 034,38 966 354 475 2 Fuerteventura 1 659,74 126 227 76 3 Gran Canaria 1 560,11 870 595Population referred to the January 1 2019 558 4 Santiago 991 294 135 297 5 Lanzarote 845,94 154 530 183 6 Santo Antão 785 38 200 45 7 São Miguel 744,55 137 228 184 8 Madeira 740,7 267 785 362 9 La Palma 708,32 85 840 121 10 Boa Vista 631,1 14 451 23 11 Fogo 475,6 45 837 96 12 Pico 444,97 13 895 31 13 Terceira 400,28 53 311 133 14 São Nicolau 379,5 12 424 33 15 La Gomera 369.,76 22 426 61 16 Maio 269 6 980 26 17 El Hierro 268 11 338 42 18 São Jorge 243,65 8 381 34 19 São Vicente 227 81 014 357 20 Sal 216 39 700 184 21 Faial 173,06 14 356 83 22 Flores 141,02 3 429 24 23 Santa Maria 96,87 5 414 56 24 Brava 336 5 698 17 25 Graciosa 60,65 4 095 68 26 Porto Santo 42,17 5 158 122 27 Santa Luzia 34,2 0 0 28 La Graciosa 29,05 734 25 29 Corvo 17,12 386 23 30 Alegranza 10,202 0 0 31 Deserta Grande 10 0 0 32 Lobos 4,679 4 0 33 Bugio 3 0 0 34 Ilhéu Grande 3 0 0 35 Ilhéu Branco 2,78 0 0 36 Selvagem Grande 2,45 0 0 37 Ilhéu de Cima 1,5 0 0 38 Montaña Clara 1,33 0 0 39 Roque del Este 0,1 0 0
Lähteet
*