Kaarian kieli on muinaisessa Kaariassa puhuttu kuollut kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten heettiläiseen ryhmään. Sen läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. luuvi ja lyykia. On myös arveltu, että kaaria on kehittynyt luuvista.
Muinainen Kaaria sijaitsi Vähän-Aasian lounaisosassa Lyydian ja Lyykian välissä. Sieltä on löydetty muutamia kymmeniä lyhyitä tekstejä, jotka on ajoitettu suunnilleen 300–200-luvuille eaa. Suurin osa kaariankielisistä teksteistä on kaarialaisten palkkasoturien Egyptissä 600–400-luvuilla tekemiä piirtokirjoituksia. Turkin Kaunosista löydettiin vuonna 1996 laaja kaksikielinen kaarialais-kreikkalainen kirjoitus.
Kaariankieliset tekstit on laadittu noin 40 kirjaimesta koostuvalla kaarialaisella aakkostolla, joka perustuu ilmeisesti johonkin länsiseemiläiseen kirjaimistoon. Sen hyvin hitaasti edennyt selvitystyö on nykyään saatettu lähes loppuun, mutta tekstien tulkinnassa on edelleen huomattavia vaikeuksia. Kaarian kieltä opittiin lukemaan vuonna 1981, kun egyptologi John Ray löysi hautakiven, jossa oli kaiveruuksen egyptiksi ja kaariaksi.
Lähteet
Luokka:Heettiläiset kielet Luokka:Aasian kuolleet kielet