Rodun ja älykkyyden tutkimus selvittää ihmisrotujen, ihmispopulaatioiden tai etnisten ryhmien välisiä eroja älykkyydessä. Rodun ja älykkyyden välistä yhteyttä on tavallisesti selvitetty älykkyystestien avulla. Niissä populaation standardisoitu keskiarvo on yleensä ollut 100 ja keskihajonta 15. Vertailuun on voitu käyttää myös koulumenestystä mittaavia testejä kuten SAT, PISA tai TIMSS.
Rotujen tai populaatioiden välillä on väitetty olevan todellisia älykkyyseroja. Vuonna 2005 Rushton ja Jensen julkaisivat koostetutkimuksen, jossa ihmisrodut tai populaatiot jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmien älykkyysosamäärien keskiarvoksi annettiin mustille 85, valkoisille 102 ja itäaasialaisille 106.Rushton & Jensen 2005, s. 265 Yhdysvalloissa on pantu merkille aasialaisamerikkalaisten yliopisto-opiskelijoiden suhteellisesti muita parempi akateeminen menestys.http://harvardpolitics.com/united-states/fact-under-fiction-asians-affirmative-action-and-college-admissions/https://www.thecrimson.com/article/2018/10/22/asian-american-admit-sat-scores/ Eri maissa mitatut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat ennustaneet maiden keskinäistä järjestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-kokeessa.Töttö, Pertti: Kuvaako älykkyysosamäärä mitään? Tieteessä tapahtuu 1/2005. PISA-testissä kärkimaita ovat olleet Singapore, Japani, Hongkong, Macao, Taiwan, Korean tasavalta, Kiina, Suomi, Viro ja Kanada.http://factsmaps.com/pisa-worldwide-ranking-average-score-of-math-science-reading/
Tällä hetkellä on suoraa geneettistä näyttöä siitä, että näillä piste-eroilla on jonkinlainen geneettinen perusta. Tuhansia geneettisiä variantteja on äskettäin löydetty, ja niillä on merkittävä yhteyshaku älykkyyteen genomin laajuisesti. Nämä variantit eivät ole tasaisesti jakautuneet rotujen välillä.https://www.mdpi.com/2624-8611/1/1/5 Mutta ei ole selvää, ovatko nämä erot luonnonvalinnan tulosta.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33529393/
Rotuja koskevan älykkyysvertailun arvostelijat ovat pitäneet ihmisrodun käsitettä vanhentuneena ja älykkyystestejä kulttuurisidonnaisina, minkä takia eri ryhmien mittaustulokset eivät ole vertailukelpoisia. Vertailuja on puolustettu väittämällä, että ihmispopulaatioiden geenipohjassa on todellisia eroja, ja niiden mittaamiseen on olemassa kulttuurivapaita älykkyystestejä.Rushton & Jensen 2005 Älykkyyden geenitaustaa Tutkija Bruce Lahn on huomannut, että viimeisten tuhansien vuosien aikana tapahtuneet geneettiset muutokset saattaisivat korreloida aivojen koon ja älykkyyden kanssa. Saharan eteläpuolella elävällä negridisellä rodulla tietty geeni ei ole yleinen. Lahnin mukaan tutkimuksesta ei voi kuitenkaan päätellä varmasti korrelaatiota älykkyyden kanssa. Vuonna 2017 löydettiin 52 ihmisen älykkyyteen vaikuttavaa geeniä. Lisäksi vuonna 2011 osoitettiin, että 4-vuotiailla erilaisten määrien arvioiminen on synnynnäinen ominaisuus, joka taas vaikuttaa matemaattiseen kykyyn myöhemmin elämässä. Ennen tätä tutkimusta ajateltiin, että matemaattiset taidot ovat kulttuurisia ja kieleen sidottuja ja että matemaattisten taitojen oppimisessa kestäisi useita vuosia.
Rotujen väliset erot älykkyystutkimuksissa
Rodun ja älykkyyden tutkimuksen kiistanalaisuus juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolelta lähtien Yhdysvalloissa ja muutamissa muissa teollisuusmaissa tehtyihin älykkyystutkimuksiin. Teollisuusmaissa tehtyjä tutkimuksia voidaan pitää luotettavimpina, koska niistä voidaan sulkea pois kehitysmaissa mahdollisten ympäristöseikkojen, kuten ravinnon puutteen, vaikutus tuloksiin.
Kun älykkyysosamäärää käytetään älykkyyden mittarina, on todettu, että rotujen välillä on eroa älykkyydessä, eli siinä, mille kohdalalle suurin joukko kunkin rodun jäsenistä normaalijakaumalle (Gaussin käyrä) sijoittuu.
Lähinnä yhdysvaltalaisissa älykkyysmittauksissa aškenasijuutalaiset ovat saaneet keskimäärin korkeimman pistemäärän, muutaman pisteen jäljessä tulevat itäaasialaiset, sitten valkoiset, muut aasialaiset (kuten intialaiset), arabit, mustat ja Australian aboriginaalit. Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan taas itäaasialaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä olisi 105; valkoisilla 100; eteläaasialaisilla, Pohjois-Amerikan intiaaneilla sekä Australian aboriginaaleilla 90 ja negroideilla 75.The geography of intelligence. In H.Nyborg and J.Gray (Eds) The Scientific Study of Human Nature. New York: Elsevier, 1997
Yhdysvaltojen mustien älykkyysosamäärä on tutkimuksesta riippuen noin 15 pistettä korkeampi kuin afrikkalaisilla. Tätä on selitetty paremmilla ympäristöolosuhteilla, mutta myös sillä, että noin neljännes Yhdysvaltain mustien perimästä on peräisin valkoisilta.Lynn: Race differences in intelligence: a global perspective. Mankind Quarterly, 1990, 1, 255-296 Älykkyysosamäärän ja ihonvärin vaaleuden välillä havaittava korrelaatio Yhdysvaltojen afrikkalaisperäisessä väestössä on kuitenkin hyvin heikkoRichard Lynnin tutkimuksen mukaan 0,17, kun taas Richard E. Nisbett esittää artikkelissaan luvun 0,10. Lynn: Skin color and intelligence in African Americans. Population and Environment, 2002, 23, 365-375. Nisbett: Heredity, Environment, and Race Differences in IQ. A Commentary on Rushton and Jensen. Psychology, Public Policy, and Law, 2005, 11, 302-310..
Yhdysvallat
Yhdysvalloissa keskustelun kohteena on ollut pitkään erityisesti se, että afroamerikkalaisen väestön keskiarvo älykkyystutkimuksissa on ollut tyypillisesti noin yhden keskihajonnan verran (15 pistettä) valkoisen valtaväestön keskiarvon alapuolella.Neisser et al. (1995), Intelligence: Knowns and Unknowns. Report of a Task Force established by the Board of Scientific Affairs of the American Psychological Association. http://www.lrainc.com/swtaboo/taboos/apa_01.html Myös Britanniassa mustat saavat älykkyysosamääräkokeista heikompia tuloksia kuin valkoiset, mutta ero näiden ryhmien välillä on pienempi kuin Yhdysvalloissa.IQ comments, Gene Expression, 23. syyskuuta, 2003 Latinalaisamerikkalaisten keskimääräinen tulos sijoittui jonnekin mustien ja valkoisten välille (esimerkiksi The Bell Curve -kirjassa latinalaisamerikkalaisten keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi on määritelty 89). Itäaasialaisilla ja aškenasijuutalaisilla on keskimäärin valkoisia korkeampi älykkyysosamäärä (The Bell Curve -teoksen mukaan aasialaisilla 106 ja juutalaisilla 113). Yhdysvalloissa samanlaisia eroja rotujen välillä on nähtävissä myös muissa tiedollista kyvykkyyttä mittaavissa kokeissa, muun muassa yliopistojen pääsykokeissa sekä yhtiöiden ja armeijan työhönottotesteissä.Roth et al. 2001)
Maailma
Samansuuntaisia eroja on esitetty olevan maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi IQ and the Wealth of Nations -teoksessa on lueteltu useiden maiden keskimääräiset älykkyysosamäärät tai arviot niistä. Monet teoksen älykkyysosamääräluvuista tosin perustuvat muutamien satojen ihmisten otoksilla tehtyihin testeihin usein vuosikymmenten takaa tai naapurimaiden älykkyysosamääräkertoimien perusteella tehtyihin arvioihin, eikä niitä voi pitää kovin luotettavina arvioina tietyn valtion keskimääräisestä älykkyysosamäärästä. Negroidien asuttamissa valtioissa eli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat huomattavasti matalampia kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Itä-Aasian maissa. Joissakin kaukasoidien ja itäaasialaisten asuttamissa köyhissä maissa kuten Intiassa ja Nepalissa keskimääräiset älykkyysosamääräluvut ovat Vanhasen ja Lynnin aineistossa matalat. Myös ihmistyyppien sisällä on mitattu suuria keskimääräisiä älykkyysosamäärän vaihteluja. Esimerkiksi Pohjois-Irlannin katolisten ja protestanttien välinen keskimääräinen älykkyysosamääräero on Lynnin mukaan sama kuin Yhdysvaltain mustien ja valkoisten.Richard Lynn, Personality and Individual Differences, 1984
Aškenasijuutalaiset
Aškenasijuutalaiset ovat useissa mittauksissa saaneet korkeampia älykkyysosamäärätuloksia kuin valkoiset. Israelissa aškenasijuutalaisilla on keskimäärin huomattavasti korkeampi älykkyysosamäärä kuin sefardijuutalaisilla.Willms and Chen (1989)
Vaikka aškenasijuutalaiset (keski- ja itäeurooppalaisperäiset juutalaiset) muodostavat vain kolme prosenttia Yhdysvaltain väestöstä, on heille myönnetty 27 prosenttia Yhdysvaltain tieteen Nobel-palkinnoista ja 25 prosenttia tietojenkäsittelyalan Turing-palkinnoista. Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa esitetään hypoteesi, että aškenasijuutalaisten korkea älykkyys saattaa johtua luonnonvalinnasta. Gregory Cochranin, Henry Harpendingin ja Jason Hardyn tutkimuksen mukaan Euroopan juutalaiset eivät saaneet keskiajalla tehdä tavallista työtä kuten maanviljelyä, vaan suureksi osaksi työskentelivät meritokraattisissa, korkeaa älykkyysosamäärää vaativissa toimissa kuten kauppiaina ja rahanlainaajina. Hyvin menestyneillä yksilöillä oli eniten sukukypsään ikään selvinneitä lapsia, joten heidän geeninsä ovat nykyisin paremmin edustettuina juutalaisten perimässä kuin huonosti menestyneiden yksilöiden geenit. Älykkyyttä lisääviä olisivat (muiden geenien ohella) tutkimuksen mukaan aškenasijuutalaisille tyypillisiä perinnöllisiä sairauksia aiheuttavat geenit, joiden myönteiset, älykkyyttä lisäävät vaikutukset olisivat johtaneet niiden yleistymiseen populaatiossa haitallisista terveysvaikutuksista huolimatta. Perinnöllisten sairauksien yleisyyttä aškenasijuutalaisten keskuudessa on yleensä selitetty heidän väitetyllä sisäsiittoisuudellaan, mutta Cochranin, Harpendingin ja Hardyn mukaan populaatiogeneettinen tutkimus ei tue väitettä sisäsiittoisuudesta. Eräät tutkijat, muun muassa geneetikko Andrew Clark, ovat kyseenalaistaneet hypoteesin aškenasijuutalaisten älykkyyden kehityksestä ja todenneet, että sen väitteiden tueksi ei ole tarpeeksi todistusaineistoa. Psykologi ja kognitiotieteilijä Steven Pinkerin mukaan hypoteesi on kyseenalainen, mutta sen todenmukaisuutta voitaisiin helposti testata empiirisesti.http://pinker.wjh.harvard.edu/articles/media/2006_06_17_thenewrepublic.html THE LESSONS OF THE ASHKENAZIM. Groups and Genes / Steven Pinker
Rotujen väliset erot koulumenestyksessä
Erot koulumenestyksessä eri rotujen välillä korreloivat hyvin älykkyysosamäärämittausten tulosten kanssa. Yhdysvalloissa on todettu, että 12. luokkaa käyvät afroamerikkalaiset oppilaat suoriutuvat koulussa keskimäärin yhtä hyvin kuin valkoiset 8. luokkaa käyvät oppilaat. Latinalaisamerikkalaisilla tulokset ovat vain hieman parempia kuin afroamerikkalaisilla.The National Assessment of Educational Progress in the United States Suomessa koulumenestyksen on todettu olevan selvästi yhteydessä oppilaan vanhempien koulutustasoon.
Taloustieteilijä Steven Levittin ja toimittaja Stephen Dubnerin mukaan sosioekonomisen aseman vakioimisen jälkeen afroamerikkalaisten ja valkoisten lasten oppimistulosten ero ei ole havaittavissa viisivuotiailla lapsilla, mutta ero ilmenee jo kaksi vuotta myöhemmin. Syynä tähän voivat olla erot koulujen opetuksen tasossa: afroamerikkalaiset lapset käyvät yleensä kouluja, jotka ovat 60 %:sti mustia ja valtaosa näistä kouluista on tasoltaan huonoja. Mustien kouluja käyvät valkoiset lapset eivät menesty kokeissa yhtään paremmin kuin heidän afroamerikkalaiset koulutoverinsa.STEVEN D. LEVITT and STEPHEN J.DUBNER (2005) Freakonomics: A Rogue Economist Explores the Hidden Side of Everything. New York: William Morrow. 242 pp., $25.95. Thomas C. Leonard, Princeton University. Constitutional Political Economy 16(3) September 2005
Professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita.Kuvaako älykkyysosamäärä mitään?, Pertti Töttö, Tieteessä tapahtuu 1/2005
Teorioita testitulosten erojen syistä