Valtionvaakunan ritarikunta () on korkea-arvoisin Viron ansioritarikunnista. Se perustettiin presidentti Konstantin Pätsin antamalla asetuksella vuonna 1936 Viron itsenäisyyspäivän 24. helmikuuta 1918 muistoksi.
thumb|350px|Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja edeltävä presidentti Toomas Hendrik Ilves puolisoineen. Presidentti Kaljulaidilla valtiopäämiehen tunnuksena Valtionvaakunan ritarikunnan ketju ja ritarimerkki. Edeltävällä presidentillä Ilveksellä I luokan nauha ritarimerkkeineen. Historia Presidentti Päts sai vuonna 1936 ritarikunnan ketjun, mistä tuli presidentin viran symboli. Yhdellä rubiinilla, kolmella safiirilla ja 94 timanttilla koristellun ketjun on suunnitellut Paul Luhtein, ja se katosi toisen maailmansodan aikana. Ketjun olinpaikaksi varmistui Kremlin asehuone vuonna 1963. Viron kanta on se, että ketju varastettiin eikä Venäjällä ole oikeutta säilyttää sitä, minkä vuoksi Viro on vaatinut sen palauttamista. Venäjän viranomaiset ovat toisinaan puhuneet ketjun palauttamisesta, mutta asia ei ole edistynyt. Museon faleristiikan laitoksen johtaja Ljudmila Gavrilova sanoi vuonna 2018 julkaistussa haastattelussa, ettei laitoksella ole aikeita siirrellä sen kokoelmassa olevia esineitä mihinkään.
Neuvostoliiton miehityksen aikana ritarikunta oli lakkautettuna, mutta se perustettiin uudelleen itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Vuonna 2008 Viro teetätti uuden ketjun, jota presidentti kantaa, maan itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan kunniaksi. Aikaisemmin presidentti oli käyttänyt Marianmaan ristin ritarikunnan ketjua, mutta uuden Valtionvaakunan ritarikunnan ketjun valmistumisen jälkeen siitä tuli taas presidentin viran symboli. Presidentti ei menetä aiemmin saamaansa Maarianmaan ristin ritarikunnan ketjuaan.
Pääministeri Andrus Ansip luovutti ketjun ja ensimmäisen luokan ristin tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilvekselle. Presidentti Ilves puolestaan myönsi ketjun entisille presidenteille: postuumisti presidentti Lennart Merelle ja elossa olevalle presidentti Arnold Rüütelille.
Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen vain yhdeksän henkilöä on saanut nimityksen ritarikunnan 1. luokkaan.
Myöntämisperusteet ja luokat Ritarikunnan merkeillä palkitaan vain maan omia kansalaisia valtion hyväksi suoritetuista teoista ja palveluksista. Kunnianosoitus voidaan myöntää myös postuumisti. Uusista nimityksistä vastaa Viron presidentti. Kunnianosoitusta jaetaan viidessä luokassa, joiden lisäksi on olemassa myös erikoisluokka ketjuilla: 80x80px Erikoisluokka ketjuilla 80x80px 1. luokka 80x80px 2. luokka 80x80px 3. luokka 80x80px 4. luokka 80x80px 5. luokka
Tunnuksien ulkonäkö Ritarikuntamerkkinä on kullattu niin sanottu suuri valtion vaakuna, jossa on keskellä kolme sinistä leijonaa ja vaakunaa reunustaa kaksi monilehtistä tammenoksaa. Vaakunan koko vaihtelee luokittain. Ensimmäisen luokan merkki on halkaisijaltaan 58 mm, toisen ja kolmannen luokan 55 mm sekä neljännen ja viidennen 42 mm. Kääntöpuolella on kohokuvioituina numeroina päivämäärä ”24.2.1918”.
Ritarikuntaketju on kultaa ja leveydeltään 30 mm. Se muodostuu vanhoista virolaisornamenteista, muun muassa 48 kultalyhteestä. Ketjuun kuuluu myös jalokivikoristeita, yksi rubiini, kolme safiiria ja 96 timanttia. Ketjusta roikkuvan vaakunan halkaisija on 69 mm. Rintatähti kuuluu sekä ketjuun että ensimmäisen ja toisen luokan kunniamerkkiin. Ketjun ja I luokan merkin rintatähti on halkaisijaltaan 87 mm. Keskellä on 42 mm:n valtion vaakuna. Ketjun rintatähti on kultaa, I ja II luokan tähti hopeaa.
Ritarikunnan nauha on tummansininen moireekuvioitu silkkinauha. Oikean olkapään yli kannettavan I luokan nauhan leveys on 105 mm. II ja III luokan merkki kannetaan perinteen mukaan kaulassa 41 mm nauhassa. Rinnan vasemmalla puolella kannettavien IV ja V luokan merkkien nauhan leveys on 35 mm.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Virolaiset ritarikunnat