pienoiskuva|oikea|Risebergan luostarin rauniot.

Lekebergin kunta () on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen. Kunnan keskustaajama on Fjugesta.

Kunnan maapinta-ala on 463,16 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 8 603 henkeä (31.12.2021).

Lekeberg on perustettu vuonna 1995 erottamalla se Örebron kunnasta.

Kunnassa sijaitsevat Risebergan luostarin rauniot ja Garphyttanin kansallispuisto.

Vuonna 2007 kunnassa oli 103,89 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 22,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Fjugesta oli vuosina 1906–1923 taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului Knistan maalaiskuntaan.

Lekebergin maalaiskunta muodostettiin vuoden 1952 kuntauudistuksessa yhdistämällä aiemmat maalaiskunnat Edsberg, Hackvad, Hidinge, Knista ja Kräcklinge. Kunta sai nimensä Lekebergsåsenista eli Lekeberg-nimisestä harjusta. Vuonna 1967 kuntaan liitettiin vielä Kvistbron seurakunta jaetusta Svartån maalaiskunnasta sekä Tångeråsan seurakunta. Tångeråsa oli vuonna 1952 liitetty Vibyn maalaiskuntaan ja 1965 Hallsbergin kauppalaan.

Vuoden 1971 Lekeberg liitettiin Örebron kuntaan. Vuoden 1995 alussa perustettiin uudelleen Lekebergin kunta, joka oli rajoiltaan sama kuin maalaiskunta vuosina 1967–1970.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet3544,7 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla610,8 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla4205,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa6 65788,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Lekebergin kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Örebron kuntaan.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 491 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 21,8 % 18–64-vuotiaat: 58,1 % 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 42,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 126 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Fjugesta 2 033 2 Mullhyttan 503 3 Lanna* 472

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Lannan taajamassa on 537 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Örebron kuntaan.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Gropen

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Gropen Gropen Hidinge Kvistbro

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Bäcketorp Västanby + Kråkemotorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lekebergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1991 luvut ovat nollia, koska tuolloin Lekeberg oli vielä osa Örebron kuntaa.

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Lekebergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Edsbergin piiri Hackvadin piiri Hidingen piiri Knistan piiri Kräcklingen piiri Kvistbron piiri Tångeråsan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Knista Edsberg

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Lähteessä Lekebergin kunta on vielä osa Örebron kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Edsberg (Kälkesta) Hackvad Hidinge Knista Kräcklinge Kvistbro Tångeråsa

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Lekebergin kunnan kotisivut Sevärda kulturmiljöer i Lekeberg kommun

*