Lokalahti () on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Asukkaita 497 (1995). Lokalahden kunta liitettiin 1981 Uuteenkaupunkiin. Lokalahdella on puukirkko (J. Höckert, 1763).
Lokalahden naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Kalanti, Kustavi, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Maantiede Entinen Lokalahden kunta sijaitsee Selkämeren rannikolla Uudenkaupungin eteläpuolella. Pääosa Lokalahden alueesta kuuluu mantereeseen, joka työntyy leveänä niemimaana luoteeseen. Mantereen edustalla on satalukuinen saaristo. Lokalahden järvet ovat pääasiassa maankohoamisen seurauksena merestä erilleen joutuneita lahtien pohjukoita, ja niistä suurin on Ahmasvesi.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5; maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 63–66. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. .
Historia Keskiajan lopulla Lokalahti, samoin kuin sen emäpitäjä Vehmaa, oli jo tiheään asuttu. Suurin osa Lokalahden alueesta kuului Vehmaan Puotilan läänin merenpuoleiseen kolmannekseen, kun taas Varanpään seudut luoteessa luettiin Uudenkirkon Pettäisten lääniin. Lokalahden seurakunta sai alkunsa, kun asemiehet Gunnar Elifinpoika ja hänen vävynsä Albrekt Görieshagen rakennuttivat kappelikirkon vuonna 1409. Lokalahti oli omine kirkkoherroineen itsenäinen seurakunta vuosina 1639–1690, kunnes se liitettiin jälleen kappelina Vehmaaseen. Uudelleen Lokalahden seurakunta itsenäistyi vuonna 1905, joskin ero Vehmaasta toteutui vasta 1930.
Talvi- ja jatkosodassa kaatui 45 lokalahtelaista. Lokalahdelle asutettiin sotien jälkeen Metsäpirtin siirtoväkeä Karjalankannakselta.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
Lokalahti oli leimallisesti maatalouspitäjä; vielä 1960-luvulla yli kaksi kolmasosaa kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollisuutta kunnassa ei ollut juuri lainkaan. Näistä syistä Lokalahden väkiluku alkoi 1960-luvulla voimakkaasti laskea, ja maaltamuutto näkyi varsinkin saariston kalastajatilojen autioitumisena.
Seurakunta Vuoteen 2008 asti itsenäinen Lokalahden seurakunta, vuodesta 2009 lähtien Uudenkaupungin seurakunnan Lokalahden kappeliseurakunta on runsaan tuhannen asukkaan rannikkoseurakunta, joka sijoittuu länsirannikolle.
Kuuluisia lokalahtelaisia Kike Elomaa, kehonrakentaja ja poliitikko Ilkka Kanerva, poliitikko Johannes (Juho) Kaskinen, suomalainen maanviljelijä, kunnallisneuvos ja nuorsuomalaisten ja myöhemmin kansallisen edistyspuolueen kansanedustaja Casimir von Kothen, vapaaherra, hallintomies, kenraaliluutnantti Gustaf von Kothen, kenraalimajuri, vapaaherra Arvo Sainio, poliitikko Urpo Vähäranta, urheilija
Kylät Alhontaka, Apali (Åböle), Haaroinen, Hakula, Heikkalanpää, Hermansaari (Hermansö), Kaimanen, Kelo, Korpi (Skog), Korvenranta (Skogstrand), Kutkumaa, Kuusisaari (Granö), Lokalahti (Lokalax), Loppmeri, Marttila (Martböle), Mattinen (Mattböle), Muntila (Mundila), Mähkärlä, Nopperla, Oja, Palkkinen (Balkis), Perkiö (Björkö), Pietinalho, Pinipaju, Pitkäluoto (Långholm), Pyöli (Böle), Ranta (Strand), Rauttinen, Riihiranta (Ristrand), Ruissaari (Rågö), Tammisto, Teerimaa, Tirkkala, Varanpää, Vartsaari, Viljattula, Väättänen
Vuoden 1980 taajamarajauksen mukaan Lokalahden ainoa taajama oli 305 asukkaan kirkonkylä.
Kulttuuri Murre Lokalahden alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Lokalahden murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.
Muuta Lokalahdella esiintyy rauhoitettu kasviharvinaisuus laukkaneilikka. Lokalahdella on vuodesta 2007 lähtien järjestetty jokakesäinen festivaali Karjurock. Ilkka Kanervan muistomerkki paljastettiin Lokalahdella 14. huhtikuuta 2024.
Lähteet
Aiheesta muualla Lokalahden vanha kartta
*