Erillinen Pataljoona 7 (Er.P 7) oli jatkosodan alkuvaiheessa toimineen Prikaati K:n toinen pataljoona, johon oli sijoitettu Suomessa asuvat aunuksenkarjalaissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan aikana ja jälkeen. Pataljoonaa täydennettiin suomalaisilla vapaaehtoisilla.
Pataljoona tunnettiin Prikaati K:n (Pr.K) lakkauttamisen (22.10.1941) jälkeen:
23.10.1941–31.1.1944 Aunuksen Heimosoturipataljoona 1.2.–13.11.1944 Erillinen Pataljoona 7 (Er.P 7)
Pataljoonan alkuvaiheet esitetty Prikaati K:n yhteydessä
Komentajat majuri Olsoni –10.5.1942 everstiluutnantti Niskakoskelainen 11.5.1942–25.7.1944 majuri Antti Seitamo 26.7.1944–
Pataljoonan sotatie itsenäisenä joukkoyksikkönä 28.10.1941–13.7.1942 varuskuntapataljoonana Äänislinnassa ja Äänisen rannikkopuolustuksen komentajan liikkuvana reservinä 14.7.1942–31.5.1943 varmistus- ja partiotehtävissä Lieksan, Repolan, Omelian, Kiimasjärven ja Luvajärven alueella, lisäksi 70 miestä Aunuksen piiriesikunnan käytössä 1.6.1943–15.2.1944 rintamavastuussa Kiimasjärvella ja Luvajärvellä 16.2.–23.5.1944 rintamavastuussa tukikohdissa Tširkkakemijoella 23.5.–8.7.1944 rintamavastuussa Vilkkojärven lohkolla 8.7.–21.9.1944 Rukajärvellä 22.9.– vetäytyminen Suomeen 13.11.1944 Er.P 7 kotiutettiin Timo Kallioniemi: "Prikaati K" s. 278–332
Tappiot 23.10.1941.–13.11.1944 Kaatuneita 35 Kadonneita 9Timo Kallioniemi: "Prikaati K" s. 333–334
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jatkosodan heimosoturiyksiköt