Työn kysynnän hintajousto eli palkkajousto on taloustieteessä työn kysynnän suhteellinen muutos jaettuna palkan suhteellisella muutoksella. Suomessa se on arviolta -0,4 ... -1.
Palkkajousto -0,5 tarkoittaisi, että jonkin yrityksen tai alan palkkojen nousu 1 %:n verran vähentää sen yrityksen tai alan työllisyyttä keskimäärin 0,5 %.Työvoiman kysynnän joustojen ja työn verokiilan vaikutukset työllisyyteen, Eero Siljander, Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2002, Työministeriö. Sivut 71-72, 84-85.
Mitä suurempi palkkajousto on, sitä enemmän pienikin palkanalennus parantaa työllisyyttä. Lyhyellä aikavälillä joustot ovat pienempiä, joten kaikki vaikutukset työllisyyteen eivät näy heti.Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 223-224
Palkkojen aleneminen lisää työllisyyttä kahdella tavalla: tuotantovaikutus: palkanalennus laskee hyödykkeen hintaa, mikä lisää sen kysyntää, jolloin tarvitaan enemmän työntekijöitä; korvausvaikutus (substituutiovaikutus): palkanalennuksen vuoksi tuotteet kannattaa tuottaa käyttämällä vähemmän pääomia (mm. koneita) ja enemmän työvoimaa.
Palkkajousto Suomessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan pitkän aikavälin työvoiman kysynnän palkkajousto on Suomessa -0,4 (eri yrityksissä -0,1 .. -2,1, elintarviketeollisuudessa -0,7 ja vähittäiskaupassa -0,5).
Jaakko Kianderin tutkimuksen mukaan palkkajousto olisikin pitkän aikavälin keskiarvona -0,8, ja se olisi noussut -1:een (1980-1994), teollisuudessa nousu olisi tapahtunut vasta vuoden 1990 jälkeen. Palkkajousto ohitti -1:n rakennus-, kuljetusväline-, elektroniikka-, elintarvike- ja tevanake-aloilla (tekstiili, vaate, nahka, kenkä) ja oli suurimmillaan keskisuurissa yrityksissä.
Jaakko Pehkosen tutkimuksessa suurista teollisuusyrityksistä palkkajoustoksi tulikin -0,97 (1985-1995).
Katso myös Kysynnän hintajousto Insider-outsider-teoria
Lähteet
Luokka:Palkka