pienois|Israelilainen Anarchists Against the Wall -aktivisti leikkaamassa palestiinalaisalueen ja Israelin välistä verkkoaitaa|250px
Suora toiminta on aktivismia, jossa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla, sen sijasta, että vedottaisiin auktoriteettejä muuttamaan asiaa (esimerkiksi vetoomuksin tai median avulla). Suora toiminta sisältää kaikki suoran vaikuttamisen toimintatavat, niin väkivallattomat mielenilmaukset, kuin omaisuuden tuhoamisen ja jopa poliittiset murhatkin. Suora toiminta luetaan ulkoparlamentarismiksi.
Määritelmä Suorassa toiminnassa tavoitellaan poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Suoraan toimintaa voi kuulua väkivallatonta ja väkivaltaista toimintaa henkilöitä, ryhmiä ja omaisuutta kohtaan. Väkivallattomaan toimintaan voidaan lukea väkivallaton vastarinta, lakkoilu, kansalaistottelemattomuus, sabotaasi ja graffitit. Väkivaltaista puolta edustavat pahoinpitelyt, uhkailu ja yksityisomaisuuden tuhoaminen.
Suora toiminta voi olla laillista tai laitonta. Olennaista ei ole lain rikkominen vaan se, että toiminnalla puututaan tavoiteltuun epäkohtaan välittömästi sen sijaan, että muutosta vaadittaisiin päätöksentekijöiltä.
Suoran toiminnan käsite on historiallisesti läheisessä yhteydessä anarkismiin ja erityisesti ranskalaiseen syndikalismiin. Anarkistisessa ajattelussa sillä tarkoitetaan toimintaa, jossa epäkohtaan puututaan suoraan ilman puolueiden, vaalien tai valtiollisten instituutioiden välitystä. Kaikki suoraa toimintaa käyttävät eivät kuitenkaan ole anarkisteja, vaan yhteys perustuu ennen kaikkea käsitteen historiaan, toimintatapoihin ja niiden taustalla olevaan etiikkaan.
Suoran toiminnan muotoja pienoiskuva|310x310px|Vuoden 1956 yleislakko Suomessa Väkivallattomia toimintamuotoja:
Kansalaistottelemattomuus Kadunvaltaus Tietovuodot (esim. WikiLeaks ja Panaman paperit) Kieltäytyminen asepalveluksesta Talonvaltaus
Taloudellisia toimintamuotoja:
Boikotti Lakko Omaisuuden tuhoaminen Tekijänoikeuden alaisten materiaalien levittäminen (mukaan lukien tieteellisten artikkelien)
Väkivaltaista suoraa toimintaa:
Poliittinen murha ja salamurha Poliittinen väkivalta Uhkailu, kiristys ja väkivalta
Tunnettuja suoran toiminnan tekoja pienoiskuva|375x375px|Martin Luther King johti Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelua.
Kansalaisoikeusliike Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen teoista monet olivat suoraa toimintaa. Eräs tunnetuimmista suoran toiminnan teoista oli, kun Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta istumapaikkaansa valkoiselle miehelle vuonna 1955, vaikka hänen olisi syrjivien lakien vuoksi pitänyt tehdä näin. Yhtiön harjoittaman rotusyrjinnän takia paikallinen mustien yhteisö alkoi boikotoi Montgomeryn linja-autoyhtiötä. Tämä boikotti oli taloudellisen suoran toiminnan muoto, sillä se vaikutti yhtiön tuloihin. Suora toiminta johti rotusyrjinnän kieltämiseen linja-autoissa. Linja-autoyhtiön boikotti oli ensimmäinen merkittävä mielenosoitus rotusyrjintää vastaan.
WikiLeaks
WikiLeaks on internetsivusto, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja.Elizabeth Williamson "Freedom of Information, the Wiki Way: Site to Allow Anonymous Posts of Government Documents", Washington Post, 15.1.2007. WikiLeaks on julkaissut muun muassa videon, jolla Yhdysvaltain armeijan helikopteri ampuu Bagdadissa siviilejä, mukaan lukien Reutersin valokuvaajan Namir Noor-Eldeen ja raportteja, joissa kerrotaan "pimeiden yksiköiden" metsästävän ja tappavan Taliban-johtajia ilman oikeudenkäyntiä ja ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten tulittaneen busseja tappaen niiden matkustajia.Afghanistan War Logs Military Leaks, The Guardian Sen paljastukset ovat johtaneet suureen määrään julkista keskustelua.
Frans Ferdinandin murha
Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä Bosniassa Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Princip kuului terroristiryhmään, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta. Murhan seurauksena Itävalta julisti Serbialle sodan. Sarajevon laukauksina tunnettu poliittinen salamurha käynnisti tapahtumaketjun, joka johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
Elokapina
Suomessa toimiva ympäristöliike Elokapina on käyttänyt 2020-luvulla väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta useissa laajaa huomiota herättäneissä mielenosoituksissa. Elokapina sanoo olevansa kansainvälisen Extinction Rebellion -kansalaisliikkeen itsenäinen liike.
Elokapina on kouluttanut toimijoitaan suoraan toimintaan, mutta on sanonut vastustavansa omaisuuden tuhoamista ja väkivaltaa. Toimintamuotoihin ovat kuuluneet katusulut, kulkuyhteyksien ja rakennusten sisäänkäyntien tukkiminen, nälkälakot ja performanssit.
Syyskuussa 2019 kajakeilla liikkuneet Elokapinan aktivistit yrittivät estää Queen Elizabeth -risteilyaluksen lähdön satamasta Helsingin Länsisatamassa. Lokakuussa 2020 Elokapina katkaisi autoliikenteen Helsingin keskustassa Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla. Poliisi kantoi mielenosoittajia pois tieltä ja käytti kaasusumutetta osaan paikalle jääneistä. Vuosina 2021 ja 2022 Elokapina pysäytti Mannerheimintien liikenteen useita kertoja.
Syksyllä 2024 laajaa huomiota sai mielenilmaus, jossa Elokapina 2024 ja ruotsalainen Återställ Våtmarker -liike värjäsivät Eduskuntataloa punaisella väriaineella. Aktivistit ilmoittivat vastustavansa Neovan turpeennostoa Suomessa ja Ruotsissa. Pylväiden värjääminen tuomittiin eduskunnassa laajasti yli puoluerajojen. Osa poliitikoista kuvasi sitä hyökkäykseksi demokratiaa vastaan.
Suora toiminta Suomessa Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.
1900-luku Koijärvi-liikkeen aktivistit vastustivat vuonna 1979 Forssan Koijärven kuivattamista. Aktivistit rakensivat järven laskuojaan padon ja kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen estääkseen ruoppaustyöt.
Suoran toiminnan historiaa Suomessa 1980-luvulta 2010-luvulle hahmotelleet Anton Monti ja Pontus Purokuru ovat tunnistaneet useita syklejä suomalaisessa suorassa toiminnassa. Anarkismin saapumista Suomeen vuosina 1986–1994 seurasi ympäristövallankumouksellisen liikkeen kausi 1995–1998 ja vuosituhannen vaihteen globaaliliike 1999–2001. Vuosina 2002–2005 toiminnan keskiössä olivat sosiaalikeskukset, rakennusten valtaukset ja vihreä nuorisotoiminta. Tätä seurasivat prekariaattiliike vuosina 2005–2006, uusi sosiaalikeskusliike ja kaupunkiaktivismi vuosina 2007–2008. Vuosina 2009–2012 nosti päätään yliopistoaktivismi ja aktivisteja siirtyi puolueisiin ja muihin instituutioihin. Viimeiseksi vaiheeksi Monti ja Purokuru nimeävät anarkismin, antifasismin, antirasismin ja feminismin uuden nousun vuosina 2013–2016.
Montin ja Purokurun mukaan 1990-luvun toiminta oli hajautunutta, verkostomaista ja alakulttuurista. Sen keskeisiä aiheita olivat eläinten oikeudet, ympäristö, köyhyys, suuryritysten valta, globalisaatio ja Euroopan unioni. Liikehdinnän taustalla vaikuttivat muun muassa 1990-luvun lama, nuorisotyöttömyys, hyvinvointivaltion supistaminen ja perinteisen vasemmiston kriisi.
2000-luku ja myöhemmät liikkeet 2000-luvulla toiminta painottui globalisaatiokritiikkiin, prekarisaatioon, kaupunkitilaan, siirtolaisuuteen ja koulutukseen. Toimintamuotoihin kuuluivat mielenosoitusten lisäksi talonvaltaukset, sosiaalikeskukset, katutaide ja performanssit. Internetistä tuli keskeinen järjestäytymisen ja tiedottamisen väline. Prekariaatti-verkosto vastusti epävarmoja työsuhteita ja järjesti EuroMayDay-tapahtumia.
2010-luvun alussa osa aktivisteista siirtyi puolueisiin, ammattiliittoihin ja kansalaisjärjestöihin. Anarkistinen, antifasistinen, antirasistinen, feministinen ja queer-aktivismi vahvistui. Suoran toiminnan keinoilla protestoitiin muun muassa Talvivaaran kaivosta ja Pyhäjoen ydinvoimalatyömaata. Sabotaasien ja tuhopolttojen määrä kasvoi verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.
Vuonna 2018 perustettu ilmastoliike Elokapina nousi 2020-luvulla näkyväksi suoraa toimintaa hyödyntäväksi liikkeeksi. Elokapina ja siitä irtaantuneet ryhmät ovat muun muassa katkaisseet liikennettä, tukkineet rakennusten ja teollisuuslaitosten sisäänkäyntejä ja keskeyttäneet metsähakkuita ja kaivoshankkeiden koeporauksia.
2020-luvulla suora toiminta näkyi myös palestiinalaisia tukevassa liikkeessä. Keväällä 2024 Israelin akateemista boikottia vaatineet aktivistit perustivat solidaarisuusleirejä suomalaisyliopistojen kampuksille. Suomalaisaktivisteja osallistui vuosina 2025 ja 2026 Global Sumud Flotillan merisaattueisiin, jotka pyrkivät toimittamaan humanitaarista apua Gazaan.
Tunnettuja nykyajan suoran toiminnnan liikkeitä ja verkostoja
Anonymous WikiLeaks Greenpeace Eläinten vapautusrintama Oikeutta eläimille Elokapina Ellos Deatnu!
Katso myös
Miten korjata maailma – dokumenttielokuva suomalaisesta aktivismista
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Teemu Hostikan ohjaama Suoran toiminnan Suomi -dokumenttisarja Yle Areenassa
Luokka:Aktivismi Luokka:Poliittiset käsitteet